Preface: "Attitudes are Contagious. Is Yours Worth Catching?"

Background to the Series

The Media Education Publications of the Media Education Centre of the University of Helsinki Department of Teacher Education consists of articles dealing with media education, modern information and communication technologies (MICT), telematics, computer-mediated human communication (CMHC), distance education (DE), open and distance learning (ODL), flexible learning (FL), dialogic communication and comparative education with a special emphasis on the European dimension.

Background to the Present Volume

The present volume of the Media Education Publications series discusses some recent developments in media education, modern information and communication technologies (MICT) and open and distance learning (ODL).

The major focus of this volume is on network-based education (NBE), which includes teaching, studying, learning and different kinds of materials. Other new areas of media education represented in this volume include early childhood and kindergarten teacher education, semiotics and genre analysis. All this shows how focuses and emphases in media education change and develop together with the emerging network society.

Many of the authors work in teacher education. This may explain the fact that they do not hesitate to talk about teaching and teachers, and even defend the teaching profession. This is of course very much against the current trend to stick to learning, learning environments and learner-sponsored issues only, while avoiding anything connected to teaching. However, the authors have very good reasons for writing as they do. The more we work with and on modern information and communication technologies, the more we understand the crucial role of the teacher in the educational process that, at its best, leads to successful learning. Let me cite what a Finnish teacher educator once said about the teacher's significance:

"... the most important pedagogical innovation is the teacher, with his or her pedagogical thinking and personal qualities" (Kohonen 1992).

If Kohonen is right, as we firmly believe, then we will not have to be as (sarcastically) pessimistic as Picasso who, when speaking of computers, exclaimed:

"But they are useless. They can only give you answers."

Or perhaps answering the questions should be left to the computers, after all. In our thinking, it is exactly the role of the teachers to help children, pupils and students to start asking the questions. Then we might get rid of the old teaching paradigm, which was so well epitomised by Umberto Eco in "The Island of the Day Before":

"He was quick to learn whatever he was told."

This is certainly not what modern pedagogy, media education and network-based education is about. But let the articles speak for themselves!

<Back to top>

Introducing the Authors

Let me introduce the authors and their articles in this publication.

Seppo Tella and Marja Mononen-Aaltonen deal with the emerging concept of network-based education (NBL) by introducing a multidimensional model intended to be used when planning and assessing network-based teaching, studying and learning, as well as network-based materials. Their model is a new way of tackling the problem of evaluation as far as web-based instruction and materials are concerned.

Sanna Vahtivuori and Teemu Masalin discuss the problem of designing communal web-based learning environments. They argue that communal learning (yhteisöllinen opiskelu) is one of the key didactic principles and a functional working method when designing web-based learning environments. Their argumentation is illustrated by a report on an existing international project called GLOBE.

Seppo Tella writes about how the biological or social rhythmicity of the traditional notion of lifecycle is breaking down as a consequence of the emerging network society, whose conception of time is completely different from traditional human-to-human communication.

Rachel Cohen analyses how information and communication technologies can make the difference in early childhood education, even with children as young as two or three. Her article is based on substantial research findings in various domains of science. The writer finishes by introducing an international MMM project, in which the theoretical arguments are being implemented successfully.

Ilta-Kanerva Kankaanrinta discusses Finnish kindergarten student teachers' attitudes towards modern information and communication technologies (MICT). Her research reveals, among other things, that the students mostly have a positive attitude towards MICT, though many were afraid of not having an adequate opportunity to learn to use it.

Jouni Venäläinen analyses the impact of the new information technology on the genre of teaching materials. By using the discourse analysis, the writer has a close look at some German-language teaching materials in use in Finland. One of the purposes of this article is in fact to show the value of studying teaching materials from the point of view of discourse analysis. The analysis shows that telematic teaching materials can provide improved opportunities for the utilisation of individual learning styles and self-directed learning.

Ulla Oksanen opens up new horizons by integrating semiotics and media education. Her analysis points out several shifts in emphasis (such as monologism > dialogism, diachronic > synchronic and syntagmatic > paradigmatic) and leads to dialogic semiosis.

