|
”Minkä diagnoosin Suomessa saa jos kärsii henkisistä ongelmista?
“Täällä
on aika suuri vaara, suurempi kuin monissa muissa maissa, tulla
luokitelluksi persoonallisuushäiriötä sairastavaksi
tyypiksi. Sen leiman voi saada kuka vaan. Varsinkin
terveydenhoitojärjestelmän kannalta hankalat potilaat voivat
helposti saada persoonallisuushäiriö diagnoosin. Tai
skitsofreniadiagnoosin. En minä suosittele kovin syvää
tutustumista psykiatrian ihmemaailmaan, koska psykiatrian
kentällä vallitsee niin sotkuinen ja mielivaltainen
käytäntö. Psykologien persoonallisuustesteihinkin
voitaisiin panna viisi kysymysmerkkiä perään.”
...
Vaikeeta sitä on uskoa kun nää tyypit on korotettu Jumalan asemaan.
“Ihmiset
uskovat terapeuttien ja analyytikkojen tietävän enemmän
kuin he todellisuudessa tietävät. Näiden asioiden
ympärillä on mystifikaatiota. Nähdään muka
ihmisten läpi ja osataan sanoa mikä heitä vaivaa.
Linnake murtuisi jos kävisi ilmi, että terapeutit lukevat
samoja kirjoja ja ihmettelevät samoja ongelmia kuin potilaat.
Sitäpaitsi, monesti maallikoilla on parantamisen suhteen paljon
parempia ideoita kuin ammattilaisilla. Jos joku sairastuu psyykkisesti
sanotaan, että pitää mennä terapiaan, vaikka jokin
toinen ratkaisu saattaisi olla yhtä hyvä ellei
parempi!””
Jaana Rinne, ”Freudin vihollinen #1”, City, tammikuu 1999
”Parituhatta vuotta sitten vääräuskoiset kivitettiin hengiltä.
Psykoterapeuttien maailmassa käyttäydytään sivistyneemmin:
ammattikunnan ulkopuoliset kriitikot leimataan tietämättömiksi ja
äänekkäimmät kollegat yritetään vaientaa.
...
Furmanin mukaan psykoanalyyttinen koulukunta on onnistunut luomaan järjestelmän,
jossa sen itsensä kritisoiminen on käytännössä mahdotonta. Ammatti-ihmiset
vaimennetaan esimerkiksi väittämällä, että kritiikki johtuu
tietämättömyydestä, heidän omista psykologisista ongelmistaan tai
itsekeskeisestä halustaan korostaa omaa erinomaisuuttaan.
...
Varsinaista" mitattavaa" paranemista ei edes haeta. Tämä
tekee psykoanalyysin vaikutusten vertailemisen muihin terapiamuotoihin
erittäin vaikeaksi.
Mikäli terapia ei tuota havaittavia muutoksia potilaan tilaan, terapian
voidaan sanoa olevan kesken. Vaihtoehtoisesti voidaan selittää
potilaassa tapahtuneen sisäistä eheytymistä, identiteetin
vahvistumista, emotionaalista vahvistumista tai muuta mittaamisen
ulottumattomassa olevaa edistymistä, Ben Furman ja Tapani Ahola
kirjoittavat terapiamaailman kumouksesta kertovassa kirjassa
Taskuvarkaat nudistileirillä (Ai-ai 1998).
...
Freudin mukaan psykoanalyysiä ei pitäisi liittää lääketieteeseen, eikä
hän esittänyt optimistisia paranemislupauksia sen avulla.
...
Juhani Ihanuksen mukaan on yllättävää, miten vähän on olemassa
metodisesti pätevää psykoterapian tutkimusta, jossa olisi vertailtu
samoista lähtökohdista lyhyitä ja pitkiä terapiamuotoja.
"Niitä on lähinnä tutkittu omista lähtökohdistaan. Ei ole kunnolla
vertailtu mikä vaikuttaa ja kuinka pitkä kesto vaikutuksella on';
Ihanus kertoo.
Ihmismieleen vaikuttavat seikat ovat niin moninaisia, että
metodologisesti pätevä seurantatutkimus on äärettömän vaikeaa.
...
"Mutta vaikka psykoanalyysi olisikin tieteellisessä mielessä
täyttä roskaa, se saattaisi silti toimia jollekin'; uskontotieteilijä
Ilkka Pyysiäinen toteaa.
...
Suuria terapeuttisia kuppikuntia on Suomessa kaksi: toinen on
1950-Iuvun lopusta toiminut ei-freudilainen Therapeia-säätiö ja toinen
60-luvulla perustettu freudilainen Suomen Psykoanalyyttinen Seura. Nämä
järjestöt järjestivät viime huhtikuussa ensimmäistä kertaa yhteisen
tilaisuuden. Paneelissa puhunut Ihanus kertoo, että dialogia ei
syntynyt, monologeja kylläkin.
"Jokainen puhui vain omasta aiheestaan. Yleisöstä ei tullut yhtään
kysymystä'; Ihanus ihmettelee. Menneisyyden oppiriidoista ei haluttu
puhua sanaakaan.
...
"Suomessakin on sellaisia koulukuntia, että kukaan ei panisi
lastaan sellaiseen terapiaan, jos tietäisi, mitä niissä
uskotaan”, Ben Furman toteaa.
Hän nostaa esimerkiksi suositun kleinilaisen koulukunnan, joka saa
nimensä psykoanalyysia lapsiin soveltaneesta Melanie Kleinista
(1882-1960). Kleinilaiseen käsitteistöön liittyy rankkoja selityksiä
muun muassa lapsen omiin vanhempiinsa tuntemasta seksuaalisesta
vetovoimasta ja omaan peräaukkoon katoamisen peloista.
Toimittaja Heikki Hiilamo kirjoitti viime syyskuun Imagessa omasta viisi
vuotta kestäneestä psykoanalyysihoidostaan. Hiilamo ihmetteli
artikkelissa, miksi mielenterveydenhoito on sadassa vuodessa edistynyt
niin vähän muuhun lääketieteeseen verrattuna. Hän kertoi, kuinka YTHS:n
suosittama pitkä terapia oli hänelle taloudellisesti raskas. Hiilamolle
ehdotettiin ennen Kelalta tullutta myönteistä maksupäätöstä jopa
ennakkoperinnön ottamista terapiamaksujen hoitamiseen.
Hiilamo kertoo terapeutin jankuttaneen hänelle isän puolimetrisestä
peniksestä. Terapeutti oli väittänyt Hiilamon yrittäneen saada peniksen
joko olemalla isälle mieliksi tai varastamalla peniksen häneltä.”
Jan Erola. ”Psykoanalyysi on uskon asia”,
Ylioppilaslehti, 26.5.2000
|
