Yleiskatsaus Buddhan opetuksiin
Vajrayanan eli timanttipolun näkökulmasta

Vain Tiibetin buddhalaisuus on säilyttänyt Buddhan sekä sutra- että tantraopetukset kokonaisuudessaan siinä muodossa kuin ne olivat aikoinaan Intiassa.

"Jokainen harjoittaja tarvitsee eri harjoitusmenetelmät. Tästä syystä Buddha opetti monia eri tapoja kulkea buddhalaista polkua." — "Buddhalaisen harjoituksen jokainen osa on olennainen. Mitä hyvänsä harjoitusta teetkin, se on tärkeä, ja kaikki harjoitukset ovat tehokkaita. Jos tunnet olosi luottavaisemmaksi jonkin harjoituksen parissa ja se on sinulle sopivampi, niin saavutat lopputulokset nopeammin. Kysymys on siitä, mikä on sopivinta kullekin yksilölle, hänen tilanteelleen, ajalleen tai jopa kulttuurille." — 17. Karmapa Thaye Dorje

• Yleiskuva eri poluista
• Pieni polku eli hinayana
• Suuri polku eli mahayana
• Timanttipolku eli vajrayana
• Suuri sinetti eli mahamudra
• Mantra- eli timanttipolun erityisominaisuudet
• Tiibetin buddhalaisuuden keskeiset perimyslinjat
• Muut
• Lähteet

Yleiskuva eri poluista

"Sekä mahayanassa että vajrayanassa työskennellään bodhicittan, valaistumismielen, parissa. Mahayana-polku on leveämpi ja selkeämpi, mutta se menee kirjan mukaan, ohjeita noudattaen. Vajrayana käyttää suorempia työkaluja; se on riskialttiimpi ja houkuttelevampi. Menemme suoraan loppuvaiheeseen ja sieltä käsin pyrimme katsomaan taaksepäin ja näkemään, kuinka pääsimme perille. Hinayana- ja mahayana-koulukunnat kylvävät ensin siemenen, sen jälkeen kastelevat sen ja antavat sille lisää kasvupohjaa ja tuottavat sitten hedelmän. Niissä käytetään hyvin systemaattista lähestymistapaa. Vajrayanassa taas pyrimme yhdistämään siemenen kylvämisen ja itse hedelmän. Pyrimme tuomaan ne lähemmäksi toisiaan ja käyttämään hyväksi jokaisen mahdollisen keinon saadaksemme hedelmän muutaman päivän sisällä." — 17. Karmapa Thaye Dorje

Pieni polku eli hinayana

"Ensimmäiset opetuksensa ihmisille Buddha antoi Peurapuistossa lähellä Sarnathia. [---] Viisi ensimmäistä totuudenetsijää, jotka tulivat Buddhan luokse, eivät oppilaina olleet kaikkein miellyttävimpiä. Happamina luonteeltaan he olivat ihailleet häntä silloin, kun hän harjoitti äärimmäisen ankaraa itsekuria, mutta nyt heitä iljetti hänen säteilevä ilonsa ja terveytensä. He pitivät tällaisia tiloja 'maallisina', ajattelivat pääasiassa itseään, ja niinpä he olivat juuri sellaisia asiakkaita, jotka mielellään lähettää pikimmiten matkoihinsa. Kun uteliaisuus sai voiton heidän pinttyneistä ajatuksistaan, he kuitenkin saattoivat vain kysyä: 'Miksi loistat tuolla tavoin? Mitä sinulle on tapahtunut?' Vastauksenaan hän antoi heille kuuluisat neljä jaloa totuutta, jotka eri perinteissä muotoillaan nykyään hieman toisistaan poikkeavin sanakääntein." [Nydahl 1996]

Harjoittajat: niitä, jotka ovat ensisijaisesti kiinnostuneita elämään rauhassa ja vapautumaan henkilökohtaisesta kärsimyksestä 

• Tieto: ulkoinen harjoitus; työskentely syyn ja seurauksen parissa
• Meditaatio: mielen tyynnyttäminen välimatkan luomiseksi ahdistaviin tunteisiin
• Tason ylläpitäminen: vahingollisten tekojen välttäminen, ulkoiseen käyttäytymiseen liittyvät lupaukset