Maija Tammelin discusses some of the problems associated with the integration of new technologies into tertiary-level language education, and attempts to identify criteria for organising successful faculty training programmes. She argues that faculty ICT training should be included into the organisational strategy, thus emphasising enhanced expertise within the organisation on the whole. She also underlines the importance of the professional development of individual participants, carried out as a collaborative ongoing project that provides sufficient opportunities for discussion and critical reflection. As a case study, she analyses a training programme organised in 1999-2000 by the Media Education Centre.

As the previous volumes in the Media Education Publications series, this one is also a product of collaboration and co-authoring by many researchers and doctoral students of the Media Education Centre. I would like to extend my heartfelt gratitude to all the authors of this publication for having taken the time to sit down and write about their research projects.

We are also privileged to have Dr Rachel Cohen's contribution to this book. Dr Cohen is an internationally reputed scholar, whose publications and research reports are becoming better known in Finland as well. I find it inspiring to note that this publication is the result of fruitful co-authoring and collaboration, which, hopefully, will benefit media education in general, and teaching and learning in particular.

As so many times before, I am deeply indebted to Mr Kari Perenius, for taking excellent care of the technical side of the publication. Kari's professional way of solving small or big problems - whether connected to word-processing, graphics or the printing process - is to be commended.

I am most grateful for having the chance to add this publication to the series of the Media Education Publications of the Media Education Centre of the Department of Teacher Education.

Helsinki, August 7, 2000

Seppo Tella

Director of the Media Education Centre
Professor of Media Education
Department of Teacher Education, University of Helsinki

References

References Kohonen, V. 1992. Experiential language learning: second language learning as cooperative learner education. In Nunan, D. (ed.) Collaborative Language Learning and Teaching. Cambridge: Cambridge University Press, 14-39.

<Back to top>

Table of Contents

Media Education Publication 9

Preface by Seppo Tella

Tella, Seppo & Mononen-Aaltonen, Marja
Towards Network-Based Education: A Multidimensional Model for Principles of Planning and Evaluation

Vahtivuori, Sanna & Masalin, Teemu
Designing Communal Web-Based Learning Environments: Case GLOBE Project

Tella, Seppo
Achronos: Reflections on Timeless Time, Media and Communication

Cohen, Rachel
A Vision for the Future: How Technology Changes Strategies in Early Childhood Education: Une vision pour le futur: Technologie et innovations éducatives pour l'éducation des jeunes enfants

Kankaanrinta, Ilta-Kanerva
Finnish Kindergarten Student Teachers' Attitiudes Towards Modern Information and Communication Technologiees

Venäläinen, Jouni
Impacts of Modern Information Technology on the Genre of Teaching Materials: Regulative Discourse in a Telematic Writing Course of German Business Letters

Oksanen, Ulla
From Inner Speech to Dialogic Semiosis: A Semiotic Approach to Audiovisual Multimedia Communication

Tammelin, Maija
ICT Training and Media Education as Keys to Facilitating Educational Change in Higher Education

<Back to top>

Notes on the Authors

Cohen, Rachel
rachel.cohen@wanadoo.fr,
http://www.bestpraceduc.org/Technology/RachelCohen.html
Ph. D. in Sciences of Education. In spite of an MA in Philosophy and Psychology, she started her career as a kindergarten teacher, because of her great interest in early childhood education and strong belief in young children's potential. As a full time researcher at University Paris-Nord, France, she explored the influence of early learning on child development, as means to prevent school failure and illiteracy. Her main researches include early reading, multilingualism, international education and teachers training.

Recently, always in the scope of preventing school failure, Rachel Cohen has investigated the use of ICT by young children, as means to increase the power of learning capabilities, to lead young children in the discovery and the acquisition of the written language, in an autonomous but interactive situation of learning. Currently, she works in collaboration with European and international teams of researchers to create and improve the best learning conditions for children, of any nationality, any social background, any culture.

Rachel Cohen has published extensively and several of her books have been translated into a number of other languages. Her latest books include La communication télématique internationale, une mutation dans l’éducation (Retz) and Apprendre à lire avant de savoir parler (Albin Michel).

