Kaihin toteaminen

Kaihipotilaan silmätutkimukseen kuuluu näöntarkkuuden määrittäminen potilaan katsoessa sekä kauas että lähelle. Tietyt kaihityypit heikentävät enemmän lukunäköä kuin kaukonäköä ja päinvastoin.

Yleislääkäri toteaa kaihin seuraavilla menetelmillä:

Fokaalivalaistus

fokaalivalo Mykiön etupinta sijaitsee mustuaisaukossa. Koska terve mykiö on täysin läpinäkyvä, ei mykiö normaalisti näy valaistaessa silmää kynälampulla.

Mikäli mykiössä on samentumia, mustuaisaukko ei näytäkään enää mustalta. Kuorikerroksen kaihimuutokset näkyvät helposti valkeina samentumina. Tumakaihi puolestaan saa mustuaisaukon näyttämään ruskehtavalta tai vihertävältä. Sen sijaan takakotelonalainen kaihi ei sijaintinsa vuoksi näy lainkaan fokaalivalaistustutkimuksessa.

Punaheijaste

punaheijaste Silmänpohjaa tutkiessa kaihi aiheuttaa silmänpohjan näkymisen epätarkkana. Jotta epäterävän näkyvyyden syynä oleva kaihi tulisi varmasti havaituksi, kannattaa silmänpohjatutkimus aina aloittaa punaheijasteen tarkastelulla.

Kuorikerroksen kaihin samentumat näkyvät punaheijasteessa selvinä mustina varjoina. Takakotelonalaiset samentumat puolestaan aiheuttavat kuplamaisen varjostuman yleensä punaheijasteen keskialueelle. Vaikein on punaheijasteessa havaita tumakaihi, joka saattaa ainoastaan aiheuttaa punaheijasteen himmenemisen normaaliin verrattuna. Tätä ei aina ole helppo erottaa normaalista löydöksestä.

Punaheijastetutkimus on erittäin herkkä ja siksi yleislääkärille suositeltava menetelmä kaihen toteamiseksi. Erikoislääkärin käytössä on kaihimuutosten toteamiseen rakovalomikroskooppi.

Muut tutkimukset

Kaihipotilaan silmänpaine kannattaa aina mitata ja silmänpohja tutkia lopuksi sen varmistamiseksi, ettei potilaalla kaihin lisäksi ole muita kiireisempää hoitoa vaativia silmäsairauksia. Silmänpaineen mittauksella ja näköhermon tutkimisella voi todeta glaukooman, joka eräissä tapauksissa voi myös aiheutua kypsyvästä kaihista. Silmänpohjatutkimuksessa näkyy myös mahdollinen keskeisen verkkokalvon rappeuma, joka kaihin ohella on yleisin syy vanhenevan väestön heikentyneeseen näöntarkkuuteen.

12.6.1996 Tero Kivelä & Annikki Heikkinen
Tuettu Helsingin yliopiston opetuksen kehittämisapurahalla
© HY Silmätautien klinikka