ADRESSI

Takaisin Ajatusvarikolle - Back to the Thought Deposit
HAASTE - CHALLENGE
Dinoglyyfit
- Dinoglyphs - Esihistorialliset eläimet historiankirjoissa - Prehistoric Creatures Documented by the Ancient Man

Antediluviaaninen Kadonnut Maailma - Gigantismista

Gigantism in the fossil record - Giant fossils - Megafauna

 

 VAHVAT SORTUU ELONTIELLÄ - The extinction of the strongest & survival of the weak

Jääkö vahvin yksilö aina eloon "olemassaolon taistelussa"? Fossiilit ovat yleensä muodostuneet kovista kudoksista kuten luista ja nilviäisten kuorista, eivätkä nämä jäänteet anna paljoa tietoa esimerkiksi suoliston toiminnasta. Varmuudella fossiilit kertovat kuitenkin yksilöiden koon. Tämän perusteella näyttäisi harrastelijan silmissä siltä, että eliöt ovat pienentyneet ja surkastuneet - eivätkä suinkaan voimistuneet.

 

Satu meni faunaan

Useimmat niistä fossiiliaineiston faunoista eli eläinlajeista, jotka elävät edelleen, ovat olleet nykyisiä lajitovereitaan suurempia. Näitä ovat esimerkiksi isohirvi, saksanhirvi, villasarvikuono, alkuhärkä, alppikauris, leijona, karhu, susi ja hyeena.

 

On helppo olla voittaja, jos kukaan muu ei vedä trikoita päällensä. Elefantti on nykyään suurin maaeläin, mutta ennen superraskaassa sarjassa oli muitakin osanottajia. Kun eläin kuuluu esimerkiksi Megalonychidae- heimossa Megatheriumin sukuun, sen voi olettaa kasvaneen suureksi. Tarkalleen ottaen noin nykyelefantin kokoiseksi eli viiden metrin pituiseksi ja kolmen korkuiseksi (1).

Sapelihammastiikereitä, nautiloidisia mustekaloja (helmiveneitä), jättiläisnisäkkäitä ja -liskoja, jättiläismajavia ja lähes nelimetrisiä merikilpikonnia emme enää näe. (Suurin nykyisen merikilpikonnan kilpi oli 2.18 x 2.30 metriä mitoiltaan.) Labyrinthodonta-ryhmän alkusammakkoeläimet olivat yleensä kookkaita ja tukevia ruumiiltaan. Eogyrinus kasvoi neljän ja puolen metrin pituiseksi ja pelkästään Mastodonsauruksen kallon tiedetään olleen noin 90 sentin pituinen (2). (Matelijoiden uskotaan polveutuneen ko. panssarisammakkojen ryhmästä.)

 

Elefanttien rauhoituksen myötä biljardipalloja tai pianonkoskettimia on halvempi rakentaa mammutin- kuin norsunluusta. Suurimmat mammutit olivat 5 metriä korkeita ja painoivat 10 tonnia. Nykyään afrikkalainen norsu painaa 4 tonnia ja on parhaimmillaan "vain" 3,5 metriä korkea. Jotkut mammutin hampaat olivat yli nelimetrisiä ja satakiloisia ja vanhoilla mastodonteilla saattoi olla neljäkin syöksyhammasta. Kolmeen kivikautiseen taloon Ukrainassa käytettiin 1693 luuta vähintään 109 mammutista.

 

Entä miltä tuntuisi kohdata 7-metrinen karhu, pienen kirahvin kokoinen strutsi, virtahevon kokoinen sika tai kolmimetrinen kilpikonna silmästä silmään? Ennen eli myös kirahvikameli, jonka nimi kertoo kamelin korkeusluokasta.

 

Irlannin hirven korkeus maasta sarvien kärkiin saattoi olla yli kolme metriä ja jättiläispeuran 50 kiloa painavien sarvien pituus 4,3 metriä. (Usein sukupuuttoon kuolleiden jättilajien tieteelliset nimet ovat havainnollistavia, tässä tapauksessa Megaloceros giganteus.) Jättiläishirven kuvia löytyy myös luolapiirroksina, eli ainakin se on elänyt melko äskettäin. Koska Lemminkäisen Hiiden hirven hiihtoa ei ole dokumentoitu kovin tarkasti, ennätystä kantoi vuonna 1897 kaadetun nykyhirven 199 cm leveät sarvet (3). On tosiaan harmillista, ettei saksalaistenkaan Nibelungenlied-kansalliseepoksen myyttistä hirvieläintä ole kuvailtu riittävällä tarkkuudella.

