Back to the Thought Deposit
CHALLENGE

Dinoglyphs - Prehistoric Creatures Documented by the Ancient Man

TIETEEN PÄIVÄT 2009

Evoluutiokriittiset puheenvuorot

 

Miksi kirkon oppi ei kiinnosta?

Powerpoint-slaidit

Kirkosta eroavat erityisesti nuoret miehet. Trendi on maailmanlaajuinen.

Australiassa kristityn kasvatuksen saaneista nuorista vieraantuu kirkosta peräti 80%

kun he törmäävät koulutuksessaan tieteelliseen ateismiin.

Tämä lienee kirkolle melkoinen haaste Suomessakin.

Tieteen varjolla ei kuitenkaan pitäisi markkinoida ateismia,

mutta sitä tehdään suoranaisessa euforiassa Suomessakin.

Vilkaisu Tieteen Päivien (7-11.1.2009) ohjelmaan osoittaa tämän.

Joitakin poimintoja:

"Kosminen evoluutio"
"Maapallon historia ja elämän synty"
"Pikku bakteerista mielettömään mieleen

- ihmisen evoluutio"
"Älyn evoluutio"
"Darwinismi ja maailmankatsomuksen muutos"
"Filosofian evoluutio"
"Uskonto ja evoluutio"
"Evoluutio ja moraali"
"Oikeuden evoluutio"
"Talouden evoluutio"
"Yhteiskunta ja evoluutio"
"Darwin suomalaisten tajunnan räjäyttäjänä"

jne...
 

Erikoista on, että yhtään evoluutiokriittistä puheenvuoroa ei annettu pitää Tieteen Päivillä.

Tämän vuoksi pidän kaksi kriittistä luentoa: 9.1 klo 17 ja 10.1 klo 14

seurakuntasalissa Bulevardi 16, toinen kerros, Helsinki.
Pekka Reinikainen
Kirkolliskokousedustaja, lääkäri
 

Miksei saman tien

Saunan evoluutio ?

Aakkosten evoluutio!

Darwin ientaskujen desinfioijana!

Teoria joka selittää kaiken, ei selitä mitään.

Se ei ole enää teoria, vaan filtteri jonka värittämänä on pakko tulkita kaikki.

 Mikä tahansa muutos tulkitaan evoluutioksi.

Jos siirryn tästä sohvalta jääkaapille, se on paikan evoluutiota. Come on!

 

Tieteiden päivillä Luennoitsija julisti, että ilman darwinismia meillä ei olisi "tätä kaikkea". Puhuja oli kenties oikeammassa kuin tiesikään.

Tammikuussa 2009 jokaisella Suomalaisella koululla on oma nimikko virkamies poliisikunnasta.

 Armorikasta vapahtajamme Darwininin syntymävuotta kaikille koululaisille ja opettajille! Jos kohtalo ja Luger suo.

http://www.poliisi.fi/poliisi/oulu/home.nsf/pages/8FF45660586DD5BBC22575300028E98C 

 

"INTELLIGENT DESIGN"

- JUMALAN ÄLYKÄS SUUNNITELMA

Charles Darwin muutti maailman 150 vuotta sitten. Hänen 'Lajien synty'-kirjansa julkaisemista seurasi mittava luopumus Jumalasta ja luonnontieteellisen tutkimuksen periaatteiden muuttuminen.

Darwin havaitsi Galapagossaarilla erilaisia sirkkuja ja totesi, että lintujen nokat voivat muuttua kun niille tarjolla oleva ravinto muuttuu.

Darwin harrasti myös kyyhkysten jalostusta ja se vahvisti hänen vakaumustaan lajien ulkonäön muttumisesta.

Vuoteen 1859 asti oli ajateltu Jumalan tehneen lajit muuttumattomiksi. Uskoa Jumalaan murensi myös 1800-luvun alussa eräiden geologien esittämä näkemys hitaasta maakerrostumien kertymisestä.

Tätä ennen geologit tulkitsivat fossiileja sisältävät kivettyneet maakerrostumat vedenpaisumuksessa syntyneiksi.

Mielenkiintoista on, että nykygeologia tulkitsee jälleen monet muodostumat katastrofien jäljiksi.

