Mätäjoki on virtaamaltaan ja valuma-alueen kooltaan suurin Helsingin
kaupunkipuroista. Sen valuma-alue on kooltaan noin 24,4 km2 ja alueella asuu
72 000 ihmistä. Valuma-alue sijoittuu suurimmalta osin Helsingin kaupungin
alueelle, mutta Mätäjoki saa alkunsa Vantaan Kaivokselan pohjoispuoliselta
suolta Hämeenlinnan moottoritien kupeesta. Pieni osa valuma-alueesta
on myös lännessä Espoon kaupungin alueella.
Lähes kaikki Mätäjoen valuma-alueen hulevedet (katuvedet sadevesikaivoista)
ohjataan sivuojien kautta Mätäjokeen. Tärkeimpiä sivuojia
ovat Pajamäenoja, Lassilanoja, Konalanoja, Malminkartanonoja ja Hakuninmaan
oja.
Helsingin purot. Tummennetut purot olivat mukana väitöskirjatutkimuksen
veden laadun seuranassa.
Mätäjoen tutkimus alkoi 1.7.1995 ja ensimmäinen
veden laadun seurantajakso kesti yhden vuoden 30.6.1996 saakka. Tämän
jälkeen jatkettiin puron virtaaman seurantaa. Toinen seurantajakso alkoi
1.5.1998 ja jatkui 1.1.2000 saakka.
Keväällä 1997 Helsingin ja Vantaan kaupungit
aloittivat juoksuttaa lisävettä Silvolan tekoaltaasta Mätäjokeen.
Vettä juoksutetaan toukokuusta syyskuuhun noin 55 l/s. Mätäjoen
luontainen keskivirtaama vuodessa on noin 170 l/s, mutta kuivina kesinä
luontainen virtaama on vain joitain kymmeniä litroja sekunnissa. Päijännetunnelin
veden lisäjuoksutus Mätäjokeen on selvästi alentanut
puroveden sähkönjohtavuutta ja typen pitoisuutta. Sen sijaan fosforin
pitoisuudet ovat jopa nousseet. Virkistyskäytön kannalta lisäjuoksutus
on tuonut parannusta. Varsinkin Mätäjoen yläjuoksu virtaa
hyvin tasaisella alueella. Lisäjuoksutus on parantanut hieman veden
virtausta purouomassa ja happitilannetta yläjuoksulla Vantaalla ja kaupunkien
rajalla. Alempana Helsingin puolella muutos on ollut lähinnä visuaalinen,
kun kuivanakin kesänä vettä riittää uomassa aiempaa
enemmän.
Valuma-alueen kartta ja näytteenottopisteet
Mätäjoki-nimi on käännös ruotsinkielisestä
vanhasta alkunimestä "Ruttin ån". Puro on siis ollut nimeltään
"mätä" jo, kun valuma-alue oli maaseutua ja veden laatu hyvä.
Mätäjokea kutsutaan myös Mätäojaksi etenkin Vantaan
puolella, jossa uoma on kapeampi. Mätäpuro on sen sijaan aivan
oma vesistönsä, joka saa alkunsa Helsingistä Länsi-Pakilasta
ja laskee Pikku-Huopalahteen. Varsin usein Mätäjoki ja Mätäpuro
sekoittuvat ihmisten mielessä keskenään.
Vantaanjoki on aikoinaan laskenut Mätäjoen kautta
mereen. Nykyisinkin vain muutaman sadan metrin kannas erottaa Vantaanjoen
Mätäjoesta Vantaan Kaivokselassa Hämeenlinnan moottoritien
kohdalla. Tutkimus Mätäjoen historiasta Vantaanjoen osana
ilmestyi kesällä 2003 englanniksi Fennia-julkaisusarjassa
(vol 181:1). Koko artikkeli on saatavissa Ebscosta [rajattu palvelun käyttöoikeus]. Tutkimuksesta on ilmestynyt artikkeli
myös Helsingin
Sanomain tiedesivuilla.
Mätäjoen sivupuroista Reimarlanojan ja Ruosilantienojan
vesi on luonnontilaisesta selvästi poikkeavaa. Reimarlanojaan pääsee
sadevesiviemäristä pieniä määriä öljyä.
Ruosilantienojan vesi on poikkeuksellisen hapanta. Kokonaisuutta tarkastellen
Mätäjoen vedenlaatu on kohtuullisen hyvä, vaikka sen virallinen
luokitus jääkin tyydyttävään. Veden laatua tarkasteltaessa
tulee ottaa huomioon Mätäjoen valuma-alueen sijoittuminen tiiviisti
rakennetulle kaupunkialueelle.
