Jälleenlataajan juhlaa
Jälleenlataamisesta on tullut viimeaikoina buumi. Lähes jokainen ampuja tuntuu tekevän nykyisin omat patruunansa. Patruunoiden jälleenlataaminen on monessakin suhteessa hyödyllistä toimintaa. Ensimmäinen toimintaa puolustava seikka on säästö. Kun latauslaite on hankittu ja kuoletettu, saadaan valmista patruunaa aikaiseksi noin puolella siitä hinnasta, joka jouduttaisiin maksamaan kaupan patruunasta. Kun patruunoita tehdään itse, tiedetään kuinka voimakkaita patruunat ovat. Kaupalliset patruunat ovat usein tarpeettoman voimakkaita; paperin puhkomiseen riittäisi vähempikin voima. Itse tehdyt patruunat ovat juuri niin mietoja kuin omalla aseella voidaan ampua. Jos halutaan tehdä voimakkaita patruunoita kisakäyttöön on tämäkin mahdollista itse lataamalla.
Jotta jälleenlataamisen alkuun päästään, tulee ensin ampua jonkin aikaa. Jälleenlataajaksi ei kannata ryhtyä ennen kuin tietää edes suunnilleen vuotuisen patruunankulutuksensa. Näin vältytään siltä, että laitteet jäävät käyttämättömänä kaapinpohjalle alkuinnostuksen laannuttua. Kun on tehty päätös jälleenlataamisen aloittamisesta kannattaa käydä kirjastossa ja lainata sieltä kaikki mahdollinen kirjallisuus, joka käsittelee aihetta. Radalla käydessä kannattaa myös haastattaa vieressä ampuvaa, joka todennäköisesti on itse patruunansa ladannut.
Jälleenladattaessa tarvitaan laitteita ja komponentteja. Komponenteiksi kutsutaan niitä tarvikkeita, joista patruuna muodostuu. Näitä ovat: ruuti, nalli, luoti ja hylsy. Ensimmäinen mitä lataamisesta innostunut henkilö tekee on hankkii hylsyt. Hylsyjä voidaan hankkia keräämällä. Kun radalla käydessä kerää hylsyjä, kannattaa niihin katsoa sisälle. On olemassa kahta eri hylsytyyppiä, toinen on boxer-nalliset hylsyt ja toinen on berdan-nalliset hylsyt. Boxer-nalliset hylsyt ovat käytetyimpiä hylsyjä, joiden jälleenlataaminen onnistuu vaivattomasti. Boxer-nallisen hylsyn tunnistaa siitä, että siihen sisään katsottaessa nähdään yksi suuri reikä. Berdan-nalliseen hylsyyn sisään katsottaessa nähdään kaksi pienempää reikää. Boxer-nallisia hylsyjä kannattaa kerätä kaikkialta, mistä niitä vaan voi saada käsiin.
Nalleja, ruutia ja luoteja on mahdollista ostaa aseliikkeistä, kunhan vaan on olemassa luvat jollekin aseelle. Komponenttien ostomääriin on olemassa rajoituksia (esim. max 2 kg ruutia) samoin kuin niiden kotisäilytykseen. Kannattaa kierrellä ja kuulostella oman kotipaikkakunnan aseliikkeet läpi, ennen kuin valitsee mistä liikkeestä mitäkin tavaraa hankkii.
Jälleenlatausvälineet
Jälleenlataamisessa tarvitaan useita eri välineitä, joiden tarpeellisuuden ja hyödyllisyyden lataaja oppii ajan myötä, kantapään kautta.
Tärkein jälleenlataajan työkalu on latauslaite, joka voi olla yksiasemainen tai progressiivinen. Yksiasemainen laite on sellainen, jossa tehdään yksi työvaihe kerrallaan kaikille käsiteltävänä oleville hylsyille. Kaikki hylsyt supistetaan, jonka jälkeen vaihdetaan latausholkkia ja kaikki hylsyt avarretaan. Yksiasemainen kone sopii erityisen hyvin pienien erien lataamiseen (pieni = alle 200 patruunaa) sekä henkilölle. joka lataa useampia eri kaliipereja.
Progressiivinen laite on kone, jossa yhden kammenvedon aikana voidaan tehdä useampia eri toimenpiteitä. Koneessa on useampi, kuin yksi asema, jossa hylsy voi olla. Progressiivinen latauslaite voi vaatia käsin kääntämään hylsynpidinkiekkoa ja asettamaan luodin tai sitten se voi olla niin automaattinen, ettei mitään tarvitse tehdä käsin. Progressiivinen kone sopii lataajalle, joka lataa vain yhtä kaliiperia tai lataa paljon (paljon = yli 300 patruunaa kerrallaan). Progressiivisella koneella saa patruunaa aikaiseksi hyvinkin nopeassa tahdissa, patruunan laatu ei valitettavasti ole yhtä korkea kuin yksiasemaisella koneella ladattaessa. Progressiivisen koneen hankaluutena on sen aikaa viepä käyttökuntoon laittaminen. Tunti tai kaksi kulutettuna säätämiseen ei ole mikään poikkeus, vaan pikemminkin sääntö.
Jälleenlataamista on mahdollista tehdä myös vasarasarjan avulla. Tätä aihetta ei kuitenkaan käsitellä tässä artikkelissa.
Latauslaitteita on eri merkkejä. Jokainen puhuu parasta omasta merkistään. Tunnetuimpia merkkejä ovat Dillon, Lee, RCBS ja Hornady. Sanotaan, että Dillon on latauslaitteiden aatelia, mutta sen hinnalla saakin jo sitten kolme Leetä. Hornadyn holkkeja sanotaan erinomaisiksi, jokaisessa merkissä on siis omat hyvät puolensa ja ennen laitteiden hankkimista kannattaa tarkkaan harkita omat käyttötarpeensa.
Latausholkit ovat lisäosa, jota ilman lataaminen ei onnistu. Puristin on pöytään kiinnitetty metallihäkkyrä, jossa on paikka holkeille, holkit tekevät työn. Useimmiten tarvitaan kolmea holkkia; supistusholkkia, jossa on nallinpoistopiikki, avarrusholkkia ja luodinasetusholkkia. Holkkeja on kovametallisia ja ei-kovametallisia. Kovametalliholkit ovat kestävämpiä ja niitä käytettäessä ei hylsyjä tarvitse voidella. Kovametalliholkit maksavat kuitenkin enemmän kuin tavalliset holkit. Holkkien koko on standardi, eri valmistajien holkkeja ja puristimenrunkoja voidaan käyttää ristiin.
Jotta patruunoissa olisi nalli, pitää se laittaa hylsyyn jossakin vaiheessa. Progressiivinen kone tekee tämän automaattisesti, yksiasemaista konetta käytettäessä pitää nalli usein asettaa käsin paikoilleen. Käsinallitin on käsikäyttöinen kone, jolla nallit työnnetään kiinni hylsyyn. Yksiasemaiseen koneeseen on myös mahdollista saada automaattinallitin, mutta jos halutaan tehdä mahdollisimman korkealaatuista patruunaa kannattaa hylsyt nallittaa käsin.
Yksiasemaisen koneen käyttäjä tarvitsee vielä ruudinannostelijan. Ruutia on mahdollista annostella myös ruutikauhalla, mutta toimivimman ruutimäärän löytyminen on onnenkauppaa jos joudutaan liikkumaan standardikokoisilla ruutimäärämitoilla. Paras ruudinannostelija on säädettävä. Säädettävän ruudinannostelijan kaveriksi tarvitaan ruutivaaka, jotta tiedetään seuraavallakin kerralla laittaa oikea määrä ruutia patruunoihin.
Erehtyminen on inhimillistä ja siksi kannattaa hankkia myös purkuvasara. Purkuvasaran avulla voidaan purkaa huonot patruunat, sellaiset joissa luodinasetus on pielessä, joissa nalli on liian ulkona, joista ei olla varmoja kuinka paljon ruutia ne sisältävät tai jotka muuten vaan ovat menneet piloille. Puretuista patruunoista on mahdollista ottaa komponentteja uudelleen käyttöön.
Jos nalli ei tunnu menevän sisään hyvin, kannattaa hankkia nallitilan puhdistin. Nallitilan puhdistimella saadaan karsta pois, jonka jälkeen nalli on helppo asettaa oikein paikoilleen. Toinen pieni apuväline on jyrsin, jonka avulla saadaan varmistettua hylsyjen koko samaksi.
Mitä jälleenlataamisessa tapahtuu?
Ensimmäinen vaihe on hylsyn hankkiminen. Hylsy voidaan hankkia joko itse ampumalla tai koluamalla eri ampumaratojen hylsysäiliöitä. Itse ammuttu hylsy on "varmempi nakki", sillä se on ammuttu omalla aseella ja siitä tiedetään kuinka monta kertaa se on ammuttu.
