Sisältö

I. KY 2001 -valiokunnan työ

II. KY vuonna 2001

III. Organisaation toiminnan kehittäminen

    A. Edustajisto

    B. Luottamusmiesorganisaatio

    C. Palkatut toimihenkilöt

IV. Kuntalaistoiminnan edistäminen

    A. Mursut mukaan

    B. Kerhotoiminnan kannustaminen

    C. Kuntalaisaktiivisuuden tukeminen

V. Palvelut ja tiedotus sekä tiedon säilytys ja välittyminen

    A. Sisäinen tiedotus ja palvelut kuntalaisille

    B. Ulkoinen tiedotus ja KY:n imago

    C. Sukupolvien välinen yhteys

KY 2001 -valiokunnan työ

Edustajiston kokouksessaan 22.4. perustama valiokunta on työskennellyt saamansa toimeksiannon pohjalta ja kokoontunut yhteensä 10 kertaa. Valiokunnan puheenjohtajana on toiminut Pekka Luosujärvi, sihteerinä Janne Niemi sekä muina jäseninä Mikko Aitkoski, Eeva Kojo, Jyri Loikkanen, Antti Paussu, Minna Perilä, Annukka Saavalainen ja Sami Turpeinen. Asiantuntija-avusta ja hyödyllisistä kommenteista kiitämme KY:n hallitusta ja pääsihteeri Kimmo Kallamaa.

Työn tuloksena on syntynyt tämä visio ylioppilaskuntamme tulevaisuudennäkymistä sekä joukko esityksiä toivotun kehityssuunnan saavuttamiseksi. Tämän lisäksi liitteenä seuraa raportin osa II, jossa on seikkaperäisemmin tuotu esiin valiokunnan keskusteluissa virinneitä asioita sekä näistä johtuvia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

Raportin osat I ja II ovat toisiaan täydentäviä, mutta itsenäisiä dokumentteja. Osa I ei varsinaisesti ole tiivistelmä huomattavasti tuhdimmasta II osasta, vaan kooste edustajistolle esitettävistä toimenpiteistä. Osa II tarjoaa yksityiskohtaisempia perusteluja ehdotetuille toimenpiteille ja kokoaa yhteen koko valiokunnan työn tuoksinnassa syntyneet ajatukset.

KY vuonna 2001

Vuonna 2001 KY on vielä nykyistäkin suuremmassa määrin Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoiden vireä, toimiva ja ajan haasteisiin vastaava yhteisö, jolla on vahva, positiivinen identiteetti. Vapaaehtoinen ja -muotoinen kuntalaistoiminta on runsasta, ja sitä tukee virtaviivainen, muuntautumiskykyinen organisaatio. Maanlaajuisesti KY tunnetaan valistuneena, perinteisenä ja rakentavana tulevaisuuden johtajien, päättäjien ynnä suurmiesten sekä -naisten alkukotina.

Organisaation toiminnan kehittäminen

Organisaation kehittämisessä tavoitteena on parempien edellytysten luominen pitkäjänteiselle suunnittelulle ja toiminnalle, tietovuodon vähentäminen sekä kuntalaisaktiivisuutta tukevan roolin korostaminen.

Edustajisto

Edustajiston osalta pääpaino on yksittäisen edustajan päätöksentekovalmiuksien ja omaehtoisen asioihin perehtymisen edistäminen. Tämän saavuttamiseksi esitämme seuraavia toimenpiteitä: kuvio1

kuvio 1: hallituksen, valiokunnan ja toimikunnan roolit

Luottamusmiesuran keskimääräistä pituutta on pyrittävä nykyisestä hieman nostamaan, jotta saadaan luoduksi edellytyksiä nykyistä pitkäjänteisemmälle suunnittelulle. Tähän voidaan päästä lisäämällä valio- ja toimikuntatasolla vuoden aikana toimivien henkilöiden määrää sekä järjestelemällä toimielinten tehtäviä siten, että hallitukselle jää paremmin aikaa keskittyä strategisen tason kysymyksiin. Samalla on hallituksen alaisuudessa ja valvonnassa toimivien elinten asemaa ja tehtäviä syytä selkiyttää. Aatteellisen ja taloudellisen sektorin vuorovaikutus on pyrittävä turvaamaan kaikissa tilanteissa. Tavoitteellinen luottamusmiesorganisaatiorakenne on esitetty osan II luvuissa III/johdanto ja III C-E. Tiivistetysti tarvittavat toimenpiteet ovat seuraavat:

Aatteellisen sihteeristön asiantuntijaroolia korostetaan entisestään. Vähemmän erikoisasiantuntemusta vaativia toimia on pyrittävä vähentämään aatteellisten sihtereiden toimenkuvista, jotta KY saa sihteerin työpanoksesta suurimman mahdollisen hyödyn. Tehtäviä voidaan nykyistä suuremmassa määrin siirtää erilaisille projektityöntekijöille. Kokonaisvaltaisessa toimenkuvien tarkastelussa on otettava mukaan myös hallinto- ja taloustoimiston vakinaiset työntekijät. Tavoitteisiin pääsemiseksi esitämme seuraavaa:

Kuntalaistoiminnan edistäminen

Tavoitteena on aktiivisuuden lisääminen kaikilla tasoilla ja positiivisen KY-identiteetin muodostuminen jok'ikiselle HKKK:n opiskelijalle mursusta alkaen. Mahdollisesti olemassaoleva juopa organisaation ja vapaan kuntalaistoiminnan väliltä on poistettava.

Mursut mukaan

Ensivaikutelma on aina tärkein ja siksi kuvan KY:sta on välityttävä mursulle alusta asti. Mursuaika on kriittistä myöhemmänkin osallistumisen kannalta, koska alun sekamelskassa kynnys tulla mukaan on epäilemättä huomattavasti matalammalla kuin myöhemmällä iällä. Mursuille onkin tarjottava paitsi tukea, turvaa, leipää ja sirkushuveja, myös mahdollisuus samaistua ylioppilaskuntaan ynnä tuettava mursun KY-identiteetin muodostumista. Tähän voidaan päästä seuraavin keinoin: Kerhot ovat nykyisellään sangen vähäisesti hyödynnetty voimavara ja satunnaisesti toimiva organisaationosa. Parhaimmillaan kerhot voisivat olla juuri se »puuttuva rengas» organisaation ja kuntalaisen välillä. Suotuisan asiaintilan aikaan saamiseksi esitämme seuraavaa: Kuntalaisaktiivisuus ruohonjuuritasolla kytkeytyy opiskelun ja opiskelijaelämän suhteeseen. Korkeakoulu on tässä nähtävä haasteena ja potentiaalisena voimavarana. Perinteistä sosiaalisen elämän ylläpitoa tarvitaan, mutta ohessa on syytä kannustaa rivijäsenistöä aktiiviseen vaikuttamiseen, kuntalaiskeskusteluun ja osallistumiseen. Onnistuessaan tämä myös tuottaa uusia aktiiveja ylioppilaskunnan muille toimintatasoille. Edellämainittuun tähtääviä keinoja ovat:

Palvelut ja tiedotus sekä tiedon säilytys ja välittyminen

Tavoitteena on yhtenäinen, positiivinen imago, joka yhtäältä tukee kuntalaisen identiteetin rakentumista ja toisaalta osaltaan rakentuu aktiiviselle kuntalaistoiminnalle. Tiedonkulun on oltava ongelmatonta kaikilla organisaatiotasoilla ja eri tasojen välillä. Organisaation on tiedostettava tavoitteensa ja jäsenistön tarpeet sekä hyödynnettävä aikaisempi kokemus ja perimätieto. Vastaavasti organisaation tavoitteiden ja toiminnan on oltava tunnetut jäsenistön keskuudessa.

Sisäinen tiedotus ja palvelut kuntalaisille

Sisäisen tiedotuksen kehittämisessä pääpaino on syytä edelleen pitää Puniksen paperiversiossa. Erityisesti sähköisen viestinnän osalta on kuitenkin myös kuljettava kehityksen eturintamassa. Palvelujen on vastattava tarpeeseen ja toisaalta tuettava jäsenistön yhteisöllistymistä ylioppilaskuntaan. Tähän liittyviä kehitysehdotuksiamme ovat: Ulkoisen kuvan osalta tavoitteena on yhtenäisyys ja erinomainen imago. Laajojen vapaaehtoisjoukkojen tämän tavoitteen suhteen aiheuttamaa riskiä voidaan välttää lähinnä pontevalla valistuksella. Kokonaiskuvan kannalta on korostettava tiedottajan roolia. Tämä tapahtuu seuraavalla tavalla: Nykyistä suuremmassa määrin pyritään käyttämään hyväksi ylioppilaskunnan piirissä aiemmin syntynyttä tietoa ja kokemusta. Samalla elinikäinen KY-läisyys edesauttaa KY-identiteetin muodostumista. Tältä osin esitämme seuraavia toimenpiteitä:
   http://www.iki.fi/janne.niemi/     janne.niemi@iki.fi     Valid HTML 4.01!