Näistä uusista tulkinnoista seurasi Jumalan poissulkeminen luonnontieteellisestä tutkimuksesta ja luonnon monimuotoisuus tulkittiin luonnonvalinnan aikaansaannokseksi.

Kehitysajatus sopi ajan henkeen ja periaate siirrettiin pian alkusolun syntyyn kemiallisen evoluution tuotteena ja koko maailmankaikkeuden kehittymiseen alkuräjähdyksen seurauksena.

Veikö darwinismi tieteen harhateille 150 vuodeksi?

Entäpä jos sirkkujen nokkien koon muutosten pohdinnasta alkanut tapahtumasarja onkin vienyt tiedettä harhapoluille 150 vuoden ajan?

Ajatus on suorastaa järkyttävä. Tuhannet väitöskirjat ja tutkimusohjelmat menettäisivät merkityksensä.

Tämän vuoksi evoluutiolle on suotu painovoiman kaltaisen luonnonlain asema ja evoluutionäkemystä arvostelevia henkilöitä pidetään "tyhminä, tietämättöminä, hulluina ja ilkeinä"

kuten Oxfordin yliopiston tieteen kansanomaistamisen professori Richard Dawkins on todennut.

Mistä tulivat energia ja järjestys?

Termodynamiikan pääsäännöt ovat tieteen peruspilareita. Niitä ei kukaan aseta kyseenalaisiksi.

Niistä ensimmäinen on energian häviämättömyys ja toinen epäjärjestyksen lisääntyminen.

Kukaan ei ole pystynyt selittämään mikä aiheutti alkuräjähdyksen ja mistä energia on peräisin.

Tiedemiehet eivät ole vielä löytäneet "jumalahiukkasta" (Higgsin bosoni) joka selittäisi energian muuttumisen aineeksi.

Sen etsimiseksi on rakennettu miljardeja maksanut LHC tutkimuslaite, jota yritetään käynnistää vuonna 2009.

Toisen pääsäännön mukaisesti epäjärjestys lisääntyy maailmankaikkeudessa,

mutta eikö suurimman kuviteltavissa olevan räjähdyksen (Big Bang) tuloksena olisi jo maailmankaikkeuden alkuhetkellä vallinnut suurin kuviteltavissa oleva epäjärjestys?

Maailmankaikkeus on kuitenkin täynnä järjestystä.

Mikään ei ole suhteellista

Luonnon vakioiden ominaisuudet saivat Einsteinin pohtimaan, olisiko Jumala voinut antaa niille nykyisestä poikkeavat arvot.

Einstein piti tätä kysymystä kaikkein merkittävimpänä kysymyksenä mitä yleensä voitaisiin kysyä.

Nykyään tiedämme, että jos vakioita muutettaisiin, solujen entsyymien toiminta ei olisi mahdollista.

Yleisesti viljelty hokema "kaikki on suhteellista" ei todellakaan pidä paikkaansa. Luonto on nerokkaan matemaatikon suunnittelema.

Evolutionistit ohittavat ongelman sanomalla, että erilaisia maailmankaikkeuksia on ääretön määrä ja onneksemme asumme juuri sellaisessa,

minkä järjestystä voidaan kuvata matematiikan avulla ja missä elämä on mahdollista.

Etuoikeutettu maapallo

Maapallomme on todennäköisesti ainoa paikka maailmankaikkeudessa, missä elämä on mahdollista.

Maapallon etuoikeutettu asema mahdollistaa myös maailmankaikkeuden tutkimisen, sillä näköalat ovat optimaaliset.

Lisätietoja tästä on  'Privileged Planet' dvd:ssä ja Wardin & Brownleen kirjassa 'Rare Earth'.

Alkusynnyn tieteellinen mahdottomuus

Nykytiede on vakuuttavasti osoittanut, että tiedon varastoimiseen kykeneviä molekyylien ketjuja syntyy vain monimutkaisten ja paljon ATP-energiaa vaativien kokoonpanolinjojen tuotteena.

Tällainen biopolymeeri on tietysti myös ohjelmoitava ja lisäksi sen ylläpitämiseksi ja monistamiseksi tarvitaan solun tuhansista nanokoneista rakentuva koneisto.

Tiedemiesten selitykseksi esittämä "RNA-maailma" ei ratkaise tätä ylitsepääsemätöntä ongelmaa.