 

Pohjois-Amerikassa eli muinoin jättibiisoni, jonka sarvien kärkiväli oli 2 metriä (4). Meidänkin raukoilla rajoillamme elänyt luolakarhu saattoi painaa helposti tonnin, kun suurin kaadettu nykynalle (kodiakinkarhu) painoi 751 kg ja keskimäärin karhut painavat 300 kiloa (5). (Muinaista karhua kutsutaan luolakarhuksi ilmeisesti syystä, että joistakin luolista on kaivettu esiin jopa kymmenien tuhansien yksilöiden luita.)

 

Nykyään sarvikuonojen rekordi on 4,2 metrin pituus, 3,6 tonnin paino ja 1,85 metrin korkeus, joskin yli 2 metrin sarvia tunnetaan. Fossiilina tunnetaan kokonaispituudeltaan 11,27 metrinen yksilö, jonka painoksi on arvioitu 11-20 tonnia. Tämä maapallon historian suurimpiin kuuluva maanisäkäs, pitkäniskainen mutta sarveton sarvikuono, oli 5,41 metriä korkea (6). Suurin yhä elävä salamanteri kasvaa 1,8 metriseksi, kun joskus iljetykset ovat olleet nelimetrisiä ja pelkällä päälläkin on ollut mittaa 1,25 metriä. Oranki on suurikokoisin nykyisistä puissa elävistä kädellisistä. Isomahaisin uros on ollut 1,8 metriä korkea ja 188-kiloinen. Suurin esihistoriallinen oranki oli 2,74 metriä pitkä (7). Aasiassa eli jopa kolmimetrinen "ihmisapina" Giganthopithecus (8).

Suurin tunnettu lentävä lintu on nimetty löytöpaikkansa ja kokonsa mukaan muinaiseksi Argentavis magnificens -lajiksi. Linnun siipien kärkiväli oli parhaimmillaan 8,5 metriä ja sen on täytynyt painaa 80-120 kiloa. Suurin nykyään elävä, lentävä lintuyksilö ei enää elä eikä lennä, vaan lojuu täytettynä museossa. Tämä Andien kondori kuitenkin punnittiin 19-kiloiseksi. Albatrossi voi painaa 12 kiloa.

 

Suurin lentokyvytön lintu lienee ollut Madagasgarin norsulintu, korkeutta 3 metriä ja painoa yli 450 kiloa. Suurimmilla fossiilisina tavatuilla sudenkorennoilla siipienväli oli jopa 90 senttiä ja vartalo paksu kuin pesäpallomaila. Moa oli lentokyvytön, strutsin kaltainen lintu joka kasvoi jopa kolmemetriseksi ja metsästettiin sukupuuttoon vasta noin 300 vuotta sitten. Uuden Seelannin Maorit kertovat myös sukupuuttoon kuolleesta jättiläiskotkasta, joka pyydysti Moaa. Varmuudella vasta historiallisella ajalla eli 1600-luvulla kuoli moan ohella myös Marco "Miljoona" Polonkin kuvailema norsulintu.) (9)

 

Vanhat kalliomäyrät olivat suuria kuin tapiirit tai pienet hevoset. Nykyään maksimi on vain 5 kiloa ja 60 senttiä (10). Vanhat pussieläimet olivat nykyisiä Australian yksilöitä huomattavasti suurempia. Joskus on elänyt esimerkiksi 3-metrinen kenguru Procoptodon goliah. Pohjois-Amerikassa eli vakiintuneenkin aikakäsityksen mukaan vielä 8500 vuotta sitten parhaimmillaan seitsenmetrinen jättiläislaiskiainen ja Etelä-Amerikan intiaanit tekivät kolmimetristen vyötiäisten panssareista kattoja ja päällystivät niillä hautojansa. Jättiläisvyötiäinen eli glyptodontti oli nykyisen sarvikuonon kokoinen (11). Nykyinen laiskiainen on 50-70 cm mittainen, kun vanhat jätit painoivat jopa 4 tonnia.

