"Time, said St Augustine, is a three-fold present: the present as we experience it, the past as a present memory, and the future as a present expectation. By that criterion, the world of the year 2000 has already arrived, for in the decisions we make now, in the way we design our environment and thus sketch the lines of constraints, the future is committed. Just as the gridiron patterns of city streets in the nineteenth century shaped the linear growth of cities in the twentieth, so the new networks of radial highways, the location of new towns, the recording of graduate-school curricula, the decision to create or not to create a computer utility as a single system, and the like will frame the tectonics of the twenty-first century. The future is not an overarching leap into the distance; it begins in the present." (Bell 1967, 639; cited in Dutton 1996, 15)

Media Education Publication 6
The Poor Relation of the Education System? Aspects of Distance Education and Open and Distance Learning
Seppo TellaThe Planning of an Open Learning Environment and Didactic Media Choice in Teacher Education
Janne SariolaVariations of Co-Operative Learning: An Analysis of Four Different Approaches
Anne VähäpassiWhat the LIVE Project Tells us About the Nature of the School
Heikki KynäslahtiAn Overview of Modern Information and Communication Technologies (MICT) in Teacher Education at the Helsinki University Department of Teacher Education
Aarno RönkäFindings from the Pilot Stage of the LIVE Project
Riikka Ristola & Aarno RönkäThe LIVE Project: Learning in a Virtual School Environment
Tomi Nummi, Aarno Rönkä & Janne SariolaThe Technical Infrastructure of the LIVE Project
Tomi Nummi
![]()
Seppo Tella is Professor of Media Education and Associate Professor of Foreign Language Education at the Department of Teacher Education, University of Helsinki. He is also Director of the Media Education Centre of the Department of Teacher Education and has coordinated a number of European Union projects in open and distance learning as well as in telematics. His main areas of research focus on analysing the concept of telelogically defined media education, modern information and communication technologies (MICT), telematics and open and distance learning (ODL), CALL (computer-assisted language learning), CELL (computer-enhanced language learning) and foreign language learning methodology. Professor Tella is also responsible for initial (pre-service) and in-service teacher education courses at the Department.
Janne Sariola is Lecturer in Distance Teaching in the Media Education Centre of the Department of Teacher Education, University of Helsinki. He has long been working both in initial and in-service teacher education. His special areas of interest are videoconferencing and various applications of open and distance learning. He is responsible for the distance teaching practice in the different sections of the Department of Teacher Education.
Anne Vähäpassi has been working for years as a Lecturer in International Affairs at the Department of Teacher Education in the University of Helsinki. At present, she is Project Manager at the Finnish Higher Education Evaluation Council, where her main responsibility is to organise the evaluation of the courses taught through foreign language in the Finnish universities and polytechnics. She continues to work in close co-operation with the Media Education Centre.
Heikki Kynäslahti is a researcher in the Media Education Centre in the University of Helsinki. His main research interests deal with the use of MICT in rural education and with inter-institutional networks of schools. Kynäslahti has also investigated the concept of virtuality, virtual classroom, and virtual school. Further, he has operated with the problems of doing ethnographic research in virtual environments.
Aarno Rönkä has worked as an English teacher and a teacher trainer at Helsinki Second Teacher Training School since 1976. He has been actively involved in many school projects developing educational applications of MICT. Before the LIVE Project (1997-), he was the training school co-ordinator of the Kilpisjrvi Project (1994-1997), developing classroom-focused distance education using videoconferencing. He has written several articles in educational publications and is also involved in in-service teacher training.
Riikka Ristola is a research assistant in Media Education Centre of the Department of Teacher Education. Her main area of responsibility is to do research and developmental work for the LIVE project. She is also a lecturer and tutor in media education courses.
Tomi Nummi is Master of Education and works as a Project Coordinator in the Media Education Centre of the Department of Teacher Education. His main area of responsibility is to coordinate different media education courses in both initial and in-service teacher education. He is a lecturer in media education courses and is involved in various MICT (modern information and communication technologies) research and development projects such as Euro-Land and LIVE.
Tella, Seppo. The Poor Relation of the Education System? Aspects of Open and Distance Learning and Distance Education
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata ja analysoida pieniä eroja, joita aiemmin melko yksimielisesti kutsuttuun 'etäopetukseen' liittyvässä peruskäsitteistössä nyt havaitaan. Näitä uusia käsitteitä yhdistää mm. ymmärrys siitä, että yhä kasvava määrä ihmisen mielekkäinä pitämistä kokemuksista tulee institutionaalisen koulujärjestelmän ulkopuolelta. Etäopetuksessa ja siitä tai sen rinnalla kehittyneissä muunnoksissa on havaittavissa opiskelijan oman kontrollin jatkuvaa kasvua ja hänen lisääntyneitä mahdollisuuksiaan käyttää erilaisia resursseja, ajattelutaitojen samoin kuin oppimisstrategioihin liittyvien metakognitiivisten taitojen painottamista.