Kankaanrinta, Ilta-Kanerva
kankaanr@cc.helsinki.fi,
http://www.helsinki.fi/~kankaanr/
is a lecturer in distance education didactics at the Media Education Centre, Department of Teacher Education, University of Helsinki. In addition to educational sciences, she also has a university degree in biology, science and geography. She has long been active in the field of MICT and education.

She has co-authored versatile teaching materials: books, exercise books, educational programmes and web sites for schools and teacher education. Her main research interests deal with the Internet as an innovation, the educational use of the Internet, the learning environments especially in biology, science and geography, and the basic skills in media education.

Masalin, Teemu
teemu.masalin@helsinki.fi,
http://www.helsinki.fi/~tmasalin/
is a research assistant at the Media Education Centre of the Department of Teacher Education, University of Helsinki. His main responsibility is research and developmental work in the TriO project. He is also a lecturer, tutor and co-ordinator in media education courses.

Mononen-Aaltonen, Marja
marja.mononen-aaltonen@hcg.helsinki.fi,
http://www.hcg.helsinki.fi
was a lecturer in foreign language education (Russian and English) at the Department of Teacher Education, University of Helsinki until August 2000. She is a teacher of Russian and English, and a co-author of several textbooks and workbooks in these languages.

At the Media Education Centre, between 1996-2000, she worked as associate national co-ordinator, national co-ordinator or project researcher in several European Union-based projects (Applaud; EU/Impact; Lac 2000; OLE; Triple-M) as well as in domestic projects (Future Learning Environments FLE; TriO). These projects focussed on the impact of modern information and communication technologies, initial and in-service teacher education, foreign language education and dialogic cross-cultural communication.

As of August 2000, she has been working in the Helsinki Consulting Group as a project director (education).

Oksanen, Ulla
ulla.oksanen@helsinki.fi
is researcher at the Media Education Centre of the Department of Teacher Education, University of Helsinki. She is responsible for some pre-service teacher education courses at the Media Education Centre. She also belongs to the research team of the TriO project, a network-based education project run in co-operation by the Centre and the National Board of Education. Her main areas of interest and research focus on semiotics: audiovisual communication and dialogic semiosis, visual interfaces of multimedia programs and media education.

Tammelin, Maija
tammelin@hkkk.fi,
http://www.hkkk.fi/~tammelin/
is a lecturer of English Business Communication at the Department of Languages and Communication in the Helsinki School of Economics and Business Administration. She currently works as a Senior Advisor on ICT enhanced language teaching and as the departmental co-ordinator of the faculty’s professional development programmes in the field of ICT and media education. She is the Finnish national representative of EUROCALL and a member of the Academic Advisory Panel of ReCALL journal.

Tella, Seppo
seppo.tella@helsinki.fi,
http://www.helsinki.fi/~tella/
Ph.D., is Professor of Media Education and Professor of Foreign Language Education at the Department of Teacher Education, University of Helsinki. He is also Director of the Media Education Centre. He has co-ordinated two European Union projects in open and distance learning (OLE; Applaud) and taken part in several others (European Observatory of Educational Innovations; EU/Impact; Fetiche; Fetiche 2000; Lac 2000; Triple-M). At the Centre, he has co-ordinated several other projects (FLE; Impact; LIVE; TriO). He is responsible for initial and in-service teacher education courses at the Department. He has had international consultancy and evaluation responsibilities in several countries (e.g., Bosnia-Herzegovina; Bulgaria; South Africa; Sweden).

His main areas of research focus on telelogically-defined media education, modern information and communication technologies (MICT), telematics and open and distance learning (ODL), dialogic and cross-cultural communication, CALL (computer-assisted language learning), and foreign language learning methodology.

Vahtivuori, Sanna
sanna.vahtivuori@helsinki.fi
is a project researcher at the Media Education Centre of the Department of Teacher Education, University of Helsinki. She worked earlier as a project researcher in the European Union-based Kauniainen project and in the Finnish FLE project (Future Learning Environments). Her current responsibility is research and developmental work in the TriO project (Teaching, Studying and Learning Materials in a Network-Based Learning Environment. An Evaluation and Development Project of Network-Based Learning 1999-2000).

