Eläkepommi - Työvoimapula

Takaisin Ajatusvarikolle - Back to the Thought Deposit
→ HAASTE - CHALLENGE ←
Dinoglyyfit - Dinoglyphs - Esihistorialliset eläimet historiankirjoissa - Prehistoric Creatures Documented by the Ancient Man

ELÄKEPOMMI

TYÖVOIMAPULA

WIKIPEDIA

http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4kepommi

Eläkepommiksi kutsutaan talousvaikutuksia, jotka aiheutuvat eläkeläisten määrän äkillisestä kasvusta. Suomessa eläkepommia ennakoidaan 2010-luvulle, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. On kiistanalaista, missä määrin Suomen talous tulee kärsimään "pommista". Kaikki eivät pidä ongelmaa merkittävänä. Jotkut sanovat, että suurten ikäluokkien eläkkeellejäämiseen on varauduttu Suomen yhteiskunnassa niin huolellisesti, että mitään eläkepommia ei ole tulossa ja puheet siitä ovat vain suurten ikäluokkien turhaa haukkumista ja 1970-1980-luvun ikäluokkien turhaapelottelua.

Suomessa eläkeläisten määrän kasvaessa valtion menojen odotetaan nousevan ja verotulojen laskevan. Osittain rahastoivan eläkejärjestelmän vuoksi Suomen talous on eläkkeiden rahoituksen kannalta kuitenkin paremmassa asemassa kuin monet muut Euroopan maat. Toisaalta Suomen väestörakenteen vuoksi huoltosuhde tulee huonontumaan huomattavasti. Valtionrahoituksen ja rahastoinnin ajoitus on avainasemassa, kun eläkepommin epätoivottuja vaikutuksia pyritään välttämään.

Asian korjaamiseksi on ehdotettu yksittäisen työntekijän työpanoksen lisäämistä työn tuottavuuden kasvun lisäksi yksittäisen työntekijän työhön käyttämän ajan määrää kasvattamalla. Pääministeri MattiVanhanen on ehdotettanut työurien pidentämistä alkupäästä ja loppupäästä, pääasiassa nostamalla eläkeikää kahdella vuodella 65 vuoteen.^[1]^[2] Työmääriä voitaisiin periaatteessa pidentää työpäiviä tai työviikkoa pidentämällä tai lomia vähentämällä, mutta tällainen muutos lienee poliittisesti mahdoton. Työttömyys laskenee jos työpaikkoja vapautuu luonnollisen poistuman seurauksena. Työperäistä maahanmuuttoa voidaan lisätä, etenkin jos on työvoimapula eli työtä riittää myös ulkomaalaisille.^[3]

Suomessa on kannustettu ottamaan vapaaehtoisia eläkevakuutuksia, jotka ovat verokohtelun vuoksi tuettua säästämistä. Matti Vanhasen mielestä eläkeiän asteittainen korotus kahdella kuukaudella vuodessa ei ole kohtuuton: "Viimeisen sadan vuoden aikana keskimääräinen elinikä on kasvanut noin kolmella kuukaudella joka vuosi. Vanhanen nostaisi myös eläkeiän yläikärajaa 70-vuoteen. Sen sijaan eläkkeen niin sanotun superkarttuman ikärajan pääministeri pitäisi ennallaan 63-vuodessa."

Toistaiseksi työperäinen maahanmuutto Suomeen on ollut vähäistä. Sen sijaan tilapäinen tai määräaikainen työskentely lähialueilta on lisääntynyt. Vuosittain Suomessa käytöissä noin 30000 ulkomaalaista lyhyemmällä tai pidemmällä komennuksella. Työmarkkinajärjestöt haluavat vaikuttaa yhteistuumin siihen, että suomalainen yhteiskuntaja työyhteisö tasennoituisivat myönteisemmin maahanmuuttajiin. Työelämän kansainvälistyminen on välttämätöntä ja tärkeä keino menestyä globaalissa kilpailussa. Syntyperästään riippumatta työyhteisön kaikkia jäseniä tulisi arvostaa ja suvaita tasavertaisena henkilönä, jolla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin työyhteisön jäsenillä. Työnantajien on puolestaan noudatettava Suomen lainsäädäntöä, jonka peruslähtökohtana on, että Suomessa tehtävään työhön sovelletaan suomalaisia työehtoja ja työehtosopimuksia.