 

Krokotiilit ovat suurimpia nykyään eläviä matelijoita ja niistä kahdeksanmetriseksi kasvava deltakrokotiili on suurin. Fossiileina tavataan krokotiilejä, joiden leuat ovat olleet yli 1,8 metriä pitkät ja kokonaispituus yli 15 metriä. Toisaalla on löytynyt esiintymä, jossa krokotiilien koko vaihteli tulitikkulaatikon kokoisesta kahdeksaan tonniin ja 12 metriin. (En tosin tiedä, onko kyseessä nuoren yksilön tulkinta aikuiseksi.) (12) Muinainen jättiläiskäärme Titanoboa cerrejonensis taas oli linja-autoa pitempi ja painavampi kuin biisoni. Suurimman osan ajastaan vedessä viettänyt boan sukulainen erosi selkänikamiansa greippihedelmän kokoisella halkaisijalla melkoisesti boan kolikon kokoisesta vertailukohdasta. Giant snake, so to say.

 

Tunnetuin niistä eläinryhmistä, joille ei löydy vertailukohdetta nykyfaunasta, lienevät dinosaurukset. Eläinten vetovoiman laki kuuluukin: "Lapsen ikä on kääntäen verrannollinen sen eniten suosiman eläimen kokoon." (13) Suurten liskojen kivettyneisiin jalanjälkiin saattaa mahtua yli sata litraa vettä. (Ennätys on mitoiltaan 136 cm x 81 cm.)

 

Ultrasaurus oli 27 metrinen ja Supersaurus yli 30-metrinen. Näitä liskoja ei kuitenkaan ole varsinaisesti luokiteltu, koska ainoastakaan niiden edustajasta ei olla löydetty kokonaista luurankoa. 1,2 metriä korkean rintanikaman ja 2 metriä pitkän reisiluun perusteella suurin koskaan löydetty dinosaurus oli 48-51 metriä pitkä ja 100 tonnin painoinen (14, 15). Eräs toinen havainto on arvioitu pelkän jäljen perusteella 48-metriseksi. Suurin kokonaisena säilynyt luuranko kuuluu Diplodocukselle ja on 26,6 metriä pitkä. Dinosaurusten luurangoista voidaan selvittää koon ohella myös niiden lihaksisto, sillä jänteiden ja lihasten kiinnityskohdat erottuvat luupinnoista. Luista löytyy myös verisuonten jättämiä reikiä ja painaumia.

 

Ihmisellä on tietääkseni ainakin kahdeksan erilaista adrenaliinireseptoria. Jospa kulttuuri ei käynytkään tyhjäkäyntiä niinkään nälän, kuin metsämiesten adrenaliiniriippuvuuden vuoksi…

 

 

Floorasta

Flooran eli kasviston puolella jotkin suurikasvuiset lajit muistuttavat meitä vieläkin kadonneen maailman monimuotoisuudesta ja elinvoimasta. Tällaisia ovat Pohjois-Amerikan länsirannikon jättiläispunapuut, joiden kantoon lännen lokarikin kaiversi talonsa. Korkein punapuu on 111 metriä korkea. Samalla alueella kasvaa myös mammuttipetäjiä, jotka saattavat painaa yli 2000 tonnia. Mammuttipetäjät ovat mahdollisesti painavimpia maan päällä eläviä organismeja. Valtava vedentarve ja suoja myrskyiltä ovat syitä siihen, miksi jättiläispuut viihtyvät Pohjois-Amerikan rannikolla. Erikoiseksi asian tekee se, että Sequoia gigantea -metsät kasvoivat ennen Beringinsalmesta Labradorin niemimaan pohjoisosiin - yhdessä Alaskan ja Grönlannin viikunapalmujen ja korallien kanssa (16, 17). Nykyään Välimerikin on liian kylmä koralleille.