Her main research interests deal with the different uses of ICT tools in learning and communal learning in network-based leaning environments. She is also a lecturer and a tutor in media education pre-service and in-service courses.

Venäläinen, Jouni
jouni.venalainen@helsinki.fi,
k70431@kyyppari.hkkk.fi
is a student of English at Helsinki University and has been involved in the TriO project through his teacher training and also as a research assistant (autumn 2000). His main interest is in linguistics, especially in discourse analysis.

<Back to top>

Abstraktit

Cohen, Rachel: A Vision for the Future: How Technology Changes Strategies in Early Childhood Education: Une vision pour le futur: Technologie et innovations éducatives pour l'éducation des jeunes enfants
Tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen 3-6-vuotiaiden lasten opetuksessa ei merkitse vain tietokoneiden käyttöä luokissa. Se merkitsee innovatiivista lähestymistapaa esiopetukseen ja muutoksia kasvatusstrategioihin, siten että kasvattajille avautuu uusia näköaloja. Tämän artikkelin kirjoittajalle kyseessä on uusi vaihe siinä tutkimusjatkumossa, joka on suuntautunut avaamaan pienten lasten valtavaa potentiaalia ja heidän voimakasta tarvettaan oppia. Tutkittuaan aiemmin varhaista kaksikielisyyttä, varhaista lukutaidon omaksumista ja pienten lasten tietokoneiden käyttöä kirjoittaja pohtii tässä artikkelissaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä viestintätaitojen kehittämiseksi käyttämällä kirjoitettua kieltä, kuvia ja ääntä yhteistoiminnallisissa projekteissa, jotka perustuvat eri maista olevien lasten keskinäiseen verkottumiseen.

Avainsanat: esiopetus, tieto- ja viestintätekniikka, strategiat, lukutaito, kirjoitettu kieli, viestintätaidot, MMM-projekti.

Kankaanrinta, Ilta-Kanerva: Finnish Kindergarten Student Teachers’ Attitudes Towards Modern Information and Communication Technologies
Artikkelissa käsitellään suomalaisten lastentarhanopettajaksi opiskelevien suhdetta moderniin tieto- ja viestintätekniikkaan. Tätä suhdetta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: henkilökohtaisen innovatiivisuuden, tekniikkaan kohdistuvan emotionaalisen asennoitumisen ja tekniikkafilosofian kannalta. Opiskelijat luokitellaan henkilökohtaisen innovatiivisuus-teorian mukaan omaksujakategorioihin, joita ovat edelläkävijät, varhaiset omaksujat, harkitsijat, epäilijät ja vitkastelijat. Opiskelijoiden emotionaalisia asenteita tietotekniikkaan luokitellaan sen mukaan, rakastavatko, pitävätkö vai inhoavatko he tieto- ja viestintätekniikkaa, ovatko he siitä huolissaan tai tuntevatko he itsensä syrjäytyneiksi. Artikkelissa tarkastellaan kahta vastakkaista filosofista näkemystä tieto- ja viestintätekniikasta: determinismiä ja instrumentalismia. Determinismi näkee tekniikat itsenäisinä voimina, kun taas instrumentalismi pitää niitä työvälineinä. Opiskelijat luokitellaan utooppisiksi deterministeiksi, jotka luottavat positiiviseen kehitykseen, tai dystooppisiksi deterministeiksi, jotka uskovat negatiiviseen kehitykseen, tai instrumentalisteiksi, joiden mielestä ihminen voi käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa välineenä joko myönteisiin tai kielteisiin päämääriin.

Ilmeni, että innovaation omaksujien varhaisten kategorioiden suhteellinen osuus oli huomattavasti suurempi kuin teorian mukaan oli pääteltävissä. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Opiskelijoilla oli enimmäkseen myönteinen asenne tieto- ja viestintätekniikkaan. He alkoivat pitää siitä saatuaan mahdollisuuden kokeilla erilaisia sovelluksia. Monet heistä myös pelkäsivät, ettei heillä ole riittävästi mahdollisuuksia opiskella ja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa. Filosofisista näkemyksistä instrumentalismi oli yleinen, vain pieni vähemmistö opiskelijoista oli deterministejä. Monet opiskelijat uskoivat tieto- ja viestintätekniikan käytön johtavan myönteiseen kehitykseen opetusalalla, mutta kaikilla opiskelijoilla ei ollut tässä suhteessa selvää kantaa.