Yhä useammat opettajat ja opettajankouluttajat tiedostavat sen, että nämä etäopetuksen uuden muodot valtaavat koko ajan lisäalaa samalla kun ne ovat siirtymässä yhä keskeisempään asemaan valtavirtakoulutusjärjestelmissä.
Avainsanat: Etäopetus, etäopiskelu, avoin opiskelu, avoin ja etäopiskelu, joustava opiskelu, hajautettu opiskelu, monimuoto-opiskelu.
Sariola, Janne. The Planning of an Open Learning Environment and Didactic Media Choice in Teacher Education
Artikkelissa tarkastellaan avoimeen opiskeluympäristöön (an open learning environment) ja mediavalintaan vaikuttavia tekijöitä opettajan ja opettajankoulutuksen näkökulmasta. Suunnittelu ja mediavalinta nähdään osana suurempaa koulutuksen muutosta, johon sisältyvät oppimiskäsityksen muuttuminen kohti konstruktivismia, tieto- ja viestintätekniikan laajeneva pedagoginen soveltaminen sekä digitaalisen median muuttuminen osaksi jokapäiväistä inhimillistä toimintaa. Helsingin yliopiston Mediakasvatuskeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on pyritty löytämään sellaisia avoimeen opiskeluympäristöön soveltuvia suunnittelumalleja, joiden kautta opettaja ja opiskelija tulevat entistä tietoisemmiksi omista tavoistaan suunnitella opetusta, mutta samalla laajentaen toimintaansa perinteisestä luokkahuonelähtöisestä suunnittelusta kohti opiskeluympäristölähtöistä suunnittelua. Oppilaan kannalta opiskeluympäristön suunnittelussa korostuvat tietoyhteiskunnassa tarvittavien taitojen tavoitteellinen kehittäminen ja omien opiskelu- ja oppimisstrategioiden arviointi.
Avainsanat: Avoin opiskeluympäristö; suunnittelu; liikkuvuus; digitaalinen portfolio; didaktinen mediavalinta, opettajankoulutus; mediakasvatus.
Vähäpassi, Anne. Variations of Co-Operative Learning: An Analysis of Four Different Approaches
Artikkelissa luodaan aluksi lyhyt katsaus yhteistoiminnallisen oppimisen alkuvaiheisiin Suomessa. Sen jälkeen kuvataan neljää erilaista yhteistoiminnallisen oppimisen suuntausta, niiden pääpiirteitä ja eroja: David ja Roger Johnsonin kehittämää yhdessä oppimisen (Learning Together) mallia, Spencer Kaganin luomaa rakenteellista lähestymistapaa yhteistoiminnalliseen oppimiseen (Structural Approach to Co-Operative Learning), Elizabeth Cohenin kehittämä monitahoisen/kompleksisen opetuksen (Complex Instruction) strategiaa ja Yael ja Shlomo Sharanin ryhmätutkimuksen mallia (Group Investigation): Mallit on valittu tarkastelun kohteiksi siksi, että Kaganin mallia lukuun ottamatta ne ovat tähän saakka tunnetuimpia Suomessa. Kaganin malli esitellään sen yleistettävyyden ja käytännönläheisyyden vuoksi.
Avainsanat: Yhteistoiminnallinen oppiminen; monitahoinen/ kompleksinen opetus; ryhmätutkimus.
Kynäslahti, Heikki. What the LIVE Project Tells us About the Nature of the School
Tässä artikkelissa tarkastellaan koulua sekä paikkaan liittyvänä että ajallisena isolaationa. Ympäröivää todellisuutta käsitellään koulussa eräänlaisen simulaation kautta, jolle on ominaista ajallinen viive. LIVE-projekti muuttaa tätä koulun luonnetta muokaten sitä samalla.
Pohdin myös sähköisen tilan, ruumiin ja esineen suhdetta. Tässä tuon kyborgin idean spekuloitavaksi koulun suhteen. Virtuaalikoulun määritelmiä voidaan kehittää yhä enemmän tavanomaisen koulun ja virtuaalikoulun muodostaman symbioosin suuntaan, jolloin koulun voidaan katsoa luonteeltaan muistuttavan kyborgeiksi kutsuttuja ilmiöitä.
Avainsanat: Koulu; virtuaalikoulu; kyborg; tietoyhteiskunta.