 

Mikäli happea olisi ollut enemmän ilmassa, olisi sitä tasapainoreaktion vuoksi kertynyt enemmän myös toiseen faasiin eli vesistöihin. Tunnemme esimerkiksi 30-metrisiä - mahdollisesti jopa 100-metrisiä - puumaisia kortekasveja fossiilisina lajeina. (Vakiintuneen käsityksen mukaan puut valtasivat mantereet noin 380 Mrv sitten. Havupuiden otaksutaan ilmestyneen tämän jälkeen ja koppisiemenisten lehtipuiden viimeisinä. Fossiilirekisteriin ilmestyessään kasvit ovat kuitenkin käytännössä samanlaisia kuin nykyäänkin. Kasveja ei evoluutiomalleissa yleensä valjastetakaan graduaalisen kehityksen todistuskappaleiksi, vaan niiden muuttumattomuudella perustellaan organismien vakautta kuvitteellisissa stabiileissa ekologiosissa lokeroissa.)

 

Skandinavian ja baltian muinaisista jättiläismetsistä kertoo edelleen vuosittain kaivettava puolen tonnin meripihkamäärä. Vanhat metsät tuottivat valtavasti pihkaa. (Valtaosa pihkan tuottajista oli havupuita, mutta myös joistakin koppisiemenisistä tihkui mahlaa meripihkan rakennusosaksi.) Meripihkaa louhittiin Baltiasta 1875-1914 10 miljoonaa tonnia. Suurimmat "merestä" troolarein kalastetut palaset ovat painaneet 200 kiloa (1860-luvulla) ja vastikään 136 kiloa (v. 1988). Vuotuinen saalis 1860-1890 välillä Itämeren Kuurinhaffin ruoppauskoneilla oli 75 tonnia. Myöhemmin tulemme näkemään, miksi antediluviaanisessa, Kadonneessa maailmassa, kaikkialla saattoi olla samankaltaiset olosuhteet.

 

Neljännen Mooseksen kirjan latinankielinen nimi onkin osuvasti "numerot". 4 Moos 13:21, 24: "Ja he tulivat Rypälelaaksoon; sieltä he leikkasivat viiniköynnöksen, jossa oli rypäleterttu, ja kahden miehen täytyi kantaa sitä korennolla; samoin he ottivat granaattiomenia ja viikunoita. Se paikka nimitettiin Rypälelaaksoksi sen rypäleen tähden..."

 

Ainakin kasvien polyploidia eli kromosomiston tuplaantuminen tai moninkertaistuminen liittyy jättiläiskasvuun niin tomaattien kuin muidenkin vihannesten kohdalla. Tänäänkin Palestiinan parhaat hedelmät kasvavat Jerikossa. Genesiksen Jumala lupasi johdattaa israelilaiset "maahan joka vuotaa maitoa ja hunajaa". Asiayhteydessä esiteltiin seitsemän maassa kasvavaa hedelmää - joista mikään muuten ei ollut appelsiini.

 

 

Metsän poika tahdon olla

Raamatun mainitsema "suuri metsämies" Nimrod (Gen 10:8,9) metsästi ilmeisesti sellaista suurriistaa, että hänen nauttimansa pelko ja kunnioitus "ensimmäisenä valtiaana maan päällä" on ymmärrettävää. Akkadinkielisessä sankarieepoksessa kerrotaan Urukin kuninkaan Gilgameshin ja Enkidun noin 4500 vuoden takaisista hurjista seikkailuista ja harharetkistä ikuista elämää etsiessä. Kirjan nimeä kantava hallitsija (jonka vastine konservatiivisesta näkökulmasta katsoen saattaa hyvinkin olla Nimrod) piti olohuoneensa seinällä muun muassa lohikäärmeenpäätä. Job 40:20-28 on havainnollinen kuvaus ottelusta kyseisen otuksen kanssa, vieläpä suurikasvuisena. Suomalaisen Kalevalan kyisen pellon kyntäjä on samankaltainen Gilgameksen kuvauksen kanssa, jossa Gilgamesh listii lohikäärmeitä soillansa. "Nimrod" tarkoittaa suoraan käännettynä "kapinoikaamme". Nimi ei miestä pahenna, mutta ensimmäisen diktaattorin nimi lienee ansaittu. Lohikäärmetarinoista enemmän esseessäni "Esihistorialliset eläimet historiassa":
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Dinosauruslegendat.htm 