Mätäjoki ja sen varsi ovat luonnoltaan arvokkaita
kohteita ja muodostavat kaupungin keskelle ekokäytävän eläimille
ja kasveille siirtyä paikasta toiseen. Etenkin purovarren linnusto on
paikallisten asukkaiden arvostama. Satakielen laulu on tuttu melodia puron
varrella liikkujille.
Mätäjoki Malminkartanossa
Helsingin kaupunkipuroja (Mätäjoki yhtenä tutkimuskohteena)
käsittelevä väitöskirja julkaistiin 10.12.2004 Helsingin
yliopiston maantieteen laitoksen julkaisusarjassa B nro 50 ja sähköisesti
e-thesis
verkkopalvelussa. Väitöskirjan saa myös lainaksi kirjastoista
ja sitä myydään maantieteen laitoksella. Tiivistelmä
on luettavissa Helsingin yliopiston verkkosivuilta.
Ensimmäisen seurantajakson loppuraportti (pro gradu-tutkielma) valmistui
21.8.1997. Raportti julkaistiin Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen
julkaisusarjasssa. Raporttin saa lainaksi kirjastoista.
Tutkimusta toteutettiin Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella,
luonnonmaantieteen
laboratoriolla yhteistyössä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen,
Rakennusviraston viherosaston, Helsingin Veden, Uudenmaan ympäristökeskuksen
ja ABB Strömbergin kanssa. Tutkimusta ovat tukeneet apurahoin Suomen
Kulttuurirahasto, Helsingin Sanomain 100-vuotissäätiö ja Helsingin
kaupunki.
Suuri ongelma kaupunkipuroilla on niiden roskaantuminen
Anna palautetta/ kysy Mätäjoesta olli.ruth@helsinki.fi
Mätäjoki-linkkejä ja tietoa kaupunkivesistä
"Kaupunkipurojen
hydrogeografia kolmen esimerkkivaluma-alueen kuvastamana Helsingissä"
Väitöskirja maantieteen laitoksella [Helsingin yliopisto, E-thesis-palvelu]
"Kivikauden
Helsingin Vantaanjoki" - artikkeli Mätäjoen historiasta Vantaanjoen
lasku-uomana Helsingin Sanomat 26.7.2003, Tiede C14. [Helsingin Sanomat: Ruth &
Tikkanen]
Helsingin purot - millaista vettä kaupungissamme virtaa? [Yhteistyössä Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Helsingin yliopiston maantieteen laitos]
Helsingin purojen valuma-alueet [Yhteistyössä Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Helsingin yliopiston maantieteen laitos]
"Wet city - veden
kiertokulku kaupungissa" oppimateriaali 7.-9. luokkalaisille [Luonnonmaantieteen
laboratoriot, Helsingin yliopisto]
Mätäjoki
ympäristötaidenäyttely [Mätäjoki - varrella
viran]
Mätäjoki-festifaali
panoraamavalokuva [Hannu Lehto]
Mätäjoki
kalastuspaikkana [Fishing Team Kalu]
"Satakieli
ei ole kaikonnut Kaarelasta" [Kannelmäkiseuran Mätäjoki
sivu]
Mätäjoki
- nimeään parempi -raportin tiivistelmä [Helsingin kaupungin
ympäristökeskus]
"Mätäjoki
virtaa läpi renkaan ja roinan" - artikkeli kaupunkipurojen tilasta Helsingin
Sanomissa 16.5.1998 [Helsingin Sanomat : Ketola, Ruth, Tikkanen 1998].
Nykyään saatavissa vain Hesarin maksullisesta arkistopalvelusta
Espoon lukupuron virtaama ja veden laatu on-line Kaupungistuvan puron intensiiviseuranta, LUPU-projekti [Maantieteen laitos, Helsingin
yliopisto]
Hydrogeografinen
tutkimus maantieteen laitoksella [Luonnonmaantieteen laboratoriot, Helsingin
yliopisto]
Virtaamaennuste Vantaanjoelle
Helsingin Oulunkylässä [Suomen ympäristökeskus]
Ajantasaiset
veden laadun ja hydrologian tiedot Suomesta [Suomen ympäristökeskus]
Meriveden
ja uimaveden laatu Helsingissä [Helsingin kaupungin ympäristökeskus]
How
Urban Areas Affect Runoff - Kuinka kaupunkialueet vaikuttavat veden virtaamaan
ja laatuun[EPA - Environmental Protection Agency, Yhdysvallat]
Paluu
Olli Ruthin kotisivulle
Päivitetty 8.6.2006
|