Neljä jaloa totuutta

• Ehdollinen olemassaolo on kärsimystä. Emme voi välttää sairautta, vanhuutta, kuolemaa ja menetyksiä, ja verrattuna valaistumisen ajattomaan iloon kaikki muuttuvat, pysymättömät prosessit ovat kärsimystä. "Verrattuna mielen ajattoman leikin jatkuvaan tuoreuteen kaikki muu vaikuttaa yksinkertaisesti pinnalliselta. Sille, joka tuntee rajattoman avaruuden loiston, hienoinkin ehdollinen kokemus on vähäisempi; kaikkein kauneinkaan aalto vei vedä täydellisyydessä vertoja itse valtamerelle." [Nydahl 2003.]
• Kärsimyksellä on syy. Kärsimyksen syy on mielemme kyvyttömyys nähdä oma todellinen luontonsa. Vaikka mitään pysyvää ei ole olemassa, ei sisäisesti eikä ulkoisesti, mielen avaruudenkaltainen luonto tuntee olevansa "minä", ja siitä, mitä tuohon avaruuteen ilmaantuu, tulee "sinä" tai "jotain erillistä". Tästä dualistisesta harhasta seuraa ahdistavia tunteita, jotka johtavat kömpelöihin mielen, puheen ja kehon tekoihin. Nämä teot kylvävät mieleen ja ympäristöön uusia kärsimyksen siemeniä, jotka kypsyessään tuottavat yhä lisää kärsimystä.
• Kärsimyksellä on loppu. On olemassa tila, joka on vailla kärsimystä ja jossa on saavuttanut vapauden kolme lajia: ilmentymisen avaruutena, täydellisenä ilona ja leikkisänä aktiivisena myötätuntona. Tällöin kokee viisi buddhaviisautta, jotka ovat mielemme tavallisten ahdistavien tunteiden puhtaita muunnoksia, sekä ilmaisee neljää spontaania myötätuntoista buddhatoimintaa: tyynnyttävää, lisäävää, aktivoivaa ja voimallisesti suojelevaa toimintaa.
• Menetelmä kärsimyksen lopettamiseksi: 84 000 opetusta ja meditoiminen (ulkoisen, sisäisen ja salaisen tason opetukset; ks. sivun alku)

Neljä motivoivaa ajatusta

• Kallisarvoinen tilaisuus: Vain harvat kohtaavat koskaan dualismin ylittäviä opetuksia, ja vielä harvemmat kykenevät käyttämään niitä. 
• Pysymättömyys: Ainoastaan mielen rajaton kirkas avaruus on pysyvää, ja on epävarmaa, kuinka kauan olosuhteet sallivat tämän oivaltamisen.
• Syy-seuraussuhde: Nykyinen tilamme on aiempien ajatustemme, sanojemme ja tekojemme seurausta, ja juuri tällä hetkellä kylvämme tulevaisuutemme siemenet.
• Syyt siihen, miksi työskennellä mielen kehittämiseksi: Valaistuminen on ajaton korkein onnellisuus, emmekä voi olla hyödyksi muille, jos olemme itse hämmentyneitä tai ahdistuneita.

Suuri polku eli mahayana

"Kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun Buddha oli opettanut Sarnathissa hinayana- eli pienen polun opetuksia, aivan toisen tyyppisiä ihmisiä tuli hänen oppiinsa Rajgirin vuorelle, joka sijaitsee muutaman tunnin matkan päässä Bodhgayasta pohjoiseen. Heillä riitti energiaa muille, ja he pitivät avarasta ja täysipainoisesta elämäntyylistä. Buddha osoitti, kuinka tämän hyvän tahdon ylijäämän parissa työskentelemällä voi rakastavaa myötätuntoa vahvistaa, kunnes kaikki subjektin, objektin ja toiminnan välillä koettu ero katoaa.

Samalla hän antoi oppilaidensa käyttöön työkalut heidän oman luontaisen viisautensa oivaltamiseen. Hän opetti heitä näkemään asiat sellaisina kuin ne ovat ilman käsitteiden, kiintymyksen tai pelon antamaa väritystä. Ennen kaikkea hän painotti, että myötätunnon ja viisauden tulee kasvaa tasapainossa. Myötätunto yksistään johtaa dogmaattisuuteen ja sentimentaalisuuteen, kun taas pelkkä asioiden ymmärtäminen jättää kylmäksi ja epämotivoiduksi. Olennot tarvitsevat molempia." [Nydahl 1996]

Harjoittajat: altruisesti suuntautuneita ihmisiä, joilla on hyvän olon ylijäämää jaettavaksi muille

• Tieto: sisäinen harjoitus; myötätunnon ja viisauden tasapainoinen kehittäminen
• Meditaatio: tyhjyyden kokeminen, myötätuntoisen motivaation vahvistaminen; lepääminen myötätuntoisessa avaruudessa; ahdistavia tunteita käytetään valaistumisen raaka-aineina
• Tason ylläpitäminen: vihan välttäminen, sisäistä asennetta painottava bodhisattvalupaus