Rönkä, Aarno. An Overview of Modern Information and Communication Technologies (MICT) in Teacher Education at the Helsinki University Department of Teacher Education
Artikkelin tarkoituksena on kuvata moderniin tieto- ja viestintätekniikkaan kohdistuvan kasvatustieteellisen tutkimuksen kehitystä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa. Näkökulmana ovat ne kehityslinjat, jotka ovat johtaneet nykyiseen avoimen oppimisympäristön ja etäopetuksen sekä virtuaalipedagogiikan tutkimukseen erityisesti Mediakasvatuskeskuksessa. Toteutuneen tutkimuksen yhteydet opettajankoulutuksen ja koulujen opetuksen kehittämiseen pyritään tuomaan esille.
Avainsanat: Moderni tieto- ja viestintätekniikka, avoin ja etäopiskelu; virtuaalipedagogiikka.
Ristola, Riikka & Rönkä, Aarno. Findings from the Pilot Stage of the LIVE Project
Artikkelin tarkoituksena on kuvata kuinka LIVE-projektin pilottivaihe toteutettiin keväällä 1997. Kevään aikana testattiin LIVE-projektin työskentelymalleja eri tasoilla. Alustavat havainnot osoittivat, kuinka tärkeä rooli didaktisella mediasuunnittelulla on LIVE-työskentelyn onnistumisessa. Pilottivaiheessa korostuivat myös oppilaiden metakognitiiviset taidot samoin kuin sosiaaliset, kommunikaatio-, yhteistoiminta- ja MICT-taidot.
Avainsanat: LIVE; opiskeluympäristö; didaktinen mediasuunnittelu; metakognitiiviset taidot; opettajan rooli.
Nummi, Tomi, Sariola, Janne & Rönkä, Aarno. The LIVE Project: Learning in a Virtual School Environment
Artikkelissa kuvaillaan Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Mediakasvatuskeskuksessa toteutettavaa kolmivuotista (1997-2000) LIVE (Learning in a Virtual School Environment) -tutkimus- ja kehittämisprojektia. Opettajankoulutukseen suunnatun projektin yleistavoitteena on kehittää uusia didaktisia malleja virtuaalikoulunomaiseen ympäristöön liikkuvan viestinnän näkökulmasta. Erityistavoitteena on tutkia, miten opiskelutilanteissa voidaan lisätä avoimen ja joustavan opiskelun piirteitä ja samalla hyödyntää tehokkaasti uutta tieto- ja viestintätekniikkaa.
Teoreettinen viitekehys rakentuu viiden käsitteen (konstruktivistisen oppimiskäsityksen, yhteistoiminnallisen oppimisen, kokemuksellisen oppimisen, avoimen ja joustavan opiskeluympäristön ja virtuaalikoulun) luomalle perustalle.
Projektissa käytettävät matkaviestimet tarjoavat uusia mahdollisuuksia koulun ja sitä ympäröivän todellisuuden reaaliaikaiselle vuorovaikutukselle oppimistilanteissa. Tutkimuksessa hyödynnetään opettajankoulutuslaitoksen ISDN- ja GSM-pohjaista kouluverkkoa, joka koostuu Mediakasvatuskeskuksesta, harjoittelukouluista ja pienistä maalaiskouluista. Koulut ovat yhteydessä toisiinsa kolmen ISDN-linjan välityksellä, mikä mahdollistaa videoneuvottelun ja audiografiikan avulla tapahtuvan kommunikaation oppilasryhmien välillä. LIVE-projekti on osa opettajankoulutuksen mediakasvatuksen opintoja. Projektilla on liittymäkohtia Mediakasvatuskeskuksen koordinoimaan perus- ja täydennyskoulutukseen ja sitä toteutetaan erityisesti osana etäopetusharjoittelua. Opiskelijat tutustuvat harjoittelun aikana virtuaalikoulun opetusmenetelmiin ja toimintamalleihin.
Avainsanat: Konstruktivistinen oppimiskäsitys; yhteistoiminnallinen oppiminen; kokemuksellinen oppiminen; uusi tieto- ja viestintätekniikka; avoin ja joustava opiskeluympäristö; opettajankoulutus; virtuaalikoulu.
Nummi, Tomi. Technical Infrastructure of the LIVE Project
Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä LIVE-projektin teknistä laiteympäristöä. Projektissa käytettävät teknologiat on jaettu kolmeen osa-alueeseen, videoneuvotteluun, audiografiikkaan ja kannettaviin matkaviestimiin, joita kutakin tarkastellaan erikseen. Lisäksi artikkelissa pohditaan viestintätekniikan yleisiä kehitysnäkymiä ja niiden vaikutuksia LIVE-projektin tekniselle kehitykselle.
Avainsanat: Telekommunikaatio; videoneuvottelu; audiografiikka; tietokonekonferenssi.
Available at the Media Education Centre,
Department of Teacher Education,
P.O. Box 38, FIN-00014 University of Helsinki
FinlandMarja-Liisa Lonardi
fax +358 9 191 28114,
phone +358 9 191 28112
<Back to top>