Luonnonvalinta ei ole luoja vaan ylläpitäjä

Nykytiede on osoittanut, että lajien perimään on ohjelmoitu valmiiksi mahdollisuus sopeutua luonnon olojen muutoksiin.

Luomistyö on nerokkaampi kuin on osattu aavistaa. Voimme tutkia kuinka susiparista "kehittyy" kojootteja, kettuja ja satoja koirarotuja.

Tällaista "evoluutiota" toki tapahtuu.

Evoluutio ei kuitenkaan pysty selittämään mistä sudet ovat ilmestyneet tai kuinka uimaan lähtenyt sutta muistuttava nisäkäs "kehittyisi" valaaksi.

Tämän eron ymmärtäminen on oleellista. Evoluutiokäsityksen mukaan eliöiden perimässä tapahtuvat muutokset eli mutaatiot olisivat se raaka-aine, mistä luonnonvalinta valitsisi uudet innovaatiot.

Valinta valitsee kuitenkin vain jo olemassa olevista tuotteista kulloisissakin oloissa parhaiten menestyvän.

Valinta ei kykene suunnittelemaan mitään uusia innovaatioita.

Edellenkään ei tiedetä kuinka "kambrin räjähdyksessä" yli "500 miljoonaa" vuotta sitten kaikki eläinkunnan pääjaksot (rakennetyypit)

olisivat syntyneet lähes samassa "geologisessa silmänräpäyksessä".

Solut tekevät kaikkensa estääkseen perimän muutoksia. Mutaatioita on torjumassa yli 700 nanokonetta (entsyymiä), sillä mutaatio merkitsee aina häiriötä solun bio-ohjelmassa.

Mutaatio johtaa aina täsmäinformaation menettämiseen, vaikka siitä hetkellisesti, tietyissä olosuhteissa, voi olla eliölle hyötyä.

Tämän vuoksi antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit eivät menesty luonnossa eivätkä myrkkyjä kestävät kasvit leviä luontoon.

Aiheesta voi lukea lisää professori Siegfried Schererin suomeksi toimitetusta kirjasta 'Evoluutio - kriittinen analyysi'.

Luomakunta on ohjelmoitu kuolemaan

Toisaalta mutaatiot vievät eliöt väistämättä sukupuuttoa kohti. Ihmisen solujen energiatuotanto on vaarassa ehtyä.

ATP-molekyyli, solujemme nanokoneiden bensiini, tuotetaan solujen sisällä olevissa mitokondrio-voimalaitoksissa.

Niissä on oma DNA-tietopankki, jonka ohjelma kuitenkin tuhoutuu satakertaisella nopeudella solujen tumassa sijaitsevaan DNA-tietopankkiin verrattuna.

Ilman ATP:tä emme elä sekuntiakaan.

Mitokondrioiden ATP-tuotanto on sammumassa, sillä niissä ei ole mutaatioiden korjausjärjestelmää eivätkä ne saa mistään uusia ohjelmia,

sillä ne siirtyvät suljetussa järjestelmässä (ei rekombinaatiota) aina äidiltä (munasolussa) lapsille.

Tämä ongelma johtuu suvullisesta lisääntymisestä, joka on eräs suurimmista evoluution ratkaisemattomista ongelmista.

Muller ja Newman nimiset tutkijat ovat äskettäin listanneet 24 muuta evoluutioon liittyvää ratkaisematonta ongelmaa (1).

Enää ei ole perusteltua puhua "aukkojen jumalasta", paremminkin aukkojen evoluutiosta.Aukot suurenevat ja uudet tutkimustulokset repivät evoluutioteoriaan jatkuvasti uusia railoja.

Evoluutiotarinoita

Evoluution aukot ylitetään tarinoilla alkusynnystä, itsejärjestäytymisestä, lajinkehityksen läpikäymisestä yksilönkehityksen aikana,

mutaatioista bio-ohjemoijana, luonnonvalinnasta luojana, simpanssin ja ihmisen 1% luokkaa olevasta erosta.

Ainoatakaan evoluutiotarinaa ei ole todistettu oikeaksi kokemusperäisen tutkimuksen avulla.

Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että aukot ovat kaiken lisäksi ylipääsemättömiä.