Neljä myötätuntoista buddhatoimintaa	Kuusi vapauttavaa tekoa (kuusi paramitaa)	Viisauden kehittäminen
Rauhoittava: ystävällisyys toisia kohtaan ja luottamuksen antaminen Rikastuttava: elämän tarjoamien mahdollisuuksien esitteleminen Kiehtomusta jakava: hyvien ominaisuuksien ja jännityksen jakaminen, samalla kun on rehellinen ja kiitollinen Voimallisesti suojeleva: negatiivisuuden tuhoaminen ilman vihaa	Anteliaisuus: spontaanin rikkauden jakaminen Tietoinen elämä: elämä, joka on tietoista, mielekästä ja toisia hyödyttävää Kärsivällisyys: vihan välttäminen, jottei menetä tulevaa onnellisuutta Uutteruus: iloisen energian ylläpitäminen jatkuvan kasvun innostamiseksi Meditaatio: työkalu ilon ja tietoisuuden ylläpitämiseksi; vaivatonta pysyttelemistä siinä mitä on Viisaus: subjekti, objekti ja teko ovat kaikki yhtä ja samaa kokonaisuutta, joten on luonnollista tehdä hyvää toisille	Peilinkaltainen viisaus: ilmaantuu, kun mieli on tietoinen vihan palatessa avaruuteen Samanarvoisuuden viisaus: ilmaantuu, kun mieli on tietoinen ylpeyden palatessa avaruuteen Erittelevä viisaus: ilmaantuu, kun mieli on tietoinen kiintymyksen palatessa avaruuteen Kokemuksen viisaus: ilmaantuu, kun mieli on tietoinen kateuden / mustasukkaisuuden palatessa avaruuteen Intuitiivinen viisaus: ilmaantuu, kun tietämättömyys häviää ja mieli tunnistaa oman luontonsa; avaruus ja energia koetaan samana kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa

Timanttipolku eli vajrayana

"Timanttipolku on Buddhan opetusten kruununjalokivi. Siinä työskennellään lopputuloksen lähtökohdasta ja siitä innostuneesta oivalluksesta käsin, että kaikki kokemukset muunnetaan itsevapauttavaksi mielekkyydeksi ja luonnolliseksi puhtaudeksi, ja se tarjoaa menetelmiä, joiden avulla voi samaistua täydellisesti valaistumiseen mahdollisimman nopeiden lopputulosten saavuttamiseksi. [---]

Aina kun Buddhan luokseen tuli jännittäviä ja luovia ihmisiä, jotka olivat täynnä elämää ja iloa, hän opetti heitä spontaanisti ja välittömän kokemuksen kautta. Tapahtui hämmästyttäviä kohtaamisia, joissa hän yhdisti olennot heidän ajattomaan kirkkaaseen valoonsa. Nämä oppilaat samaistuivat voimakkaasti valaistumiseen, ja he olivat kykenemättömiä kokemaan Buddhaa 'ulkopuolisena' tai itsestään erillisenä, ja niinpä heidän vahva omistautumisensa sai heidät omaksumaan hänen ominaisuutensa nopeasti. Tunnistamalla Buddhan opettaman mahamudran omaksi olemuksekseen ja buddha-aspektien energiakentät omiksi valaistuneiksi ominaisuuksikseen he kykenivät vapauttamaan rikkauden, joka heidän elämiensä saatossa oli kasvanut heissä. [---]

Timanttipolku pitää sisällään kehon, puheen ja mielen muuntamisen. Siinä siirrytään käsitteiden ja ajatusten tasolta tasolle, jossa samaistutaan täysin valaistumiseen ja spontaaniin toimintaan. Siinä keskitytään valaistuneesta oivalluksesta alkunsa saavaan neljänlaiseen vapauttavaan toimintaan ja näytetään toteen, että jokaisen todellinen luonto on pelottomuutta, spontaania iloa ja aktiivista myötätuntoa." [Nydahl 1996]

Harjoittajat: joogeja, joilla on luontainen luottamus omaan buddhaluontoonsa

• Tieto: luottamus omaan avoimeen kirkkaaseen rajattomaan buddhaluontoon; Buddha oman olemuksen peilinä
• Meditaatio: yhtyminen valaistumiseen mielen energian, tietoisuuden tai omistautumisen kautta
• Tason ylläpitäminen: Puhtaan näkemyksen ylläpitäminen — menettämättä koskaan tätä tilaa (korkein totuus ja toiminta ovat erottamattomia korkeimmasta ilosta)

Neljä buddhatilaa — täydellisesti toimivan mielen tuntomerkit

Tila	Totuustila  (dharmakaya)	Ilontila  (sambhogakaya)	Toiminnantila  (nirmanakaya)	Olemustila  (svabhavikakaya)
Näkemys	ajaton avaruus	leikkisä moninaisuus	rajattomuus	kaikkien ilmiöiden yhtäläisyys
Saavutus	pelottomuus	ilo, onnellisuus	rakkaus	tasapuolisuus
Kokemus	välitön meneminen ytimeen	itsesyntyinen ilo	hyödylliset teot	vaivattomuus
Vertaus	vesihöyry	pilvet	sade	vesi