Sumerilaisten kultuuri on vanhinta tunnettua ja näyttää siltä, että Genesiksen Cyper Punk -historiassa se osuisi yhteen ajanjaksoihin Baabelin tornin pystyttämisen kanssa tai aikaan sen jälkeen. Seet sai jäädä jälkeläisineen näille seuduille, Haamin ja Jaafetin sukujen lähtiessä kantapään kautta kertaamaan Jumalan käskyä "täyttää maa". He olivat pysytelleet uhmakkaasti Nimrodin perustaman ensimmäisen kaupungin liepeillä (Gen 11:4). Nimrod oli ylimielinen hurjapää, joka ei pelännyt Jumalaa sen pahemmin kuin ihmisiä tai eläimiäkään. Genesiksessä on omituinen maininta, jossa Nimrodin julkeudesta patriarkkojen Jumalan edessä sanotaan veistetyn "sananparsikin" (Gen 10:9). Ensimmäinen valtias oli monille huonona mallina. Genesiksen sananparressa Nimrodin kerrotaan uhmaavan Jumalaa ja kuolemaa, mutta Gilgamesh-eepos kertoo miehen lopulta tulleen varovaiseksi ja tietoiseksi haavoittuvaisuudestaan. Eepoksessa hän saa kuolemattomuuden lahjan Utnapishtimiltä, joka puolestaan oli saanut sen selviytymällä - kukkuu! Yllätys, yllätys! - suuresta tulvasta laivan avulla.

Toinen ja viimeinen Raamatun maininta vanhoista metsästäjistä on sekin vielä varhaisajoilta, kuvauksessa ensimmäisen patriarkaalisesta ketjusta pudonneen Eesaun maallisesta playboy-elämästä. "Hän söi ja joi, nousi ja meni matkoihinsa, niin halpana piti Eesau esikoisuuttansa..." Gen 25:34. (Tekstistä puuttuu vain maininta "ja Eesau röyhtäisi ja sitten Eesau pieraisi".) Saamme paremman kuvan Eesaun metsästysmaastoista kun muistamme, että tuohon aikaan Lähi-Idässä oli vielä sankat seetri- ja kypressimetsät. Ennen miehet olivat rautaa. Eesau ja kotona viihtyvä Jaakob löysivät lopulta kuitenkin toisensa. 2000 vuotta vanhaan "Uuden" Testamentin aikaan laskeutuessa alamme kohdata viittauksia oman veltostuneen yhteiskuntamme kaltaiseen teknokratiaan, jossa petoja löytyy enää eläintarhoista. Jaakob kertoo sivulauseessa jo ajanlaskumme alussa vallinneesta tilanteesta: "Sillä kaiken luonnon, sekä petojen että lintujen, sekä matelijain että merieläinten luonnon, voi ihmisluonto kesyttää ja onkin kesyttänyt." (Jaakob 3:7.) Kirjoittaja oli Uuden Testamentin Jaakob. Kuten hänen kaimallaan Vanhassa Testamentissa, myös Nasaretin Jaakobilla oli raikkaalla ulkoilmaluonteella varustettu isoveli ;-) Pelottavinta hirviötä ei yleensä tarvitse lähteä etsimään metsästä vaan naapurista. Snl 29:25: "Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvassa." Todellisia riskejä ottaneet ihmiset ovat kautta aikojen olleet "elävän" tetragrammin palvelijat vihamielisissä yhteisöissä luoviessaan. Näillä retkille tulee tosi adrenaliiniriippuvuus. Thrill-seekers. "I want YOU to the Genesis Army!" 