Pisteenä i:n päällä tuore havainto, joka osoittaa että ihmisen ja simpanssin ero on 25% luokkaa.

Tiedettä ei pitäisi käyttää välineenä materialismin julistamiseen. Seuraukset nuorison mielenterveydelle voivat olla kohtalokkaita.

Täydellinen ohjelmointi

Luonnossa ei ole mitään "yksinkertaisia soluja" vaan kaikki ovat ekosysteemin osia.

Kaikille luonnossa syntyneille tuotteille täytyy olla kierrätysjärjestelmä, muuten maapallo hukkuisi jätevuoreen.

Bio-ohjelmat huolehtivat kaikista toiminnoista. Nykyään tiedetään, että DNA-tietonauhan ohjelmaa voidaan lukea sekä vasemmalta oikealle, mutta myös oikealta vasemmalle kuten hepreaa.

Solu valmistaa tuotteita ottamalla rakennusohjeita monista paikoista. On arvioitu, että näin tietonauhaan on voitu pakata jopa 12 päällekkäistä tiedostoa.

Ohjeman tekijä on ollut käsittämättömän nerokas. Jokainen ymmärtää, että tällainen ohjelma ei parane, jos siihen tehdään sattumanvaraisia virheitä.

Mitä enemmän maailmaamme tutkitaan, sitä enemmän älykästä suunnittelua paljastuu.

Luonnon vakioiden suuruus, maailmankaikkeuden matemaattinen luonne, maapallon erityisasema, solun tietokoneohjattu toiminta,

eliöihin ohjelmoitu mahdollisuus selvitä vaihtelevissä luonnon oloissa kertovat ylivertaisesta Älykkäästä Suunnittelijasta.

Sokea kelloseppä ei ole maailmankaikkeutta luonut vaan 'Made in Heaven' lukee kaikkialla luomakunnassa.

Pekka Reinikainen
Kirkolliskokousedustaja, lääkäri
(1) Muller GB & Newman SA (2003) Origination of Organismal Form: The Forgotten Cause in Evolutionary Theory. In: Muller GB & Newman SA (eds) Origination of Organismal Form. Beyond the Gene in Developmental and Evolutionary Biology. Vienna Series in Theoretical Biology. Cambridge, MA, pp 3-12.

 

"Ernst Haeckel suomalaisen evolutionismin isänä"

Pauli Ojala

biokemisti

Artikkeli esitelmän aihepiiristä:

Haeckelian legacy of popularization in Ojala PJ (2004) "Challenges for Bioethics from Asia". Fifth Asian Bioethics Conference, ABC (5):391-412.

Powerpoint-slaidit: Kuka oli Suomen evolutionismin isä?

 

Keskustelua

Charles Darwin (1809-1882) ei esitellyt ihmisen evoluution ajatusta v. 1859 Lajien Synnyss. Hänellä ei ollut myöskään prioriteettia v. 1871 kirjassaan Ihmisen Polveutuminen.

Päinvastoin hän jo kirjansa esipuheessa resonoivin äänenpainoin itse painotti,

että hänen edeltäjänsä aiheessa on Haeckel (Ernst Heinrich Philipp August Haeckel, 1834-1919) saksan kielellä, jonka tietämystä Darwin ylistää moninkertaiseksi omaansa verrattuna.

Darwin itse asiassa tokaisi johdannossaan, että jos olisi kirjoitusurakkansa alussa tietänyt Haeckelin kirjasta, hän ei olisi koskaan edes aloittanut ihmisevoluutiota käsittelevää kirjaansa.

Teoksensa kuvituksessa Darwin lainasikin paljon Haeckeliltä ja totesi erityisesti, että tämän popularisoiman rekapitulaatio-opin aka biogeneettisen peruslain

teesi selkärankaissikiöiden identtisestä morfologiasta on "teoriani tärkein yksittäisen luokan todiste".

 

Darwinia voi sanoa valintaopin isäksi, joskin itse termissä luonnonvalinta Alfred Wallacella on prioriteetti.

On silti pahimman luokan anakronismia väittää valintaopin lyöneen evolutionismia oppihistorian vallankumouksessa läpi.