"Perustana mielen täydelle ilmaisulle on totuustila. Tässä avaruus on informaatiota, ei tiedoton musta aukko tai jotain puuttuvaa. Se on jotain, joka pitää kaiken sisällään; jotain, josta ilmiöt syntyvät ja joka tietää, läpäisee ja yhdistää kaiken. Kaikki asiat riippuvat toisistaan ja vaikuttavat toisiinsa. Olivatpa erottavat välimatkat kuinka suuria hyvänsä, asioiden takana on aina enemmän tilaa kuin niiden välissä.

Totuus on kaiken läpäisevä. Se on jokaisen hiukkasen värähtelyä, jokainen ilmaantuminen ja häviäminen, olentojen syntymä ja kuolema. Se tosiasia, että kaikki ilmiöt ilmaantuvat perimmiltään avaruuden potentiaalista ja niillä on syynsä suhteellisella tasolla, tekee niistä pohjimmiltaan tosia. Objektit, ihmiset ja tapahtumat eivät tarvitse ulkoista luojaa eivätkä minkäänlaista muualta tulevaa hyväksymistä. Tämä ymmärrys, joka on erottamaton kypsyydestä ja intuitiivisesta viisaudesta, tuottaa pelottomuuden tilan, perustan kaikille hyville ominaisuuksille. Se ilmentyy vaivattomasti, kun mieli tunnistaa tuhoutumattoman avaruudenkaltaisen luontonsa.

Avaruuden rikas potentiaali, sen vapaa leikki, kirkkaus ja jatkuva tuoreus, muodostaa ilontilan. Ulkoisesti se ilmaantuu buddhien voimakenttinä, energiana ja valona, ja sisäisesti taas oivaltamisen, luovan ilmaisun ja puhtauden välittöminä kokemuksina. Koko ajan on jotain käynnissä; ulkoiset ja sisäiset tapahtumat muuttuvat joka hetki. Tämän rikkauden täysin tietoinen kokeminen on mielen itsesyntyistä korkeinta onnellisuutta. Ilontila ei ole ehdollinen kuten peilin kuvat tai aallot, vaan muuttumaton kuin itse peili tai valtamerten syvyydet, ja se ilmaantuu silloin, kun ei odota eikä pelkää mitään. Tämä onnellisuutta täynnä oleva avaruus-tietoisuus, joka ei ole mitään muuta kuin mielen säteilyä, ilmentyy kaikkialla, missä olosuhteet sen sallivat.

Kolmannessa rikkaudessa, toiminnantilassa, yhdistyvät oivallus mielen avaruudenkaltaisesta luonnosta ja kaikkien asioiden keskinäisestä riippuvuudesta sekä mielen kirkkauden kokemisen onnellisuus. Silläkään ei ole muuta alkusyytä kuin mieli. Se nojaa ymmärrykseen siitä, että kokija on pohjimmiltaan vailla esteitä ja rajoja. Huolimatta siitä, että ihmisillä on ilmeisiä eroja niin kyvyssään abstraktiin ajatteluun kuin myös tarpeessaan ymmärtää maailmojensa syitä ja seurauksia, kaikki haluavat vain onnellisuutta, ja he jakavat saman sisäisen ja ulkoisen avaruuden. Kun tämän on ymmärtänyt, on pyrittävä hyödyttämään olentoja älykkäällä, kaukokatseisella tavalla. Nykypäivän maailmassa tämä tarkoittaa esimerkiksi syntyvyyden säännöstelyn tarjoamista Maapallon köyhille ihmisille ja heidän lastensa kouluttamista. Tämä myötätuntoisten tekojen valtameri on suunnattu kärsimyksen lähteiden eliminoimiseen. Se saa alkunsa mielen rajattomista ominaisuuksista ja ilmaisee itseään rauhoittavana, lisäävänä, kiehtovana ja suojelevana buddhatoimintana.

Vapautumisen tasolta katsottuna, kun usko todelliseen ja olemassa olevaan 'minään' häviää, kärsimyksen kokee unenkaltaisena ilmiönä, johon ei ole enää sidoksissa. Koemme yhä enenevissä määrin tietoisuuden puhtaita maita ja tiedostamme, että kaikki olennot ovat buddhia, jotka vain eivät ole vielä tunnistaneet olemustaan. Vaikka erillistä näkijää ei voikaan löytää, paljon asioita näkyy. Se, että saa näkijän näkemään itsensä, on Buddhan valaiseva lahja.

