Johdatus klassilliseen USENET-keskusteluun

 

Tämä opas on tarkoitettu johdatukseksi USENET-keskusteluryhmien käyttöön, kun tavoitteena on hyödyllisen tiedon etsintä tai vaikka vain ajanviete liittyen klassillisiin kieliin tai antiikin historaan ja kulttuuriin. Pääpaino on ryhmissä, jotka jollakin tapaa liittyvät edelleä mainittuihin teemoihin, mutta järjestelmää ja sen toimintaa esitellään myös lyhyesti, koska ne ovat monille entuudestaan tuntemattomia. Opas sisältää seuraavat osat (osittain keskeneräinen)

 

I Mitä ovat USENET NEWS -ryhmät?

II Kuinka niitä käytetään?

III Klassillisten (ja vähän muidenkin) keskusteujen luonteesta (kesken)

IV Tiedon etsintä (kesken)

V Klassikkoa mahdollisesti kiinnostavia ryhmiä

 

I Mitä ovat USENET NEWS -ryhmät?

USENET News on maailmanlaajuinen, hajautettu järjestelmä, jossa keskustelu jakaantuu useisiin ryhmiin. Yleensä suomenkielisessä puheessa tästä systeemistä käytetään nimitystä »nyyssit». Usein puhutaan myös »uutisryhmistä», mikä kuitenkin on harhaanjohtavaa (samoin kuin alkuperäiskielenkin nimitys), sillä uutisten kanssa nyysseillä ei ole juuri mitään tekemistä. Hieman parempi käännös on »keskusteluryhmät», mutta tämäkään ei ole aivan aukoton. Tällä kertaa kuitenkin käytän viimemainittua nimitystä, koska tässä esiteltävissä ryhmissä on kyse nimenomaan keskustelusta.

Keskusteluryhmät ovat paljon vanhempia kuin esimerkiksi World Wide Web (WWW). Ja vaikka käyttäjän näkökulmasta järjestelmä voikin joskus erehdyttävästi muistuttaa tavallista sähköpostia, kyse on aivan eri asiasta. Sen paremmin ei keskusteluryhmiä pidä sotkea sähköpostlistoihin tai chat-alueisiin puhumattakaan www-sivuista. Ryhmiin ei tarvitse millään tavoin ilmoittautua, eikä lukijoista ja kirjoittajista kukaan varsinaisesti mitään lukua pidäkään. Järjestelmä toimii siten, että käyttäjä kirjoittaa valitsemallaan ohjelmalla viestin ja lähettää sen johonkin keskusteluryhmään. Viesti kulkeutuu ensin nyyssejä erityisesti hoitavalle palvelinkoneelle (yliopistolla news.helsinki.fi), joka puolestaan lähettää artikkelin edelleen yhdelle tai useammalle muulle palvelimelle. Viestin kulkeuduttua eri palvelimille ympäri maailman muut käyttäjät voivat sitten lukea jutun kukin omasta palvelimestaan omalla ohjelmallaan. Palvelimen ryhmävalikoima riippuu ylläpitäjän valinnoista, eivätkä kaikki ryhmät siten välity kaikille.

Keskusteluryhmät jakautuvat hierarkioihin, joita on sekä maailmanlaajuisia että paikallisia. Yhteensä uutisryhmiä on maailmalla kymmeniä tuhansia, joista yliopiston news-palvelimelle välittyy tällä hetkellä noin 15 000 ­ valinnan varaa siis on, ainakin määrällisesti. Viestejä järjestelmässä kulkee noin miljoona päivässä.

Ryhmien nimet ovat muotoa päätaso.alitaso.ryhmä ja ne pyrkivät olemaan mahdollisimman kuvaavia. Suuren kokonaismäärän takia haluttua aihepiiriä käsittelevien ryhmien löytäminen ei ole ihan helppoa; ja vaikka ryhmä löytyisikin, ei ole mitenkään taattua, ettei ryhmä ole täynnä viestejä, joilla ei ole mitään tekemistä aihepiirin kanssa. Jukka Korpela vertaa Nyysioppaassaan (http://www.malibutelecom.fi/yucca/nyysit/index.html ) keskusteluryhmiä sanomalehteen, jossa on vain yksi osasto, yleisönosasto, joka on jaettu moniin alaosastoihin ja jonne ihan kuka vaan voi kirjoittaa ihan mitä vaan.

II Kuinka niitä käytetään?