Pauli.Ojala@gmail.com

Supersaurus

Cyper punk -liite: Kierrätettyjä kuvia fossiilirekordin jättiläisistä

Giant ammonite fossil from http://www.bcfossils.ca/

Gladiators fighting in the colosseum of Rome. Giant panda fossil skull compared to the modern "giant" panda from http://www.msnbc.msn.com/id/19296948/

Giant beaver fossil skull compared to the modern beaver from www.boneclones.com/images/bc-071a-lg.jpg

Gigantic dinosaur from http://www.dinoruss.com/information.html; Giant bird-like dino: www.acepilots.com

www.sauropod-dinosaurs.uni-bonn.de/hauptstart.htm

en.wikipedia.org/wiki/Sauroposeidon

www.networlddirectory.com/blogs/biology-blog.html

www.sciencefriday.com/newsbriefs/read/154; http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1457089
2,5-metrinen skorpioni häkellytti tutkijat. Bristolin yliopiston havainnekuva osoittaa skorpionin koon suhteessa täysikasvuiseen mieheen.
Saksalaisessa kivilouhoksessa tehtiin Aftonbladetin mukaan häkellyttävä löytö, joka todistaa 2,5-metrisen skorpionin vaeltaneen joskus maapallolla. Jättiskorpionin koko pääteltiin sen saksen palasen avulla. Pelkästään jättiläismäisen hämähäkkieläimen pistin oli puolimetrinen.
Giant hippo-sized marsupials and kangaroospenguin and turtle from
http://benthicbohemia.files.wordpress.com/2007/03/archeo6.jpg

Giant hippo-sized marsupials and kangaroos from http://www.samuseum.sa.gov.au/fossils/fgw7-3.htm

Giant sea shells from http://www.manandmollusc.net/links_giant_shells.html

Giant elk and shark from http://dearkitty.blogsome.com/2006/10/20/megalodon-fossil-shark-tooth-found-in-south-africa/

Giant shark fossil from http://www.sharkfriends.com/paleojaws.JPG

Gigantic sloth from http://benthicbohemia.files.wordpress.com/2007/02/giant-sloth-skeleton.JPG & http://www.strangescience.net/stdino2.htm

Giant marsupial: http://www.ens-newswire.com/ens/jun2005/2005-06-01-02.asp ; Largest rat in the fossil record: http://www.cryptomundo.com/cryptozoo-news/josephoartigasia/

Giant bug and fungus from http://scott.sherrillmix.com/blog/biologist/giant-fungus-and-fossil-detectives/

http://allhiphop.com/forums/thread/18978427.aspx

The biggest bird in the world - Maailman suurin lintu: Argentavis magnificens -fossiililaji

http://www.angelfire.com/electronic/bodhidharma/giantbirds3.html; http://scienceblogs.com/grrlscientist/2007/07/worlds_largest_bird_was_a_glid.php; http://news.nationalgeographic.com/news/2007/07/070702-biggest-bird.html

http://cameronmccormick.blogspot.com/2007/02/really-honkin-big-animals.html

http://www.acepilots.com/mt/2007/06/14/gigantoraptor-fossil-found-in-china/

http://www.physorg.com/news122576609.html

Vertailuja Neanderthalin ihmisen ja nykyihmisen luurangoista. Milloin on toinen tulkittu pidemmäksi, milloin toinen. Lähes joka tapauksessa Neanderthalin ihminen oli kuitenkin...

...rotevampi, ronttiluisempi ja isopäisempi!

Neanderthalin ihminen länkisäärenä

  WANTED - Neanderthal. Neanderthalin ihminen etsintäkuulutuksessa

Natzches & Klatsoni -intiaanien tyypilliset pääkallot.

"Neandertal-ihmisen kallon perusteella valmistettu pää, jonka piirteet ovat nykyisinkin tavanomaiset. Amerikan intiaanien ja Amazon-joen varrella asuvien alkuperäisheimojen kallojen ominaispiirteitä on pidetty alkeellisen rodun merkkinä. DNA-tutkimukset ovat kuitenkin todistaneet, että kaikki nyt elävät ihmiset ovat hyvin läheistä sukua keskenään ja kaikilla on samat esivanhemmat, jotka elivät vain joitakin tuhansia vuosia sitten." http://www.kp-art.fi/taustaa/taustaa2/30.htm

Afroamerikkalainen mies kuvattuna vuonna 1996. Oikella on malesialainen mies. Kallojen muodoista ei siis voi päätellä ihmisen kehitystä. http://www.evoluutio.com/?o=0&a=0&st=0

 

Jaavan "ihminen"

Nebraskanihminen, piirretty yhden hampaan perusteella. Nebraskanihmisen avulla amerikkalaiset todistelivat, että ensimmäinen ihminen oli Amerikasta. Piltdowninihmisen avulla britit todistelivat, että ensimmäinen ihminen oli Englannista.

