Paluu pääsivulle

Itsemurha - varteenotettava vaihtoehto




Vallitsevan tieteellisen näkemyksen mukaan ihminen on sokean sattuman muovailema atomikasa. Näin ollen ihmisen olemassaololla ei ole mitään päämäärää eikä tarkoitusta.1

Monien johtavien tiedemiesten mukaan kaikki ihmisenkin aikaansaannokset ja saavutukset hajoavat koko maailmankaikkeuden mukana vähitellen joukoksi arvottomia hiukkasia.2 Tulos kaikesta ihmisen rehkimisestä on siten puhdas nolla. Miksi siis elää ja vaivautua? "Tyhjän saa pyytämättäkin", tietää suomalainen sananlasku.

Ihmisen sattumanvaraisesta syntymästä seuraa myös, että yhteiskunnassa ei voi olla mitään ehdottomia pelisääntöjä: kaikki on täysin sallittua.3,4,5

Kaiken ollessa pelkkää ainetta ihmisellä ja ranskanleivällä ei ole mitään periaatteellista eroa: kumpikin on samaa atomimössöä.6 Täten Suomen nuorisoakin voitaisiin surutta paloitella moottorisahalla parin sentin viipaleiksi ja sivellä kevytlevitteellä. Näin ollen on lopulta täysin samantekevää, miten elää tai kuolla, tuhoutuuko luonto tai kärsivätkö koe-eläimet tai kolmannen maailman lapset. Lapsia paloittelevan pedofiilin elämä on tällöin ihan yhtä mielekästä ja moraalista kuin Unicefin toiminta.

Mutta entäpä jos vallitseva tieteellinen näkemys ihmisestä onkin väärä?




Viitteet:

1 "Maailmankaikkeudellamme on juuri ne ominaisuudet, jotka voisimme olettaa sillä olevan: ei suunnittelua, ei tarkoitusta, ei pahaa, ei hyvää, vain sokea, säälimätön välinpitämättömyys.", Oxfordin yliopiston tieteen popularisoinnin professori Richard Dawkins, God's Utility Function, Phoenix, 1995, s.54

2 Dosentti Heikki Oja, Polaris - Nuorten tähtitieto, Ursa, 1994, ss.146-147

3 "Valitettavasti ainakaan filosofiasta ei löydy teoriaa, joka selittäisi etiikan objektiivisuuden... Ei tieteenfilosofiassakaan uskota enää tosiasioihin ja luonnon salaisuuksien paljastamiseen. Jos tiede ei ole objektiivista, niin miksi etiikka olisi? Tämä ihmisen maailma on niin monimutkainen, että sen selkeys on harhaa. Kun koko tarina on kerrottu, oikea ja väärä loistavat poissaolollaan...", Filosofian professori Timo Airaksinen, Helsingin Sanomat, 10.10.96

4 "...luonto ei ole julma, vain säälimättömän välinpitämätön. Tämä on yksi vaikeimmista läksyistä, joka ihmisten täytyy oppia. Emme haluaisi myöntää, että luonto ei ole hyvä tai ihmisten täytyy oppia. Emme haluaisi myöntää, että luonto ei ole hyvä tai paha, julma tai kiltti, vaan yksinkertaisesti kylmä - välinpitämätön kaikkea kärsimystä kohtaan ja vailla mitään tarkoitusta.", Dawkins, s.5

5 "Sokeiden fysikaalisten voimien ja geneettisen kopioinnin maailmankaikkeudessa toiset kärsivät ja toiset menestyvät, eikä siitä löydy mitään järkeä eikä oikeudenmukaisuutta.", Dawkins, s.54

6 "Ihmisellä ei ole mitään sellaista syvää piilevää metafyysisesti (ontologisesti) tärkeää olemusta, joka erottaisi hänet muista reaaliolioista, kuten apinoista, ameeboista tai edes kivistä.", Filosofian professori Raimo Tuomela, Tiede, toiminta ja todellisuus - Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet, Gaudeamus, 1983, s.65


Paluu pääsivulle

width="1" height="1" nosave>