Jos keskusteluryhmät ovat ennestään täysin tuntematon viestintämuoto ja tarkoituksena on vain alustavasti tutustua ryhmissä käytävään keskusteluun, helpointa lienee käyttää jotakin nyyssiarkistoa (esim. Google Groups, entinen Deja.com) web-selaimen (kuten Netscape) avulla. Tämän oppaan lopussa olevan listan kautta pääsee ryhmiin käsiksi sekä kyseisen palvelun kautta että normaalin nyyssipalvelimen välityksellä. On myös erittäin suositeltavaa seurata keskustelua jonkin aikaa ennen kuin alkaa itse kirjoittaa.

Jos keskusteluryhmät havaitsee itselleen kiinnostaviksi, on niiden seuraamiseen ehkä järkevämpää käyttää tarkoitukseen kehitettyjä ohjelmia. Esimerkiksi »Netscape Communicatoriin» ja »Microsoftin Outlook Expressiin» tällaiset ohjelmat kuuluvat osana. Jos käytät Unixia, tarjolla on useita vaihtoehtoja. Suhteellisen helppokäyttöinen on esimerkiksi »tin». Yliopiston ATK-osaston sivulla http://www.helsinki.fi/atk/oppaat/kokous/news.html on yksityiskohtaiset ohjeet yleisimpien nyyssiohjelmien käytöstä.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun on aikeissa itse lähettää viestin johonkin keskusteluryhmään, on syytä lukea seikkaperäisempi opas nyyssi-järjestelmästä ja ns. netiketistä, eli keskusteluryhmissä noudatettavista etikettisäännöistä. Tämä on tarpeen jo senkin takia, että monet yleisimmät ohjelmat toimivat viestejä lähetettäessä väärin, jollei asetuksia hieman korjaa, ja tällöin viestisi saattaa sisällöstään riippumatta suututtaa suuren joukon ihmisiä. Suositeltavaa suomenkielistä lukemista on aimmin mainittu Jukka Korpelan Nyysiopas. Vähimmäislukemisto ennen kirjoittamista keskusteluryhmään on saman kirjoittajan »Seitsemän kieltoa nyyseihin kirjoittajalle».

III Klassillisten (ja vähän muidenkin) keskustelujen luonteesta

Useimmissa keskusteluryhmissä viestit saavat olla pelkkää tekstiä, eikä edes kirjasinlajien vaihtelu ole mahdollista. Tätä voidaan pitää heikkoutena, mutta myös vahvuutena, sillä yksinkertainen tekstimuoto on melko helposti kaikkien saavutettavissa riippumatta esimerkiksi käyttöjärjestelmistä tai laitteiston ja ohjelman iästä. Käytettävä merkistö on yleensä melko suppea (256 merkkiä), mikä hankaloittaa esimerkiksi kreikankielisen tekstin lähettämistä. Joissakin yksittäisissä ryhmissä, esim. ranskankielisessä fr.lettres.langues-anciennes.grec, on laajemman merkistön käyttö kuitenkin sallittu. Tämä ei kuitenkaan takaa, että pystyisit myös lukemaan tällaisia viestejä; tarvitset myös tätä tukevan ohjelman.

Vaikka kuka tahansa voi kirjoittaa keskusteluryhmiin, käytännössä vain harvat ryhmiä lukevista myös kirjoittavat niihin, vielä harvemmat säännöllisesti. Ryhmien sisällöt vaihtelevat teknisten neuvojen kysymisestä ja antamisesta tieteelliseen keskusteluun ja poliittiseen väittelyyn tai pahimmillaan inttämiseen ja riitelyyn. Esimerkiksi kysymällä kielitieteeseen keskittyneessä sci.lang-ryhmässä kysymyksen »What's the most advanced language of the world?» saa helposti paitsi aikaan monisataviestisen keskustelun myös itselleen typeryksen leiman otsaansa.

Käyttäytymissäännöistä ja tavoista voi lukea tarkemmin Timo Kiravuon News-etiketistä (http://www.nixu.fi/~kiravuo/etiketti/).

IV Tiedon etsintä

Koska monessa keskusteluryhmässä on tiettyjä vakioaiheita, joista kysytään yhä uudestaan, useisiin ryhmiin liittyy yhden tai muutaman ihmisen kokoama »FAQ» (Frequently Asked Questions) eli kokoelma vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin. Klassillisaiheisten ryhmien mahdolliset fakit löytyvät myös oppaan lopusta.

Arkistopalveluista voi lisäksi etsiä kiinnostavia keskusteluja hakusanojen avulla. Googlen arkistoista voi erityisesti klassillisaiheisia keskusteluja etsiä oheisella lomakkeella.

 

Klikkaa tästä, niin pääset kokeilemaan lomakehakua!