Pekinginihminen. Löydön tekijät kuvasivat, miten samasta luolasta löytyi sekä ihmisen että apinoiden fossileja. Apinoiden pääkallo oli tyypillisesti rikottu. Tästä löydön tekijät itse päättelivät, että kyseinen heimo oli syönyt apinoita. Popularisaatio unohti löydön asiayhteyden ja luulöydöt yhdisteltiin kysynnän ja tarpeen lain vaatimusten mukaisesti.

http://www.s8int.com/mega1.html

PILTDOWN (Iso-Britannia 1912); LUCY (Kenia 1974); HOMO HABILIS (Olduvai: Afrikka 1961); JAAVAN-IHMINEN (1891); ZINJANTHROPUS; "Toumai" SAHELANTHROPUS. http://www.evoluutio.com/?o=0&a=0&st=0

New York Tribune-lehden v. 1924 artikkelissa australialaiset tutkijat hehkuttavat "puuttuvaa rengasta" ihmiskunnan varhaisessa historiassa. Jostakin oikeutus ja hyväksyntä aboriginaalien tuhoamiseen piti kaiketi hakea. http://www.evoluutio.com/?o=0&a=0&st=0

 

Viitteet
1) Mark Carwardine, Guinness djur rekordbok. Forum 1996. s 111.
2) Laihonen, P, Salo, J, Vuorisalo, T. (1986). Evoluutio - Miten elämä kehittyy. Otava s. 191.
3) Mark Carwardine, Guinness djur rekordbok. Forum 1996. s 38-39.
4) RF Flint, Glacial Geology and the Pleistocene Epoch (1947). s 523.
5) Björn Kurten, 1976,The Cave Bear Story. Columbia University Press, New York.
6) Mark Carwardine, Guinness djur rekordbok. Forum 1996. s 78-79. Guinness, suuri ennätyskirja 1997 s. 25.
7) Mark Carwardine, Guinness djur rekordbok. Forum 1996. s 83.
8) Eläimestä ei ole koskaan löydetty muita luita kuin hampaita, mutta se ei ole erityisen outoa. Hampaat häviävät luurangosta viimeisinä, koska hammaskiille tekee niistä tavallisia luita kovempia.
9) Gould Charles, Mythical Monsters. Sukupuuttoon kuolleiden eläinten luku s. 42-7
7. Senate 1995. Alkuperäisteos vuodelta 1886. Nimen norsu- tai elefanttilintu otti käyttöön Marco Polo, jonka kuvaus linnusta juonsi legendoista. Madagaskarin lintulaji "ruh" oli muka niin vahva, että pystyi "nappaamaan kynsiinsä elefantin ja nostamaan sen ilmaan".
10) Mark Carwardine, Guinness djur rekordbok. Forum 1996. s 68-69.
11) TK 6/99 s. 28-31.
12) Tiede 8/2001 s. 11.
13) Desmond Morris, Alaston apina s. 222. Otava 1972. Kyseinen kirja ilmestyi "Kompassikirjojen" sarjassa. Morris on etologi eli eläinten käyttäytymisen tutkija sekä naturalismin saarnamies, joten ei kai ole ihme, jos kirjasarjan filantrooppinen otsikko herättää ajatuksen koirasta haudattuna.
14) Tiede 2000 2/2000 s. 7.
15) New Scientist 23/9 2000 s. 22-26.
16) Immanuel Velikovsky, Earth in Upheaval (1955) s. 40-41.
17) CO Dunbar, Historical Geology (1949) s. 162, 194.
18) DH Campbell, Continental Drift
 

http://www.kp-art.fi/default.htm

   Pauli.Ojala@gmail.com
 

Pelasta elämä - lahjoita verta!

http://www.haaste.fi/

http://www.veripalvelu.fi/

Safe a Life - Donate Blood!