Ennen vanhaan fysiikan tutkijoiden yleisöluennot olivat suosittuja tapahtumia, joissa voitiin tutustua alan sen hetkisiin polttaviin ongelmiin [1]. Myös tutkimusrahoitusta haettaessa yleisödemot olivat tärkeässä asemassa etenkin silloin, kun yleisössä istui yhteiskunnan poliittinen ja rahakas eliitti. Yleisödemojen kulta-aika sijoittuukin 1800-luvun jälkipuoliskolle. Pitkin 1900-lukua ilmestyi useita fysiikkaa ja tekniikka popularisoivia kirjoja, jotka olivat suunnattu lähinnä nuorisolle ruokkimaan heidän teknisluonontieteellistä uteliaisuuttaan. Hyvänä esimerkkinä on kolmiosainen "La Science amusant"-teos, josta ilmestyi useita käännösversiota eri kielillä [2]. Demojen kaupallista potentiaalia hyödynsivät monet lapsille tarkoitettujen kemia-, elektroniikka-, ja tiedesettien valmistajat. Näitä tuotetaan edelleenkin, mutta niiden kulta-aika lienee ollut 1940-1970 luvuilla. Mahtuipa tiedesettien valikoimaan jopa lyhyen ajan 50-luvulla myynnissä ollut ydinfysiikan kokeilusetti [3]. Setistä löytyi mm. beta- ja alfahiukkaslähde (Pb-210), puhdas betalähde (Ru-106), sekä gammalähde (Zn-65). Myös kemian settien sisältöjä on turvallisuussyistä karsittu, ja nykyään niistäkin löytyy vain melko harmittomia kemikaaleja. Tämä kehitys on ollut väistämätön, vaikka hiukan varttuneempien mielestä tällä ollaan ehkä poistettu monta mielenkiintoista koetta. Yleisön kiinnostus demoja kohtaan ei kuitenkaan ole hävinnyt. Useat tiedekeskukset ympäri maailmaa, sekä monet suositut tiedeaiheiset Youtube- ja Tiktokkanavat osoittavat että kiinnostusta edelleen löytyy. Tarjolla on enemmän demoja ja tieteen populariointia harrastavia ammattilaisia kuin koskaan aikasemmin. Samaan aikaan matematiikan, luonnontieteiden ja varsinkin fysiikan suosio on ollut lievässä laskussa. Ylioppilaskirjoituksissa toki pitkän matematiikan suosio kasvoi, kun hiljattain yliopistojen ja korkeakoulujen todistusvalinnassa alettiin huomioida pitkän matematiikan arvosanaa myös tieteenaloilla, joissa matematiikkaa tai luonnontieteitä ei varsinaisesti tarvita. Esityksessäni aion tuoda esiin näkemyksiä ja kokemuksia fysiikandemoista, joita olen vuosien varella esittänyt varsinkin koululaisryhmille, sekä arvioida hiukan mitä ja ketä ne hyödyntävät ja mitä olen itse oppinut näistä. Kerron myös, miten olen pystynyt hyödyntämään niitä tutkimuksessa ja opetuksessa.
[1] Charles Taylor, The Art and Science of Lecture Demonstration ss. 1-9 (IOP publishing, Bristol 1988).
[2] Tom Tit aka Arthur Good, La Science Amusante. vol I-III (Librairie Larousse, Pariisi 1890-1893.
[3] https://en.wikipedia.org/wiki/Gilbert_U-238_Atomic_Energy_Laboratory (haettu 30.1.2024)