 

V Klassikkoa mahdollisesti kiinnostavia ryhmiä

Klassikon kiinnostuksen kohteita ainakin sivuavia keskusteluryhmiä löytyy yliopiston palvelimelta parisen kymmentä. Kansainvälisissä hierarkioissa (tässä esillä olevista »sci», »humanities», »soc» ja »alt») keskustelukieli on pääsääntöisesti englanti. Kansallisissa ryhmissä taas keskustellaan maan kielellä, mikä on syytä pitää mielessä: muulla kielellä kirjoitettu viesti tällaisissa ryhmissä saattaa aiheuttaa vihaisten vastalauseiden ryöpyn. Useissa nimenomaisesti klassillisiin kieliin keskittyvissä ryhmissä on kuitenkin sallittua kirjoittaa myös kreikaksi tai latinaksi.

Alla olevista linkeistä pääset katsomaan keskusteluja. Jokaiselle ryhmälle on kaksi linkkiä. Vasemmanpuoleisesta siirrytään ryhmään paikallisen nyyssipalvelimen välityksellä. Tämän vaihtoehdon toiminta edellyttää, että selaimessasi ovat vaadittavat asetukset oikein. Asetuksista Helsingin yliopistolla voit katsoa ohjetta tästä.

Oikeanpuoleinen linkki, jonka edessä on Google-teksti, vie keskusteluun Googlen arkiston kautta. Tämän pitäisi toimia kaikilla selaimilla ilman mitään lisätoimenpiteitä.



»Sci (science)» -hierarkiassa on edellä mainitun »sci.lang» -ryhmän lisäksi ryhmät »sci.archaeology», »sci.archaeology.moderated» (»moderated» tarkoittaa, että viestit menevät ensin »toimitettaviksi», jolloin ryhmään kuulumattomat viestit suodatetaan pois) sekä »sci.classics». Ryhmien nimet selittänevät itse itsensä.
sci.archaeology Google sci.archaeology
sci.archaeology.moderated Google sci.archaeology.moderated
sci.classics Google sci.classics
sci.lang Google sci.lang sci-lang-faq 
phonetic alphabets 
language/artificial-languages-FAQ 


»Soc (social)» -hierarkia tarjoilee »soc.history.ancient» -nimisen ryhmän ja »humanities» -hierarkiasta löytyy lupaavalta kuulostava »humanities.classics».
soc.history.ancient Google soc.history.ancient
humanities.classics Google humanities.classics classics-faq 


»Alt (alternative)» on USENETin »anarkistinen» osa, jonne saa kuka tahansa perustaa ryhmiä noin vain. Muun muassa seuraavat, mahdollisesti kiinnostavaa keskustelua sisältävät on ennätetty pistää pystyyn: »alt.history.ancient-worlds», »alt.language.latin», »alt.mythology», »alt.archaeology» ja »alt.france.humanities.ancient-greek».
alt.archaeology Google alt.archaeology
alt.france.humanities.ancient-greek Google alt.france.humanities.ancient-greek
alt.history.ancient-worlds Google alt.history.ancient-worlds
alt.language.latin Google alt.language.latin
alt.mythology Google alt.mythology alt.mythology FAQs 


Suomenkielisessä »sfnetissä» tarjolla on esimerkiksi »sfnet.keskustelu.kieli», »sfnet.tiede.arkeologia», »sfnet.tiede.historia» ja »sfnet.tiede.kielitiede». Yliopistolla on myös oma »hy.puhe.kieli» -ryhmä, mutta keskustelu siellä on ollut vähäistä.
sfnet.keskustelu.kieli Google sfnet.keskustelu.kieli
sfnet.keskustelu.kieli.kaantaminen Google sfnet.keskustelu.kieli.kaantaminen
sfnet.tiede.arkeologia Google sfnet.tiede.arkeologia
sfnet.tiede.historia Google sfnet.tiede.historia
sfnet.tiede.kielitiede Google sfnet.tiede.kielitiede
hy.puhe.kieli Google hy.puhe.kieli


Saksaksi, ranskaksi tai italiaksi voi klassillisesti keskustella ryhmissä »de.etc.sprache.klassisch», »fr.lettres.langues-anciennes.grec», »fr.lettres.langues-anciennes.latin» ja »it.cultura.classica».
de.etc.sprache.klassisch Google de.etc.sprache.klassisch
fr.lettres.langues-anciennes.grec Google fr.lettres.langues-anciennes.grec
fr.lettres.langues-anciennes.latin Google fr.lettres.langues-anciennes.latin
it.cultura.classica Google it.cultura.classica

© Janne Niemi 2000

 

Sivun osoite (käytä tätä!): http://www.iki.fi/janne.niemi/suomi/klanews.htm      Sivu päivitetty: