Kvalitatiivisen aineiston tietokoneavusteinen analyysi
Julkaisuja
Timo Moilanen: Lähtökohtia kvalitatiivisen aineiston tietokoneavusteiseen
analyysiin. Politiikka 2/2001.
Timo
Moilanen: Coding as a way of reading. Paper prepared for the International
Social Science Methodology Conference, Essex University 1996
(konferenssiesitelmä)
Timo
Moilanen: ATLAS/ti tutkijan apuvälineenä Teoksessa Jari Eskola (toim) MAA
KUTSUU? Kokemuksia kvalitatiivisten aineistojen mikroavusteisesta analyysista.
Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja C 9. Katsauksia ja
puheenvuoroja. Rovaniemi 1995.
Timo
Moilanen - Seppo Roponen: Kvalitatiivisen aineiston analyysi ATLAS/ti-ohjelman
avulla. Kuluttajatutkimuskeskusksen menetelmäraportteja ja käsikirjoja 2/1994,
Helsinki 1994.
Timo
Moilanen: Virkamieseliitin käsitys politiikasta. Empiirisen käsiteanalyysin
atk-avusteinen soveltaminen. Pro gradu -tutkielma. Yleisen valtio-opin laitos,
Helsingin yliopisto 1993.
Kartoitus: tietokoneavustesta analyysia soveltavat suomalaiset empiiriset tutkimukset
Tehtävä. Kvalitatiivisen aineiston tietokoneavusteinen analyysi on Suomessa suhteellisen tuore ilmiö. Ohjelmien soveltaminen on levinnyt erityisesti 1990-luvun puolivälissä useille tieteenaloille ja eri yliopistoihin, mutta samalla myös ohjelmista saatu käyttökokemus on pistaloitunut ja vaikeasti löydettävissä. Esimerkiksi kirjastojen käytössä ei ole mitään yhteisiä avainsanoja, joilla kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelmien käyttö olisi mahdollista paikallistaa. Kuitenkin omien kokemusteni ja opiskelijoilta saadun palautteen perusteella on ilmeistä, että 'tutkimuskentän hallittavuuden' (jos tästä voi kvalitatiivisen tutkimuksen yhteydessä puhua) vuoksi olisi tarpeellista koota tietoa erityisesti empiirisistä tutkimuksista yhteen paikkaan. Ala kun on poikinut kyllä suuren määrän kirjallisuutta, mutta empiiriset tutkimukset ovat kuitenkin suhteellisen vähässä.Aineisto. Tein keväällä 1997 kartoituksen, jossa lähetin lumipallo-otantaa käyttäen ohjelmien soveltamista koskevan sähköpostiviestin noin kolmellekymmenelle henkilölle. Alla olevassa taulukossa olevat luvut ja viitetiedot ovat pitkälti tämän keruutavan tuotosta. Tällaiset kartoitukset ovat tietysti epätäydellisiä, koska kaikkia henkilöitä ei saada kiinni ja kaikki eivät halua tai ehdi vastata siihen. Niinpä kyselyn tulokset ovat luonteeltaan lähinnä suuntaa-antavia. Kyselyn perusteella Suomessa tehdyt empiiriset tutkimukset näyttäisivät koostuvan lähinnä pro gradu -tason tutkielmista, ja varsinaiset ammattitutkijat eivät tämän kartoituksen perusteella ole ottaneet ohjelmia omakseen.
Taulukko: Suomessa tehdyt empiiriset atk-avusteiset tutkimukset
| Gradut | Lisurit | Väit. | Muut | Yht. | |
| NUD.IST / NVivo | 3 | 1 | 5 | 10 | 19 |
| ATLAS.ti | 12 | - | 2 | 3 | 17 |
| WPindex | 6 | 1 | - | 2 | 9 |
| Oxford Concordance Program | 1 | - | 1 | - | 2 |
| Ethnograph | 1 | - | - | - | 1 |
| FINTWOL | - | 1 | - | - | 1 |
| HyperResearch | - | - | 1 | - | 1 |
| IZE | - | - | 1 | - | 1 |
| Textbase Alpha | 1 | - | - | - | 1 |
| Yht. | 24 | 3 | 10 | 15 | 52 |
Jatko. Suppeahkon lumipallo-otannan perusteella laadittu WWW-sivun luotettavuus ohjelmien käyttöasteen mittarina on luonnollisesti epävarma. Tämän vuoksi olisi hyödyllistä, että alustavan viitetietolistan ulkopuolelle jääneet tutkimukset saataisiin mukaan luetteloon. Lisäksi jatkossa valmistuvat tutkimukset ja käynnistettävät tutkimushankkeet olisi hyvä saada mukaan, erityisesti jos niissä on käytetty ohjelmaa empiirisen aineiston analyysiin. Itse ohjelmien ulkopuolelle jäävä kvalitatiivisen tutkimuksen kenttä (eri menetelmät, suuntaukset) on niin laaja, että sitä koskevia sivuja on mahdotonta ylläpitää. Sen sijaan tällaisella pienellä viitetietorekisterillä voi olla oma kysyntänsä. Jos tiedossasi on julkaisu, johon seuraavalla sivulla ei viitata, lähetä siitä tieto minulle sähköpostitse, kiitos!
Muutettu: 19. huhtikuuta 2002