Totuus, onnellisuus ja älykäs toiminta — mitä voi enää lisätä näihin kolmeen täydellisyyden aspektiin? Vain niiden olemuksen, absoluuttisen tilan. Jos avaruutta informaationa (totuutena) vertaa kosteuteen, joka on kaiken läpäisevää mutta näkymätöntä, silloin avaruuden spontaania leikkiä (onnellisuutta) voi verrata pilviin ja avaruuden mielekästä toimintaa (myötätuntoa) sateeseen, joka saa kaikki asiat kasvamaan. Vaikka ne havaitaan näennäisesti erilaisina, ne ovat kaikki olemukseltaan vettä. Tätä voi verrata neljänteen tilaan, olemustilaan. Yhdessä nämä neljä tilaa (totuustila, ilontila, toiminnantila ja olemustila) ovat täydellisesti toimiva mieli." [Nydahl 2003]

Suuri sinetti eli mahamudra —
avaruuden kokeminen lakkaamattomana ilona

Mahamudra — todellisuuden "suuri sinetti"; Buddhan lupaus siitä, että tämä on perimmäinen, ylittämätön opetus. Mahamudra, jota opetetaan lähinnä kagyü-perimyslinjassa, tuottaa suoran kokemuksen mielen luonnosta. Mahamudra käsittää perustan, polun ja lopputuloksen, ja se on Buddhan kaikkien opetusten ydin.

"Mahamudrassa kysymys on avaruuden kokemisesta katkeamattomana ilona. Se säteilee jatkuvasti maailmaan tuntemuksena, ikään kuin juuri sillä hetkellä imisimme pistorasiasta sormiemme kautta ytimiimme kaikki Sydneyn, San Franciscon, Kööpenhaminan tai Berliinin energiat. Se on kaiken kokemista joka hetki täysin tuoreena, uutena, leikkisänä, säteilevänä ja mielekkäänä. Jokaisen atomin kokee värähtelevän ilosta ja pysyvän koossa rakkauden voimasta. Kaikki on ilon ja mielekkyyden korkeimmalla tasolla. Tämä on tila, joka on täysin peloton, koska tiedämme, että se, mikä katsoo silmiemme läpi ja kuulee korviemme kautta, on avaruutta. Se ei ole mikään "esine". Se ei ole syntynyt, eikä se voi kuolla; kukaan ei ole sitä luonut, eikä se voi hajota. Tiedämme, että todelliselta luonnoltaan tämä avaruus on tuhoutumaton ja että voimme todella luottaa siihen. Samaan aikaan se ei kuitenkaan ole tyhjä avaruus, musta aukko tai jotain sellaista, vaan huomaamme sen rikkauden, sen mahdollisuudet; kaiken sen, mitä mieli voi tehdä; sen tuoreuden ja monet ominaisuudet, jotka ilmaantuvat. Ja nämä ilmentyvät ilona. Itse asiassa tällä tasolla vanheneminen, sairastuminen ja kuolema ovat aivan yhtä kiinnostavia kuin valtava ilo ja rakkaus. Muoto joko ilmaantuu avaruudesta tai palaa siihen takaisin, mutta molemmissa tapauksissa tämä osoittaa, mitä avaruus on ja mitä ominaisuuksia sillä on. Ja lopulta tulemme myös ystävälliseksi, koska emme voi erottaa omaa onnellisuuttamme toisten onnellisuudesta. [---] Mutta on hyvin tärkeää, että tämä ystävällisyys yhdistyy viisauteen. Nämä kolme ominaisuutta — pelottomuus, ilo ja aktiivinen myötätunto — ovat se, mistä mahamudrassa on kysymys ja mikä meidän tulisi yrittää saavuttaa."— Lama Ole Nydahl

"Mahamudran kirkasta valoa ei voi paljastaa mantravadan, paramitojen tai tripitakan kanonisilla kirjoituksilla eikä metafyysisillä tutkielmilla. Käsitteet ja ajatukset vain peittävät kirkasta valoa." — Tilopan mahamudra-ohje Naropalle

Ks. tarkemmin: Lama Ole Nydahl: Kuinka asiat ovat

Ngöndro — neljä mahamudraan valmistavaa perustaharjoitusta

"Neljä kertaa 111 111 toistoa — turvautuminen prostraatioineen, Timanttimielen meditoiminen ja hänen sadan tavun mantransa toistaminen, mandala-lahjoitukset ja gurujooga — eliminoivat lukemattomia esteitä ja valmistavat meitä alkutietoisuutemme suoraan kokemiseen. Tavallisesti kun yritämme meditoida, mielemme vaeltelee sinne tänne tai tylsistyy. Vaikka istuisimme pitkiäkin aikoja samassa paikassa, emme pääse eroon tästä selkeyden ja keskittymisen puutteesta. Huomaamme, ettei ole paljon hyötyä siitä, että istumme vain uudistumattomassa tilassa, joka tekee ihmisistä helposti robotin kaltaisia tai riippuvaisia. Tämän johdosta aidossa Tiibetin buddhalaisuudessa ei mieltä tyynnyttävää shamatha-harjoitusta (tiib. shine) annettu ennen kuin vasta ngöndron suorittamisen jälkeen — tai joissain harvoissa tapauksissa sen rinnalla. Niinpä kypsyys, raikkaus ja joustavuus luonnehtivatkin niitä, jotka noudattavat tätä perinteistä tapaa." — Lama Ole Nydahl

Gurujooga

Marpalla, kagyü-linjan ensimmäisellä tiibetiläisellä, oli Intiassa kaksi pääopettajaa: Naropa ja Maitripa. Näiltä saatuja opetuksia kutsutaan vastaavasti Naropan poluksi ja Maitripan poluksi. Ne ovat kaksi eri lähestymistapaa korkeimpaan päämäärään, mahamudran toteutumiseen. Nämä harjoitukset eivät kuitenkaan ole tärkeitä ainoastaan kagyüille, vaan ne ovat kaikkien timanttipolkubuddhalaisten koulukuntien erityispiirre. Yleisemmällä tasolla niitä kutsutaan menetelmien poluksi ja näkemyksen poluksi. Perustaharjoitusten eli ngöndron suorittamisen jälkeen Naropan polulla työskennellään buddha-aspekteiksi (tiib. yidam) kutsuttujen energia- ja valohahmojen sekä sisäisen energiajärjestelmän parissa. Maitripan polulla puolestaan käytetetään meditaatioita mielen tyynnyttämiseksi (tiib. shine) ja näkemyksen kehittämiseksi (tiib. lhagtong). Jälkimmäisen polun toinen aspekti on näkemyksen tantrapolku, johon sisältyy myös timanttipolkumenetelmiä. H.P. 16. Karmapa toivoi gurujoogan ottavan tärkeän väliaseman näiden kahden polun välissä. Gurujoogan ydin on omistautuminen ja samaistuminen lamaan, ja eri tiibetinbuddhalaisten koulukuntien joukossa erityisesti kagyü-linja tunnetaan tästä reitistä valaistumiseen.

"Voit verrata tätä opetusta yhdeksän polun kaikkiin muihin opetuksiin, mutta et löydä tätä parempaa etkä syvällisempää polkua. Sitä ehkä kutsutaan valmistavaksi harjoitukseksi, mutta se on itse asiassa kaikkien pääharjoitusten tärkein kohta. Jos aina ja kaikkialla teet tästä harjoituksesi ytimen, se on riittävää, vaikka et harjoittaisi mitään muuta." — Patrül Rinpoche

"Gurujoogaa pidetään tärkeimpänä ja tarpeellisimpina kaikista harjoituksista ja se on itsessään varmin ja nopein tapa saavuttaa valaistumisen päämäärä. [---] Kun oman mielensä antaa yhtyä opettajan mieleen, se on tärkein kaikista harjoituksista ja lyhin tapa toteutumiselle. Se on polun elämänvoima ja yksi harjoitus, jossa yhdistyvät kaikki muut harjoitukset" — Dilgo Khyentse Rinpoche

Mantra- eli timanttipolun erityisominaisuudet

Buddha opetti lukemattomia menetelmiä opastaakseen tuntevia olentoja polulle kohti vapautumista. Onnekkaat, joilla on terävä äly, harjoittavat näiden opetusten ydintä, salaisen mantran tuhoutumatonta polkua. Tällä polulla on monia erityisominaisuuksia. Se on sutrapolkua ylempi. Se pitää sisällään monia harjoitusmenetelmiä. Se ei aiheuta hankaluuksia, ja se on selkeä, suora ja nautinnollinen. — Bokar Rinpoche

"Mikä erottaa mantrapolun sutrapolusta? Molempien perimmäinen lopputulos tai päämäärä on sama. Mantrapolku erottuu kuitenkin menetelmiensä selkeyden, runsauden sekä harjoittamisensa vaivattomuuden ansiosta. Mantrapolku on selkeä menetelmiltään, kuten jidam-meditaatioiden ja mantran resitoimisen ja niitä edeltävien, tantriselle polulle johdattavien initiaatioiden antamisen osalta. Mutta mantra ei ainoastaan tarjoa selkeitä menetelmiä, vaan vieläpä yltäkylläisesti niitä, eikä vain yhtä menetelmää. Tämä johtuu siitä, että eri tantraluokkien sisällä on loputtomasti eri lähestymistapoja, jotka soveltuvat kunkin harjoittajan kykyihin.

On mahdollista sanoa, että myös sutrapolkuun sisältyy lukuisia menetelmiä, mutta se on polku, johon liittyy koettelemuksia, kuten askeesia ja lupausten noudattamista, ja se on siksi hankala. Sitä vastoin mantrapolun menetelmät, kun niitä soveltaa omien taipumustensa mukaisesti, johtavat autuuden saavuttamiseen autuuden menetelmällä. Näin ollen mantra on siinä mielessä ylempi, että se on polku, jonka kulkemiseen liittyy vain vähän hankaluuksia, ja se on vapaa koettelemuksista.

Jos tantriset menetelmät ovat niin selkeitä, runsaslukuisia ja vailla hankaluuksista, niin miksi Buddha ei sitten paljastanut mantrapolkua kaikille oppilailleen? Buddha ei koskaan antanut opetuksia pelkästään siksi, että ne olivat hänen tiedossaan, vaan hän antoi opetuksia, jotka vastasivat oppilaiden kykyjä. Oppilaat, jotka ovat päteviä vastaanottamaan mantrapolun opetuksia, ovat terävistä terävimpiä, kun taas sellaiset, joille sopii täydellisyyksien (eli paramitojen) polku, ovat kyvyiltään alempia suhteessa mantran harjoittajiin, eivätkä he siten ole kelvollisia mantrapolun oppilaiksi. Ajan mittaan kuitenkin poikkeuksetta kaikki tulevat olemaan päteviä harjoittamaan mantraa." — Jamgön Kongtrül Lodrö Thaye

Tiibetin buddhalaisuuden keskeiset perimyslinjat

Se, mikä eri poluista on kullekin tehokkain ja minkä harjoitusten parissa kukin tuntee olonsa kotoisimmaksi, riippuu mahdollisista aiemmista yhteyksistä tiettyihin opettajiin sekä harjoittajan keskeisestä häiritsevästä tunteesta: kagyü-linjan välittämä mahamudra vetoaa erityisesti halun ja kiintymyksen vallassa oleviin, nyingma-linjan dzogcheniin puolestaan mieltyvät ennen kaikkea vihan tai ylpeyden vallassa olevat, ja gelug-linjan madhyamika sopii hämmennyksen vallassa oleville. Nyingma, kagyü ja sakya edustavat tantrista timanttipolkua, jonka menetelmillä valaistuminen on mahdollista yhden elämän aikana. Gelug puolestaan tunnetaan mahayana-painotteisena linjana, jossa valaistumisen sanotaan vievän vähintään "kolme lukematonta maailmankautta". Jokaiselle harjoittajalle nopein polku on kuitenkin se, joka soveltuu nimenomaan hänelle. Timanttipolulla keskeisenä turvautumisen kohteena on lama, joka edustaa perimyslinjan toimintaa ja joka toimii nopean kehityksen edellyttämän siunauksen, menetelmien ja suojelun lähteenä; koulumaista opiskelua ja luostariharjoitusta painottavien gelugpojen keskeisenä turvautumisen kohteena on sitä vastoin Dharma, Buddhan opetukset. 

Perimyslinja	Karma-kagyü (suullinen välitys)	Nyingma (vanha välitys)	Gelug (hyveelliset)	Sakya
Linjan johtaja	17. Gyalwa Karmapa Trinlay Thaye Dorje	Mindrölling Trichen Rinpoche	Yeshi Dhondup (tunnetuin edustaja on Dalai-lama)	Sakya Trizin
Keskeinen välitys	Mahamudra: varmaan siunaukseen perustuva kokemuksen nopea syventyminen; keskittyminen avaruuden rajattomaan rikkauteen	Dzogchen: näkemyksen menetelmä; erittäin nopea kehittyminen, johon liittyy kyky pitää yllä korkeinta näkemystä asioihin; keskittyminen siihen, että ilmiöt liukenevat itsensä vapauttavasti takaisin avaruuteen	Madhyamika: älyllinen analyysi, joka korostaa, että perimmäinen totuus on kaikkien äärimmäisyyksien tuolla puolen; hidas polku, joka vaatii sinnikkyyttä	Lamdre 'polku ja lopputulos'; perhe- ja klaanisiteiden kautta tapahtuva välitys
Tärkein jidam	Demchog & Phamo	Sangwa Dupa, Dorje Phurba	Kalachakra	Kye Dorje
Buddha- perhe	Lootusperhe	Timanttiperhe	Buddhaperhe
Tärkein tantra	Äititantra: lyhyt luomisvaihe ja pitkä liukenemisvaihe meditaatiossa	Isätantra: pitkä luomisvaihe ja lyhyt liukenemisvaihe meditaatiossa	Ei-duaalinen tantra: yhtä pitkä luomis- ja liukenemisvaihe meditaatiossa; paljon yksityiskohtia, jotta mieli ei eksyisi
Harjoittajien keskeinen häritsevä tunne	Halu, kiintymys: "Tietävät, mitä haluavat. [---] Haluavat nauttia."	Viha, ylpeys: "Tietävät, mitä eivät halua. [---] Eivät halua tulla petetyksi."	Hämmennys: "Eivät itse tiedä, mitä haluavat."
Työskentely arkipäivän tasolla	Pysymättömyyden muistaminen; hyvien tuntemusten lahjoittaminen välittömästi toisille	Sairauden, vanhuuden ja kuoleman muistaminen ja tätä kautta myötätunnon kehittäminen olentoja kohtaan	Vähemmän pohdiskelua periaatteella "ensimmäinen ajatus on paras ajatus!"; pitäminen kiinni siitä, mikä on tietyllä hetkellä tärkeintä
Kuvaava vertaus	Tutustumista mereen uimalla siinä	Lentämistä valtameren yllä meren olemuksen tavoittamiseksi	Vesinäytteiden ottamista merestä ja niiden analysointia laboratoriossa
Tyyli	Käytännön harjoitusta painottava tyyli; luottamus opettajaan ja välitykseen; keskeisenä siunauksen lähteenä ja turvautumisen kohteena Karmapa	Enemmän etäisyyttä ylläpitävä tyyli; keskeisenä siunauksen lähteenä ja turvautumisen kohteena Guru Rinpoche	Tyyliltään koulumaista opiskelua; opettajina toimivat yleensä munkit ja nunnat; keskeisenä turvautumisen kohteena Dharma (eikä lama)	Älyllisyyden ja oppineisuuden leimaama tyyli