TYÖVOIMAN POISTUMA VUOSINA 2007-2025

Alue- ja toimialatarkastelu

Työ- ja elinkeinoministeriö 62/2009

Jari Järvinen - Samuli Leveälahti

http://www.tem.fi/files/25306/TEMjul_62_2009_Alueiden_kehittaminen.pdf

JAAKKO PEHKONEN

Pulaa työstä ja työvoimasta

http://www.eva.fi/files/2500_pulaa_tyosta_ja_tyovoimasta.pdf

Kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen Jyväskylän yliopistosta on laatinut Elinkeinoelämän valtuuskunnalle EVA:lle raportin "Pulaa työstä ja työvoimasta". Pehkonen esittää raportissa lääkkeitä työttömyyden ja työvoimapulan kaksoishaasteen hoitamiseen. Jos työllisyyskehityksestä ei huolehdita, on Pehkosen mukaan uhkana, että väestön ikääntyminen aiheuttaa työvoimapulan heti taantuman jälkeen 2010-luvun alussa. Osaavaa työvoimaa on haettava julkiselle sektorille myös ulkomailta, ja sitä varten kannattaa harkita oman organisaation perustamista.

Koulutuspääomalla mitattuna työikäisen väestön yhteenlasketun pääoman arvo on yli 300 miljardia euroa. Suomessa solmitaan vuosittain keskimäärin yli puoli miljoonaa uutta työsuhdetta. Työvoimahallinnon tietojen mukaan vuonna 2008 julkisessa työnvälityksessä oli haettavana yhteensä yli 500000 työpaikkaa. Uusia työttömyysjaksoja alkoi samana vuonna yli 800000. Tilastokeskuksen työvoimatilastotietojen mukaan Suomessa solmitaan vuosittain keskimäärin 600000–700000 uutta työsuhdetta. Yksinomaan Helsingissä tehtiin vuonna 2007 yli 100000 uutta määräaikaista työsuhdetta.

Pelkästään avoinna olevien työpaikkojen päivää nopeampi

täyttyminen lisäisi kansantalouden kokonaistuotantoa liki neljän

miljoonan euron arvosta ja laskisi työttömyysmenoja vuositasolla yli

miljoonalla eurolla.

Kasvukeskuksissa

koettu pula osaavasta työvoimasta yhdessä kaksinumeroisten

työttömyysasteiden kanssa ei anna mairittelevaa kuvaa suomalaisten

työmarkkinoiden toimivuudesta. Nykyinen talouskriisi korostaa tilanteen

vakavuutta. Työttömyyden kasvaessa jokainen avoin työpaikka

pitäisi täyttää mahdollisemman nopeasti.

Valtioneuvoston

kanslian ikääntymisraportti ja SATA-komitean viimeaikaiset

julkaisut (VNK, 2009 ja SATA, 2009) antavatkin hyviä vaihtoehtoja ja

toimenpidesuosituksia ikääntyvän väestönt yöurien pidentämiseen.

Työvoiman tarjonnan vähentyminen 2010-luvulla väestönikääntymisen

myötä edellyttää uusia toimintamalleja työvoimanrekrytointiin

ja senvälittämiseen. Julkisen sektorin kannattaa harkita

osaavan työvoiman maahanmuuttoa tukevan organisaation perustamista.

Myös perinteistä työnvälitystoimintaa on syytä resurssoida

riittävästi. Työmarkkinoiden elpyessä työllistymisen ja työvoiman

tarjonnan tueksi tarvitaan uusia kannusteita. Erityisesti

työvoimapolitiikkaa on suunnattava yhä enemmän aktivoivaan

suuntaan. Työkaluiksi tässä voidaan harkita työllistymiselle ehdollistettuja

tukijärjestelmiä sekä työhistoriaan sidottua työttömyysturvaa.

Myös työmarkkinoiden sopimusjärjestelmiä on pyrittävä

uudistamaan siten, että kansallisesti koordinoidun palkanmuodostuksen

edut voitaisiin kytkeä yrityskohtaisen palkanmuodostuksen

tarpeisiin.