Päinvastoin, suurin suomalainen biologi maailmalle, Erik Nordenskiöld, kirjoitti biologian historiaa käsittelevässä kirjasarjassaan 1910-luvun lopulla, että valintaoppi on enemmänkin sukupuuttoon kuollut ajatus.

Evoluutio myytiin rahvaalle spontaanin alkusynnyn, rekapitulaation, hankittujen ominaisuuksien periytymisen, hyppäyksellisen mutationismin ja kvantitatiivis-rotuhygienisen biometrian avulla.

Mendelismi vaiettiin kuoliaaksi, koska apotin 16 000 koetta osoittivat, etteivät ominaisuudet kuten vaaleanpunaiset herneenkukat ilmestykään ilmiasuun itsestään,

vaan olivat piilevinä eli resessiivisinä ominaisuuksina jo vanhemmissa.

 

Mendelismiin tartuttiinkin kunnolla vasta Darwinin serkun Sir Francis Galtonin lanseeraaman eugeniikka-käsitteen myötä.

Ironista kyllä, tuolloin rautaisilla mendelin laeilla perusteltiin miten rotuhygienian lainsäädännöllä muutamassa sukupolvessa voitaisiin kitkeä pois alkoholismi, vajaamielisyys, skitsofrenia, väkivaltaisuus jne.,

joiden väitettiin olevan merimiesten merenhimon tai hamsterin turkinvärin tapaantapaan olevan yhden tai kahden geenin ominaisuuksia.

Salongeissaan geneetikot varsin tiesivät, ettei tämä resessiviteettipuskurin tähden onnistu,

mutta he pysyivät vaiti ja siten eugeniikan lainsäädäntö löi läpi joka ainoan länsimaan 1920-luvun lopusta alkaen alle 10 vuodessa.

 

Darwin itse asetteli monia ehtoja mallinsa toimivuudelle, ja koodin olemassaolo sekä molekyylikoneistojen todellisuus ilman metaforioita olisi todennäköisesti saanut hänet

totuudenrakkaudesta kiinnostuneena miehenä devoluution eli rappeutumisteorian puolelle.

On anakronistista väittää, ettei ilman evoluutioajatusta voi selittää muuntelua ja sopeutumista luonnossa.

Darwinin lähiympäristössä Cambridgessa oli vallalla jääräpäinen stabiilisuuden dogmi.

Kuitenkin jo taksonomien isänä pidetty pakkomielteinen luokittelija Carolus von Linnaeus perusteli lajien nimittelyä sillä,

miten nopeasti alkuperäisten luotujen lajien on pitänyt jakaantua, koska Vedenpaisumuksen yhteydessä käytetään eri termiä eläinlajeille kuin luomisessa.

Linnee päinvastoin kertoi alkuperäisen motivaationsa syntyneen Heurekasta Genesistä lukiessa, huomatessaan että lajeista käytetään aivan eri termiä 7 luvun välein.

Kun ekologiset lokerot ovat tyhjiä, on niin lisääntyminen kuin sopeutuminenkin niihin ilman kilpailua nopeampaa.

 

Olisi rehellistä tuoda esille myös avoimia kysymyksiä Darwinin elämästä häntä juhlittaessa, koska juuri selvitettävät katveet ovat yliopiston perusoikeus ja oikeutus, freedom of inquiry

Jos siis Darwista puhutaan biologina, olisi samassa yhteydessä muistutettava, ettei Darwin koskaan suorittanut luonnontieteistä sen paremmin kuin lääketieteestäkään tutkintoa.

Darwin-museon mukaan hän sai vanhoilla päivillään tunnustuksena Master of Arts -tutkintonimikkeen.

Darwinin suojelija ja inspiroija Lyell ei hänkään ollut saanut geologin koulutusta huolimatta aihepiireistään.

Haeckelia Darwin päinvastoin ylisti oppineena miehenä, hoitihan nuori mies professuuria aika tasan puoli vuosisataa Jenassa.

Miehiä yhdisti myös avioliitto serkkujensa kanssa, ja Haeckelin vaimon Annan kuollessa miehensä 30-vuotispäivänä, 

purki nuori leskimies sydänsuruaan Darwinille kasvotusten tehdessään myöhemmin pyhiinvaellusmatkan Darwinin luo.

