INTERNET-LÄHTEISIIN VIITTAAMINEN : ALUSTAVA KATSAUS

Markku Roinila

Internet-tietoverkosta voi nykyisin löytää jo paljon hyödyllistä tietoa. Opinnäytteiden ja tutkimusten lisäksi verkosta löytyy hakupalveluja, uutisia, lähdeteoksia ja mielipiteitä. Monelle tutkijalle ongelmaksi muodostuvat pian tekniset merkintätavat eli kuinka internet- lähteisiin tulisi viitata?

Tämä suppea katsaus perustuu Melvin E. Pagen artikkeliin "A Brief Citation Guide for Internet Sources in History and the Humanities". Esitellyt viittaustavat pätevät siis lähinnä humanistisiin tieteisiin, mutta uskon, että seuraavat viittaustavat ovat ainakin vähäisin muutoksin sopivia lähes kaikille tieteenaloille. Olen pyrkinyt kehittämään suomenkieliselle tutkimukselle sopivia viittaustapoja - muunkielisessä tutkimuksessa kannattaa pitäytyä alkuperäisiin artikkelin esittämiin muotoiluihin.

Eri Internet-lähteet

Aluksi on hyvä tarkastella lyhyesti niitä eri palveluja, joiden kautta internetistä voi saada tietoa. Niitä ovat :

Tutkijoiden välinen keskustelu on välittömintä ja aktiivisinta postilistoissa, joissa keskustellaan jonkin tieteenalan tai tutkimusongelman tiimoilta sähköpostin välityksellä. Postilistoja on olemassa jo useita tuhansia. Sähköpostin välityksellä toimivat myös uutisryhmät, joissa tapahtuva mielipiteenvaihto on vapaamuotoisempaa ja usein myös viihteeseen ja kevyempään jutusteluun suuntautunutta. Uutisryhmiä on olemassa eri aiheista jo yli 8000. Silti uutisryhmis-
säkin on paljon tutkijalle hyödyllistä virikettä ja uutisia esimerkiksi ATK:n, filosofian, fysiikan ja kielentutkimuksen aloilta. Yksityinen sähköposti on tietenkin tehokkain keskustelun tapa, mikäli aihe on tiukalta erikoisalalta tai muuten yksityisluonteinen. Hieman erilaisia ovat luonteeltaan ftp-, gopher- ja WWW-lähteet. Näissä tieto on viimeistellymmässä muodossa ja vuorovaikutteisuus on vähemmän välitöntä.

Yhä tehokkaampien tietokoneiden ja nopeutuneiden yhteyksien myötä kuvaa ja ääntä sisältävä World Wide Web valtaa alaa nopeasti. Myös WWW-sivujen laadinnassa käytettävä HTML-tietokonekieli on yleistynyt ja saavuttanut standardinomaisia muotoja. WWW-sivuja voi tutkia myös Lynx-nimisellä merkistöpohjaisella ohjelmalla, jolloin viitattaessa pätevät samat säännöt kuin Windows-pohjaisilla Netscape- tai Mosaic-ohjelmilla. Lynx-ohjelmalla on merkistöpohjaisuutensa vuoksi rajoituksia, jotka estävät kaikkien sivujen näkymisen tarkoitetulla tavalla.

Perusteet

Erimuotoiset palvelut vaativat hiukan toisistaan poikkeavia viittausmuotoja. Lähtökohta on samanlainen kuin kirja- ja muussa painetussa materiaalissa käytettävässä viittausmuodossa :

Tekijän sukunimi, etunimi. [tekijän internet-osoite, jos saatavilla]. Teoksen otsikko tai sähköpostiviestin otsikkorivi. Mikäli kyseessä on osa suurempaa kokonaisuutta, mukaan on hyvä liittää kokonaisuuden nimi ja internet-osoite. Päiväys jos mahdollista.

Vastaava alaviite on muotoa :

Tekijän etunimi ja sukunimi, [tekijän internet-osoite, jos saatavilla], "Teoksen otsikko" tai "viestin otsikko", (Suuremman kokonaisuuden nimi ja internet-osoite), päiväys jos saatavilla.

Tämä perusmuoto on monessa suhteessa haavoittuvainen. Tekijän koko nimi on usein tavoittamattomissa, mutta yleensä sähköpostiosoite on nähtävillä tai saatavissa selville finger-ohjelman avulla. Sähköpostiosoitteen voidaan katsoa olevan vähimmäisvaatimus internet-viitteelle. World Wide Web-osoitteen selville saaminen on myös suhteellisen helppoa, mutta osoitteilla on taipumus muuttua tiuhassa tahdissa. Myös WWW- serverit ovat usein epäluotettavia suurten käyttäjämäärien tai muiden syiden vuoksi.

Erimuotoiset lähteet

Seuraavassa esiteltävät esimerkit ovat jo edellämainitun Melvin E. Pagen oppaan pohjalta itse löytämiäni.

a) Sähköposti. Esimerkkinä on Glenn Harzin allekirjoittaneelle lähettämä viesti, joka koski erään tekstin oikolukuversiota. Lähdeviittaus on seuraavanlainen :

Hartz, Glenn. [hartz.1@osu.edu]. "New version of proofs." Yksityinen sähköpostiviesti Markku Roinilalle [mroinila@helsinki.fi]. 28. 11. 1995.