[Nydahl 2000a, 2000b]

Muut suuntaukset

Theravada-buddhalaisuuden perinteisenä valta-alueena ovat olleet Kaakkois-Aasian maat. Theravada tarkoittaa 'munkkikunnan vanhempain oppia' eli niiden oppia, jotka eivät kyenneet ymmärtämään ja hyväksymään korkeampia mahayana-opetuksia valaistumismielestä ja kaikkien ilmiöiden tyhjyydestä. Koska theravada keskittyy henkilökohtaiseen vapautumiseen, mahayanan näkökulmasta se kuuluu hinayanaan eli pieneen polkuun. Kiinan chan- ja japanin zen-buddhalaisuus ovat suuren polun buddhalaisuutta, tosin on olemassa zen-perimyslinja, joka on säilyttänyt katkeamattomana mielen luontoa koskevan aidon välityksen ja osia timanttipolkumenetelmistä, ja sen voi siinä mielessä lukea timanttipolkubuddhalaisuuteen. Kuitenkin vain Tiibetin buddhalaisuuden vanhat koulukunnat, erityisesti sakya- ja karma-kagyü-perimyslinjat, ovat säilyttäneet täydellisessä tai lähes täydellisessä muodossaan kaikki Buddhan opetukset, mukaan lukien nopeat ilontäyteiset ja vaivattomat tantriset menetelmät sekä Buddhan kaikkien opetusten ja menetelmien ytimen: mahamudran ja dzochenin (eli maha-atin).

"Buddhien kaikkien lukumäärältään äärettömien opetusten ydinmerkitys on se, että tuntevilla olennoilla on buddhaluonto. Lukemattomat erilaiset dharmaopetukset ja polut tähtäävät todellakin vain tämän luonnon tunnistamiseen. Dharmaan on olemassa yhtä monta porttia ja tyynnyttävien opetusten tyyppiä kuin olennoilla on erilaisia taipumuksia ja kykyjä. Tämä johtuu kaikkien buddhien myötätuntoisen toiminnan ihmeellisestä erityisvoimasta. Näiden kaikkien erilaisten opetusten joukossa on yksi, joka on kaikkein korkein opetus, lyhin polku, lopputuloksesta lähtevän salaisen mantrapolun kaikkien timanttipolkujen huipun perimmäinen merkitys. Aurinkona ja kuuna tunnettu mahamudra on korkein menetelmä, joka paljastaa suoraan ja helposti mielen luonnolliset kasvot, jossa kolme buddhatilaa ovat spontaanisti läsnä. Se on pikatie, jota kaikki ylimmät siddhat ja vidyadharat ovat kulkeneet." — Tsele Natsok Rangdröl

Eri lähteistä koonnut: Jyrki Papinniemi

Verkkolinkkejä

• Timanttipolku: tiibetinbuddhalaiset karma-kagyü-meditaatioryhmät Suomessa
• Personal Website of Lama Ole Nydahl [http://www.lama-ole-nydahl.org/]
• Diamond Way Buddhism [http://www.diamondway-buddhism.org/]
• Karma Kadjy Skolen i Jylland [http://www.15karmapa.dk/uk/ukteachings.htm]