Haeckel itse sanoi tulleensa vaimonsa kuoleman johdosta absoluuttisen immuuniksi kaikelle kritiikille, kuin vannoen kostavansa Jumalalle menetyksensä.

Hän ei kyennyt osallistumaan vaimonsa hautajaisiin, vaan matkusti kuherruskuukautensa maastoon ja kirjoitti siellä vuodessa Magnum Opuksensa Generelle Morphologien, tuhatsivuisen järkäleen.

Siinä missä Darwin oli rikas maalaisherrasmies joka puuhasteli 3 tuntia päivässä, Haeckel nukkui 3-4 tuntia yössä ja kirjoitti miltei kaiken muun ajan.

 

Haeckel keksi sarjan pieniä protoplasmisia eliöitä, joita hän nimitti "moneroiksi".

Nämä eivät koostuneet mistään elimistä tai organelleista vaan täysin muodottamasta, homogeenisesta aineesta.

Monerat olivat epämuotoisia, liikkuvia, pieniä agregaatteja limaa ja mukusta, joka koostui "albumiinisesta hiilikombinaatiosta".

Haeckelin Moneron-hanke oli alkanut vuonna 1868 arvovaltaisella 73 sivun mittaisella artikkelilla jossa ko. kuvia oli 30 kappaletta.

Thomas Henry Huxley (1825-1895) vahvisti löydön antamalla sille nimen Bathybius haeckelii.

Jos Huxley oli Charles Darwinin (1819-1882) "bulldog", oli Haeckel rottweiler.

Jäivätkö Pasteurin sterilisaatiokokeet ja Gregor (Johann) Mendelin (1823-1884) 16 000 ex nihilo nihil -risteytyskoetta piilevistä ominaisuuksistakin Haeckelin skolastiikan jalkoihin?

Haeckel jätti mystisen nyanssin biologisille proteiineille kirjoituksillaan, albumiinista, kolloideista, kiteistä ja merten pohjista löytämästään amorfisesta kipsistä.

Haeckelin spontaanin alkusynnyn markkinointikampanja jatkui vuosikymmeniä sen jälkeen, kun Pasteur alkoi käyttää termejä virus ja bakteeri ja alkoi kätellä ihmisiä hanskat kädessään.

 

Unescon presidentin Julian Huxleyn ja "Uusi, uljas maailma" -“teknokratiakritiikin kirjoittaneen Aldous Huxleyn isoisä T.H. Huxley laati termin "a-gnostismi" muutakin kuin kirkon oppeja epäillen.

(Kreikk. 'gnosis' tarkoittaa tietoa, "kohteliaaksi ateismiksikin" kutsuttu agnostismi viittaa uskomukseen, jonka mukaan jumalasta ei voi tietää varmuudella.)

Huxley nimittäin jätti monerat ja umpimaterialistisen monismin tiedeuskonnon pois Haeckelin englanninkielisistä laitoksista, tajuttuaan että Haeckel oli väärentänyt spontaanin alkusynnyn havaintomateriaalin.

 

Haeckelin teoksissa monerat säilytettiin elämänpuun tyvessä loppuun saakka. History of Creation -teoksessa esitettiin vuodesta 1876 vuoteen 1923 saakka moneroiden solusykli.

Omne vivum ex ovo (vivo) sanoi William Harvey jo vuonna 1651.

 

Haeckelin kuvat olivat tekaistuja tai ainakin viilailtuja alusta loppuun. On ironista, että hänen naturalistiset ja idealistiset merieliö-kuvauksensa tulivat vaikuttamaan voimakkaasti jopa avantgarde -taidesuuntauksiin.

 Haeckelin plastitudit ja gemmulit olivat hankittuja ominaisuuksia periyttäviä käsitteitä.

Mies kiisti jopa entropian, ja hänen viimeinen teoksensa Die Kristallsehen (1917) kuvaili ”psykomaattisten kiteiden fysiologiaa”.

Jokainen kide oli elävä ja atomiopille oli kysyntää sekä sosialismin että fasismin umpimaterialismissa.

 

1900-luvun suomalaisten biologiankirjojen käytetyin kuvasarja lienee Haeckelin väärentämä sikiövertailu, jonka mukaan ihmissikiö on identtinen kalansikiön kanssa.

