Erilaisia kaihityyppejä
Mykiö koostuu neljästä osasta, jotka ovat sen kotelo, epiteelisolukerros, kuorikerros ja tuma. Mikä tai mitkä tahansa näistä kerroksista voivat samentua aiheuttaen kaihin. Ne voidaan myös kliinisesti erottaa tutkittaessa silmää rakovalomikroskoopilla.
Yleislääkärin työn kannalta on hyödyllistä tuntea kolme tavallisinta kaihin päätyyppiä.
Tumakaihi
Ikäännyttäessä mykiö jatkuvasti kovettuu kuorikerroksen säikeiden tiivistyessä ja muuttuessa osaksi tumaa. Tämä vähentää mykiön mukautumiskykyä ja aiheuttaa lukulasien tarpeen. Vanhenevan mykiön tuman proteiinit denaturoituvat ja hajoavat, jolloin niiden väri myös muuttuu. Tumaan ilmaantuu aluksi keltaisen sävyjä, jotka myöhemmin voivat muuttua ruskeaksi ja jopa mustaksi. Samalla potilaan värinäkö hitaasti muuttuu. Tuman tiivistyessä sen taitteisuus usein lisääntyy, mikä puolestaan voi johtaa mykiöperäiseen likinäköisyyteen tai kaksoiskuviin. Tumakaihen voi havaita sekä fokaalivalaistuksella että punaheijastetutkimuksella.
Kuorikerroksen kaihi
Mykiön kuorikerroksen proteiinien hajoaminen aiheuttaa mykiöön harmaan valkeita kiilamaisia tai kärrynpyörän puolia muistuttavia samentumia. Näiden välissä on usein kirkkaan nesteen täyttämiä onteloita. Kuorikerroksen kaihiin vaikuttaa osaltaan nesteen imeytyminen etukammiosta mykiön kotelon läpi mykiön sisälle. Kuorikerroksen samentumat sijaitsevat tavallisesti aluksi mykiön reunaosissa, jossa he eivät heikennä näköä, mutta vähitellen koko kuorikerros voi muuttua valkeaksi kaihin kypsyessä. Myös kuorikerroksen kaihi voidaan havaita sekä fokaalivalaistuksella että punaheijastetutkimuksella.
Subkapsulaarinen kaihi
Mykiön kotelonalainen kaihi ilmaantuu tavallisesti sen takanapaan. Tämä kaihityyppi on nuoremmissa potilasryhmissä tavallisempi kuin kaksi edellistä. Subkapsulaarinen kaihi syntyy takakotelon alle vaeltaneista ja pullistuneista mykiön epiteelisoluista. Nämä muodostavat tyypillisesti laattamaisen tai tähtimäisen muodostelman takakotelon sisäpinnalle. Tämä kaihityyppi aiheuttaa helposti häikäistymistä ja se usein heikentää voimakkaasti näköä. Kotelonalainen kaihi havaitaan yleensä vain punaheijastetutkimuksella.Näiden pääkaihityyppien lisäksi on olemassa lukuisa joukko muita, harvinaisempia mykiön samentuman muotoja. Erityisen tavallisia nämä ovat synnynnäisen harmaakaihin yhteydessä. Synnynnäiset kaihimuodostumat saattavat olla hyvinkin koristeellisia. Niiden tyypitys jää yleensä silmätautien erikoislääkärin tehtäväksi.
8.8.1996 Tero Kivelä & Annikki Heikkinen