Avainsanat: asenne, determinismi, innovaatio, instrumentalismi, lastentarhanopettajan-koulutus, moderni tieto- ja viestintätekniikka, tekniikkafilosofia.

Oksanen, Ulla: From Inner Speech to Dialogic Semiosis: A Semiotic Approach to Audiovisual Multimedia Communication
Audiovisuaalisen kerronnan jatkumossa elokuvan alkuajoilta multimediaan on aika ajoin esiintynyt pyrkimyksiä pohtia vakavasti tällaisen audiovisuaalisen ilmaisun merkityksiä ja kehittää sen "kieltä" radikaalisti. Tällaisten merkitysten ja niihin liittyvän dynamiikan tutkimusta on lähestytty erityisesti semiotiikan näkökulmasta, josta katsoen pyrkimykset ymmärtää ja rakentaa audiovisuaalista kerrontaa sisäisenä puheena (inner speech) ja dialogisuutena tarjoavat kiintoisan viitekehyksen hahmottaa myös nykyaikaisessa multimediaalisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvan viestinnän luonnetta semioosina, merkkien toimintana.

Tässä teoksessa esitetyn verkkopohjaisen opiskelun ja oppimateriaalien arvioinnin ja suunnittelun monitasomallin (Tella & Mononen-Aaltonen 2000) ylimmällä tasolla on nähtävissä viestinnän ja välitteisyyden taustavirrat, joiden vaikutukset heijastuvat mallin kaikille tasoille. Ylimmän tason viestinnän virrassa kulkevat myös audiovisuaalisen viestinnän omat muutosvirtaukset, jotka semiotiikan näkökulmasta voidaan pelkistää seuraaviksi tendensseiksi: monologisuudesta dialogisuuteen, diakroniasta synkroniaan ja syntagmasta paradigmaan. Näitä tendenssejä havainnollistetaan tässä esityksessä Vygotskin, Bahtinin, Eisensteinin ja Godardin näkemyksillä. Omasta näkökulmastani viestinnän taustavirrassa erityinen merkitys asettuu pragmatistista semiotiikkaa edustavan C.S. Peircen viestinnällisen dialogisuuden käsitteelle. Tavoitteena onkin nähdä se audiovisuaalisessa kerronnassa ja hyper- ja multimediaalisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvan viestinnän ydinkäsitteenä ja merkkien toiminnan dynaamisen prosessin, (Johansenin 1993) dialogisen semioosin, olennaisena ulottuvuutena. Pohjimmiltaan tässä prosessissa myös kontekstin ja itse välineen vaikutus ovat aina läsnä ja näyttäytyvät usean eri välineen kulttuurisena yhteisvaikutuksena, intermediaalisuutena (Lehtonen 1998) tai Tellan & Mononen-Aaltosen termein moniviestinvälitteisyytenä.

Avainsanat: audiovisuaalinen, multimedia, dialogisuus, synkronia, paradigma, semiotiikka, dialoginen semioosi.

Tammelin, Maija: ICT Training and Media Education as Keys to Facilitating Educational Change in Higher Education
Artikkelin lähtökohtana on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön hidas leviäminen korkeakouluopettajien suuren enemmistön piirissä. Artikkeli tarkastelee korkeakouluopettajille järjestettyyn täydennyskoulutukseen liittyviä haasteita ja ongelmia ja kuvaa esimerkkitapauksen onnistuneesta täydennyskoulutusohjelmasta. Esimerkkitapauksen arvioinnin pohjalta artikkeli kartoittaa onnistuneen täydennyskoulutuksen kriteereitä. Niistä merkittävimpiä ovat koulutuksen liittäminen organisaation strategiaan yhdeksi organisaation toiminnan keskeisistä alueista. Tällöin koulutuksen avulla kasvatetaan koko organisaation asiantuntemusta. Lisäksi koulutus tulisi nähdä yksittäisten osanottajien ammatillisen kehittymisen tärkeänä edistäjänä. Jotta koulutuksella olisi vaikuttavuutta, sen tärkeänä edellytyksenä on, että koulutuksesta muodostuu jatkuva pitkäaikainen yhteisöllinen prosessi, jonka aikana osanottajalla on mahdollisuuksia keskusteluun ja kriittiseen reflektioon.