Yksilönkehityksen piti pikakelata lajinkehitys ja tämä "rekapitulaatio-oppi" omaksuttiin poikkitieteellisesti paleontologiasta psykoanalyysiin ja kriminaaliantropologiaan.

Ensimmäisessä suomalaisessa perusbiologian oppikirjassa (K.E. Kivirikko 1911) ihmissikiöllä oli vielä toimivat kidukset.

Monerat taas vaikuttivat jo Birger Salosen ”Zoologian” (1882) taustalla.

 

Haeckel ihaili spartalaista ihannetta yhteiskunnan oikeudesta lastenkasvatukseen. Edes germaanirotu ei muka aistinut vastasyntyneenä kipua.

On kohtalokasta, että länsimaissa on laajasti myönnetty ihmisvauvojen kipuaisti vasta 1980-luvulla.

Rekapitulaation romantiikkaa kidusaihioineen, räpylöineen, ruskuaispusseineen, häntineen ja turkkeineen saattoi ymmärtää vielä 150 vuotta sitten tästä käsin.

Nykyään tämän semantiikan viljeleminen on suuri myytti. Ihminen ei kehity ihmiseksi, vaan ihmisenä.

Ihmisenä oleminen ei ole ilmiö, joka olisi yksilönkehityksen seuraus, vaan todellisuus, joka on hänen yksilönkehityksensä edellytys.

Jos Elias Lönnrot kansantajuisti biotermeillään, niin Haeckel bluffasi tekaisemalla ammattislangia kuin liukuhihnalta:

Ekologia, fylogenia, ontogenia, morula, blastula, granula, protisti jne. On hämmentävää, että systemaattisesta vilpillisyydestä syytetyn Haeckelin termit ovat ne, jotka jäivät popularisoiduiksi.

 

Avoin kysymys on myös, miksi Darwinin poika editoi isänsä omaelämänkertaa, liittyen prioriteettikysymykseen ja kaikkeen alan kirjeenvaihtoon ennen vuotta 1859.

 
Olemme tehneet systemaattisen lähdelöydön suomalaisoppineiden kirjeenvaihdosta Ernst Haeckelille, mikä osoittaa Haeckelin olleen paitsi katutasolla,
myös keisarillisen yliopiston oppituolien tasolla suomalaisen evolutionismin isä.
Haeckelille kirjoittivat ainakin Suomen luonnontieteiden aatehistorian vahvat miehet
J. A. Palmén (patriootti, Suomen kartaston isä, 1. evolutionisti biologian professorina,
suurlahjoittaja, Tvärminnen ja Kuolan retkikunnan perustaja, lintujen rengastuksen aloittaja),
Edvard Westermack (tunnetuin luonnontieteilijämme kautta aikojen, avioinstituution evoluution pioneeri, Suomen itsenäisyyden patriootti anglosaksisissa maissa),
Harry Federley (Suomen genetiikan ja eugeniikan lainsäädännön isä), Erik Nordenskiöld (kuuluisan biologian historian kirjoittaja),
Jakob Johannes Sederholm (Tieteidenvälisen valtuuskunnan pitkäaikainen puheenjohtaja), Henrik Ramsay (Jatkosodan ulkoministeri, kemisti),
Enzio Reuter (kromosomitutkimuksen uranuurtaja), Otto Schulmann, Alexander Luther, Nicolai Kaulbars, Valio Korvenkontio ja Onni Toikka.

 

Evoluution "tiedon piirimme" (ensyklo-pedia) oli saksalaista, ei suinkaan englantilaista.

Kun molekyylibiologian dosenteilta tänään kysyy kuka oli Ernst Haeckel, ei heillä ole aavistustakaan.

Onko aatehistorian tuntemuksemme kriisissä?

Vai onko pääasia vain, että Ukko-Darwin, Ukko-Darwin oli kunnon mies?

 

 

VARJOPÄIVÄT & PSEUDOTIETEEN KRITIIKKI

 

http://www.kp-art.fi/default.htm  

 

 

 



 

http://www.kp-art.fi/default.htm

Elämä on kiehtovampaa kun USKALTAA AJATELLA. Sapere aude!

Sukupuutto

Pelasta elämä - lahjoita verta!

http://www.haaste.fi/

http://www.veripalvelu.fi/

Safe a Life - Donate Blood! 

ûMÿMû