Markkinahintainen bruttokansantuote

asukasta kohden yli kaksinkertaistui vuoden 1993 noin 16 500 eurosta

vuoden 2008 yli 34 000 euroon. Reaalisesti tämä on merkinnyt

liki 60 prosentin kasvua kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin.

2000-luku on ollut erityisen ripeän kasvun aikaa. Kansantuote on

noussut useana vuotena neljän prosentin vauhtia.

Toiseksi väestö ja työllinen työvoima ovat keskittyneet yhä selvemmin

Uudellemaalle ja muihin suuriin kaupunkikeskuksiin. Uudenmaan

osuus koko maan työvoimasta on noussut lähes 32 prosenttiin. Pääkaupunkiseutu

yhdessä yhdeksän muun suurimman aluekeskuksen

kanssa kattaa jo yli 60 prosenttia koko maan työvoimasta. Myös pendelöinti

Uudellemaalle ja kasvukeskuksiin on lisääntynyt merkittävästi

2000-luvulla. Työvoiman tarjonta suuntautuu yhä voimakkaammin

pääkaupunkiseudulle ja maan suuriin aluekeskuksiin.

Kolmanneksi työvoiman koulutustaso on kohonnut merkittävästi.

Työmarkkinoille tulevista nuorista jo noin kolmasosalla on korkeakoulutasoinen

tutkinto. Koulutuspääomalaskelmien mukaan inhimillisen

koulutuspääoman määrä on noussut vuodesta 1970 vuoteen 2005

lähes 30 prosentilla.

Noin puolet työvoiman tarjonnan lisäyksestä vuoden 1994 jälkeen

selittyy työikäisen väestön määrän kasvulla. Väestön määrän kasvusta

liki puolet johtuu lisääntyneestä maahanmuutosta. Maahanmuutto on

kiihtynyt erityisesti 2000-luvulla. Vuosina 2003–2008 nettomuutto

Suomeen on ollut yhteensä lähes 60 000 henkilöä. Määrä on huomattava,

sillä Suomi ei ole erityisesti mainostanut itseään houkuttelevana

työperäisen muuton kohteena. Sitä on tukenut myös talouden ja

työllisyyden vahva kasvu. Meneillään oleva kriisi uhkaa siten tämän

myönteisen kehityksen jatkumista.

	2004	2007
Pitkäaikaistyöttömyys	73	52
Toistuvatyöttömyys	41	34
Toimenpiteiltätyöttömäksijäävät	39	28
Toistuvastitoimenpiteillesijoittuvat	13	10
Työttömyysyhteensä	167	125

Lähde:TEM, työnvälitystilastoja Nio (2008). Pitkäaikaistyötön on työtön, joka on ollut työttömänä

yhden jaksoisesti yli 12 kuukautta. Toistuvaistyöttömäksi lasketaan työttömät, joille on kertynyt työttömyyttä

vähintään 12 kuukautta viimeisten 16 kuukauden aikana. Toimenpiteeltä työttömäksi jääneet

ovat henkilöitä, jotka ovat jääneet työttömiksi kolme kuukautta työvoimapoliittisen tukitoimenpiteen

jälkeen. Toistuvasti toimenpiteille sijoittuvien ryhmä kattaa työttömät, jotka ovat olleet viimeisten 16

kuukauden aikana yhteensä 12 kuukautta työttömänä ja/tai toimenpiteissä.

	1990	1995	2000	2005	2008
Työikäinenväestö, 16–64-vuotiaat	3367	3409	3465	3496	3536
Työvoimantarjonta	2524	2466	2572	2597	2669
Työvoimaosuus, %	74.9	72.3	74.2	74.3	75.5
Osa-aikaisia työllisiä	238	245	286	329	351*
Kuntien välisiä muuttoja		209	255	289	281
Maahanmuutto, netto	7.0	3.2	2.5	8.9	14.2
Uudenmaan osuus työvoimasta,%	27.1	27.9	29.8	30.5	30.8*
Koulutustaso,% Keskiaste tai ylempi	50.0	55.0	59.0	63.0	65.0*
Korkea-aste tai ylempi	19.0	22.4	23.3	25.4	26.2*