Avainsanat: henkilöstön koulutusohjelmat, ammatillinen kehittyminen, organisaatiostrategia, mediakasvatus, tieto- ja viestintätekniikka, kasvatusmuutos.

Tella, Seppo: Achronos - Reflections on Timeless Time, Media and Communication
Ajankäsityksemme todennäköisesti muuttuu sitä mukaa, kun siirrymme traditionaalisesta ihmistenvälisestä viestinnästä tietokonevälitteiseen ihmistenkeskeiseen viestintään. Perinteisessä ihmistenvälisessä viestinnässä aika ja paikka olivat yhtä. Moderni tieto- ja viestintätekniikka ja tietokonevälitteinen viestintä ovat synnyttäneet välillisyyden (mediacy), välitteisyyden (mediation) ja viipeen (communication delay). Viestinnän nopeutumisen ja tekniikan kehittymisen seurauksena ihmiselle on jäänyt yhä vähemmän aikaa viestiä harkiten, pohtien ja miettien. Kehittymässä oleva verkostoyhteiskunta murtaa perinteistä biologista ja sosiaalista elinrytmiämme, vaikka samalla joudumme toteamaan, että uutta vaihtoehtoista ja useimpien hyväksymää rytmiä ei ole vielä tullut tilalle. Aika ja paikka ovat eräiden väitteiden mukaan tiivistymässä jonkinlaiseksi maailman oikoumeneksi, tilaksi, joka suuntautuu voimakkaasti tulevaan, kun aiemmat yhteiskuntamuodot olivat enimmäkseen tilaan tai aikaan sitoutuneita. Tämä johtanee olennaisesti uudenlaiseen nyky-yhteiskunnan aika-paikka-näkemykseen.

Verkkopohjaista opetusta ja oppimateriaaleja voidaan analysoida Deleuzen kolmen samanaikaisen aikasynteesin kautta. Synteesejä verrataan verkkopohjaisen opetuksen ja oppimateriaalien suunnittelun ja arvioinnin periaatteiden monitasomalliin (Tella & Mononen-Aaltonen 2000). Artikkelissa esitellään käsite akronos kuvaamaan ajatonta aikaa tai aikaa ilman aikaa, jota verkkoyhteiskunta edustaa. Kirjoittaja toteaa lopuksi, että mediakasvatus käsittelee juuri asioita, jotka vievät aikaa ja varoittaa unohtamasta vanhaa totuutta "Käyttäkää siihen se aika, minkä siihen tarvitsette."

Avainsanat: aika, välillisyys, välitteisyys, viive, akronos, mediakasvatus, verkkopohjainen opiskelu.

Tella, Seppo & Mononen-Aaltonen, Marja: Towards Network-Based Education - A Multidimensional Model for Principles of Planning and Evaluation
Artikkelissa esitellään verkko-opetuksen ja verkko-oppimateriaalien suunnittelun ja arvioinnin käsitteellinen monitasomalli. Malli pohjautuu integroivaan tapaan lähestyä verkko-opetusta opetus—opiskelu—oppimis-prosessin perustalta. Verkko-opetus käsitetään laajaksi kehityssuunnaksi, jossa yhdistyvät perinteinen luokkaopetus ja erilaiset tavat käyttää verkossa olevaa materiaalia, kursseja ja informaatiota. Verkko-opetus ymmärretään täten laajamittaisena telemaattisten ja verkkopohjaisten materiaalien käyttönä, johon kytkeytyvät muut painetut tai elektroniset materiaalit. Malli rakentuu viestinnän (communication) ja välitteisyyden (mediation) taustavirtauksille, joihin kytketään mediakasvatuksen keskeisiä käsitteitä. Mallin kehittely on osa Mediakasvatuskeskuksen ja Opetushallituksen TriO-projektia (1999-2000).

Avainsanat: verkko-opetus, oppimateriaalit, mediakasvatus, didaktiikka, viestintä, välitteisyys, intermediaalisuus, dialogisuus.

Vahtivuori, Sanna & Masalin, Teemu: Designing Communal Web-Based Learning Environments: Case GLOBE Project
Artikkelin tavoitteena on tarkastella yhteisöllisten verkkopohjaisten opiskeluympäristöjen suunnittelua erityisesti käyttäjien näkökulmasta. Artikkelissa esitetään, että keskittymällä käyttäjien, opiskelijoiden ja opettajien, toimintaan ja tarpeisiin on mahdollista löytää didaktisesti perusteltuja verkkopohjaisen ympäristön suunnitteluperiaatteita. Lähtökohtana on sosiokonstruktivistinen käsitys oppimisesta. Yhteisöllisyyden ja fyysisen toiminta- ja opiskeluympäristön merkitystä verkkopohjaisessa oppimisessa ja opiskelussa korostetaan. Yhteisöllinen opiskelu nähdään sekä yhtenä keskeisenä tekijänä ja periaatteena suunnittelussa että työtapana opiskeltaessa.

Artikkelin toinen keskeinen tavoite on pohtia tieto- ja viestintätekniikan ja opiskelun suhdetta erityisesti verkkopohjaisissa ympäristöissä. Artikkelissa esitellään yhteisölliset tekijät huomioiva pedagogisesti lupaava suunnittelumalli, jota on mahdollista soveltaa käytännössä verkkopohjaisten opiskeluympäristöjen suunnittelussa. Lopuksi esitellään kansainvälinen ympäristötieteiden ja -kasvatuksen hanke, GLOBE-projekti toimivana esimerkkinä yhteisöllisestä verkkopohjaisesta opiskelusta.

Avainsanat: yhteisöllinen opiskelu, verkkopohjaiset opiskeluympäristöt, suunnittelumallit, GLOBE-projekti, tieto- ja viestintätekniikka.

Venäläinen, Jouni: Impacts of Modern Information Technology on the Genre of Teaching Materials; Regulative Discourse in a Telematic Writing Course of German Business Letters
Artikkeli käsittelee uuden tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksia oppimateriaalien genreen. Telemaattisten dokumenttien tutkimuksessa tekstin hypertekstuaalisuus saa usein paljon huomiota; tämän artikkelin tavoitteena on mennä pintaa syvemmälle ja tarkastella telemaattista opetusmateriaalikokonaisuutta sanaston, kieliopin ja kokonaisrakenteen tasoilla. Perinteisen kirjan ja telemaattisen muodon ainoa ero ei ole hyperlinkeissä, vaan tekstin muoto ja sisältö saattavat muuttua myös.

Tutkimuksessa, johon artikkeli pohjautuu, on käytetty diskurssianalyysin piiriin kuuluvaa genre-analyysiä telemaattisten opetusmateriaalien erityispiirteiden kartoittamiseen. Yksi tutkimuksen keskeisimmistä tuloksista on regulatiivisen, toimintaa säätelevän diskurssin korostuminen. Tässä artikkelissa esitellään tutkitusta aineistosta esiin nousseita regulatiivisen diskurssin eri tyyppejä ja niiden kielellisiä erityispiirteitä. Toiminnan säätely liittyy erottamattomasti diskurssin osapuoliin, joiden roolit tutkimuksen perusteella näyttävät jossain määrin eroavan oppikirjojen välittämistä kuvista oppilaasta ja opettajasta. Artikkeli osoittaa myös miten hypertekstuaalisuus voi palvella toiminnan säätelyä. Pedagogista merkitystä telemaattisuudella on ainakin erilaisten oppimistyylien sekä itseohjautuvan oppimisen toteutumisen mahdollistajana.

Avainsanat: genre, diskurssianalyysi, hypertekstuaalisuus, opetusmateriaalit, verkko, tieto- ja viestintätekniikka.

<Back to top>

Orders

Available at the Media Education Centre,
Department of Teacher Education,
P.O. Box 38, FIN-00014 University of Helsinki, Finland

Marja-Liisa Lonardi
fax +358 9 191 28114,
phone +358 9 191 28112

<Back to top>