Kun hylsy tuodaan kotiin se pitää yleensä pestä. Sisäradalla käytettyjen hylsyjen suhteen tämä ei ole täysin välttämätöntä, mutta on suositeltavaa. Pesemien tapahtuu kaatamalla esilajitellut hylsyt pesuvatiin, laittamalla kuumaa vettä ja tiskiainetta hylsyjen päälle ja liottamalla 10-20 min. Hylsyt huuhdellaan hyvin ja voidaan laittaa mietoon viinietikkaliuokseen max. 10 minuutiksi likoamaan.
Nallien poistaminen hylsyistä tapahtuu nallinpoistopiikin avulla. Yksiasemaisessa koneessa ensimmäinen toimenpide kaikkien hylsyjen osalta on nallin poistaminen ja hylsyn supistaminen. Progressiivisessa koneessa tämä on ensimmäisen aseman tapahtuma. Nalli pitää poistaa hylsystä, jotta uusi nalli voidaan asettaa paikoilleen. Hylsy pitää supistaa, sillä ampuminen levittää hylsyä eikä se mene enää piippuun supistamatta.
Yksiasemaisella koneella ladattaessa nallin asettaminen tapahtuu erikseen joko laitteeseen kiinnitettävällä nallittimella tai käsinallittimella. Hylsyihin laitetaan nallit yksitellen, näin voidaan samalla pitää huoli oikeasta nallinasetussyvyydestä. Progressiivisessa koneessa nalli asetetaan automaattisesti hylsyyn eikä asetussyvyyttä useinkaan päästä säätämään.
Seuraavassa vaiheessa tapahtuu ruuditus ja avartaminen. Hylsyn suu pitää avartaa, jotta luoti voidaan istuttaa hylsyyn. Joissakin avarrusholkeissa on mahdollista kiinnittää holkkiin ruuditin ja täten suorittaa kaksi työvaihetta yhdessä yksiasemaisellakin koneella. Joissakin progressiivisissa ne tulevat samassa asemassa. Ruudittamisen jälkeen tulisi aina tarkistaa, että hylsy todellakin sisältää ruutia. Jos näin ei ole, pitää hylsy siirtää syrjään ja ruudittaa se toistamiseen.
Luodin asettaminen ja sen kiinnittäminen tapahtuvat molemmat samassa vaiheessa. Luoti asetetaan käsin hylsynsuulle ja kun kammesta väännetään, hylsy nousee holkkiin joka puristaa hylsynsuun kiinni luodin ympärille. Patruuna on tämän jälkeen valmis ammuttavaksi.
Valmiiden patruunoiden koko tulee tarkistaa sovittamalla ne oman aseen piippuun. Tämä tulee tehdä jokaiselle patruunalle häiriötilojen eliminoimiseksi. Valmiit patruunat on myös hyvä käydä läpi öljytyn rätin avulla, jolloin niistä tulee liukkaampia ja ne toimivat paremmin. Valmiit patruunat voidaan säilyttää käytetyissä patruunalaatikoissa, käytetyissä ruutipurkeissa, pakasterasioissa, missä tahansa jossa ne vain säilyvät yhdessä. Säilytysastian päälle kannattaa kirjoittaa patruuna kaliiperi, ruutimäärä, ruudin laatu, nallin laatu, luodin laatu ja patruunan pituus. Päivämäärästä ja lataajan tunnuksestakaan ei ole haittaa. Nämä tiedot voidaan myös lisätä latauspäiväkirjaan latausmäärän lisäksi.
Virheitä
Ihminen ei ole kone, joka voidaan ohjelmoida tekemään tiettyä toimintaa jatkuvasti virheittä. Väsymys, nälkä, jano, inhimilliset tarpeet ja turtuminen työhön vähentävät ihmisen keskittymiskykyä ja saattavat aiheuttaa vaaratilantaita. Jos jo ensimmäisestä latauskerrasta lähtien luo työskentelyrutiineihinsa tiettyjen turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden tarkastamisen jokaisessa työvaiheessa, voidaan osa ongelmista välttää etukäteen.
Ruutipurkki pitää muistaa pitää aina kiinni. Jos ruutipurkki jää auki annostelun jälkeen voi ruuti kostua ja sen palo-ominaisuudet muuttua. Ruutipurkin kansi on tiukka ja se pitää muistaa painaa aina huolella kiinni käytön jälkeen.
Ruudinannostelija saatetaan unohtaa kiinni esim. kun joissain laitteissa on vaihdettu annostelijakiekkoa. Ruudinannostelijan asento tulee aina tarkistaa sekä ennen latausoperaatiota että se lopetettaessa. Ennen lataamista pitää tarkistaa että annostelija on auki, lataamisen lopussa pitää tarkistaa että se on kiinni. Jos ruudinannostelija jää auki lopetettaessa lataaminen ruuti valuu pois annostelijasta laitetta tyhjennettäessä.
Jokaiseen hylsyyn tulisi kurkistaa ennen luodinasetusta. Näin vältytään luodittamasta hylsyjä, joissa ei ole ruutia. Yksinkertainen varotoimenpide joka paljastaa ruudittimen toimimattomuuden ja estää roskan tekemisen.
Nallinasetussyvyys tulee tarkistaa jo ensimmäisten nallien asettamisen yhteydessä. Nallin tulisi olla hieman hylsynkannan alapuolella. Jos nalli on hylsynkannan yläpuolella voi käydä niin, että iskurin piikki iskiessään nallia ei sytytäkään sitä, vaan siirtää sitä hieman syvemmälle. Aseen virittäminen ja uudelleen laukaiseminen yleensä sytyttää nallin. Jotta ongelmilta vältyttäisiin nallisen tulisi olla oikeassa syvyydessä jo ennen radalle lähtemistä.
Luodinasetussyvyys tulisi tarkistaa ennen sarjatuotantoon ryhtymistä. Ohjekirjoissa ja -taulukoissa annetaan mitat, joita patruuna ei saa ylittää. Hyvä on testata oman aseen piippuun patruunan koko ensimmäisillä patruunoilla ja säätää laite sen mukaan. Jos patruunoita on tehty 50 kappaletta ja vasta sen jälkeen tarkistetaan piipun avulla niiden koko voidaan olla tilanteessa, jossa on tehty turhaa työtä. Liian pitkiä patruunoita voi yrittää käyttää uudelleen koneen läpi jotta luoti asettuisi syvemmälle. Tämä ei ole suositeltava ratkaisu, sillä on käynyt niin, etteivät luodit ole pysyneet kiinni patruunoissa uudelleen niippauksen jälkeen.
Laitettaessa ruutia ruudittimeen kannattaa merkitä vaikka maalarinteipillä ruudittimen kylkeen mitä ruutia ruuditin sisältää. Kahvitauon aikana voi jo unohtaa ruutilajin ja useampia eri kokoisia panoksia kokeiltaessa tämä voi käydä kohtalokkaaksi sekä aseelle että ampujalle jos ruutia annostellaan muistivirheen vuoksi liikaa tai liian vähän.
Lopetettaessa työskentely pitää tarkastaa, että ruuditin on tyhjä. Jos ruutia jää ruudittimeen ei voida tietää mitä ruutia ruudittimessa on. Ruutilajien sekoittuminen epämääräisessä suhteessa tuottaa seoksen, jota ei oman ja aseen turvallisuuden vuoksi voi käyttää. Jos ruudittimessa on ollut ruutia ja lataamista tehdään kosteassa tilassa saa ruuti kosteutta ja sen palo-ominaisuudet muuttuvat. Patruunoista ei tule tasalaatuisia.
Parempi virsta väärään, kuin vaaksa vaaraan
Jälleenlataamisessa kannattaa olla hyvin tarkka. Pienikin virhe saattaa kostautua. Lataaja tai ampuja voi vahingoittaa itsensä tai ase voi hajota. Jos useampi kuin yksi henkilö käyttää laitteita kannattaa sopia hyvin tarkat paikat kaikille komponenteille ja tarkat käyttäytymissäännöt lataamisen yhteydessä. Näin ei tarvitse kenenkään arvuutella mitä edellinen on tehnyt ja mitä komponentteja missäkin rasiassa on.
Jos latausprosessissa tulee ongelmia kannattaa välineistö tarkistaa heti. Voi olla, että hylsyjen joukkoon on eksynyt yksi berdan-nallinen hylsy, joka on saanut koneen asetukset muuttumaan; nallia ei tämän jälkeen poisteta enää mistään hylsystä, nallinasetin puuroutuu, ruuditin ruudittaa turhaa ja luoti laitetaan päälle huomaamatta ongelmaa. Jos koneesta ulos tuleva hylsy tai patruuna ei ole sellainen kuin sen pitäisi, tulee laite tarkistaa. Vikana voi olla vain yhden ruudinmurun oleminen väärässä paikassa.
Jälleenlataamisessa on monia kuoppapaikkoja, joihin voi pudota. Kun kuoppaan on kerran pudonnut muistaa sen olemassaolon ja yrittää välttää sitä. Parasta olisi, jos kukaan ei kuoppaan putoaisi. Tässä artikkelissa on toivottavasti tuotu esiin joitakin perusseikkoja, joista kannattaa olla tietoinen kun ryhtyy jälleenlataamista harrastamaan.