Vastaava alaviite olisi puolestaan tälläinen :

Glenn Hartz, [hartz.1@osu.edu], "New version of proofs," yksityinen sähköpostiviesti Markku Roinilalle, [mroinila@helsinki.fi], 28. 11. 1995.

Tässä on huomattava, että viite kaunistelee hiukan alkuperäistä asua, sillä sähköpostiviestin otsikko oli kirjoitettu ilman suurta etukirjainta. Viestit ovat usein hiomattomia ja voivat sisältää myös lyöntivirheitä, mutta tätä ei kannata siirtää viitteeseen. Jos ajatellaan tieteen itseäänkorjaavuutta, tälläiset viestit ovat varsin epäilyttäviä. Sähköpostilaatikot ovat yksityistä omaisuutta eikä viitteiden oikeellisuutta voida tarkistaa sillä viestien oheistaminen painetussa muodossa lienee kohtuuton ja turhan tuntuinen vaatimus. Mikäli kuitenkin kyseessä on tärkeä dokumentti (esim. historian-
kirjoituksessa muistelmatyylinen viesti) olisi alkuperäinen viesti oheistettava.

b) Postilista. Käytän esimerkkinä postilistaa H-NET Intellectual History List, joka käsittelee monenlaisia aate- ja kulttuurihistoriallisia aiheita. Tämä esimerkki on Ben Fischerin kommentti Bill Everdellin monikulttuurisuutta käsittelevään puheenvuoroon. Lähdeviittaus on seuraavanlainen :

Fischer, Ben. [bdfischye@mailbox.syr.edu]."Vastaus: Multiculturalism." Postilistassa H-NET Intellectual History List. [h-ideas@uicvm.cc.uic.edu]. 9. 2. 1996.

Vastaava alaviite :

Ben Fischer, [bdfische@mailbox.syr edu], "Vastaus : Multiculturalism", postilistassa H-NET Intellectual History List, [h-ideas@uicvm.cc.uic.edu], 9. 2. 1996.

Olen edellisissä esimerkeissä käyttänyt sähköpostilla toimitettavasta vastauksesta suomennettua muotoa yleisesti käytössä olevan replyn sijasta (viitteessä Re:-merkinnän sijasta Vastaus:). Monesti sähköpostiviestien ns. signature-osassa on myös lähettäjän kotisivun osoite, jonka voi liittää viitteeseen mukaan. Varsinaista hyötyä siitä ei varsinaisesti ole, mutta toisinaan lisätieto tekijästä ottamatta häneen varsinaisesti yhteyttä voi olla valaisevaa.

c) Keskusteluryhmät. Keskusteluryhmissä eli ns. Usenetissä sinkoillaan tuhansia ja taas tuhansia enemmän tai vähemmän harkittuja mielipiteitä ja faktojakin eri aiheista. Keskustelyryhmät toimivat sähköpostin välityksellä, joten lähdeviite on melko lailla samanlainen kuin yksityisessä sähköpostissa ja postilistoissa. Oheinen esimerkki on varsin vilkkaasta keskustelyryhmästä sfnet.keskustelu.filosofia :

Suomela, Tapani. [kmsprod@personal.eunet.fi]. "Vastaus : Missä suunnassa on totuus?" Keskustelyryhmässä [sfnet.keskustelu.filosofia]. 10. 2. 1996.

Alaviite :

Tapani Suomela, [kmsprod@personal.eunet.fi] "Vastaus : Missä suunnassa on totuus?," keskusteluryhmässä [sfnet.keskustelu.filosofia], 10. 2. 1996.

d) Gopher. Gopher-palvelut edelsivät www-sivuja ja esimerkiksi Helsingin yliopiston Heli-gopher sisältää vielä paljon sellaista tietoa, jota ei ole yliopiston www-palvelimessa. Ohessa oleva esimerkki on yliopiston tiedotukseen tarkoitetusta Yliopistofaxista :

"Professori- ja opettajapoolien virkojen alat määritelty." [gopher.helsink...x/Yliopistofax%203%3A96]. 14. 2. 1996.

Vastaava alaviite on tässä tapauksessa samanlainen, mutta pisteet kirjoituksen otsikon ja gopher-osoitteen jälkeen korvataan pilkuilla. Jos tekstissä on mainittu tekijän nimi, se asetetaan tekstin otsikon eteen samoin kuin postilistaviestissä. Gopher-osoitteiden selville saaminen saattaa jokus edellyttää graafisen käyttöliittymän (esimerkiksi Netscape) käyttämistä. Gopher- ja www-sivujen suhteen on myös ongelma sivunumeroinnissa. Jos teksti on pidempi kuin yksi sivu, sivunumerot voidaan erotella käytännössä vain tulostamalla ne. Useimmat gopher- tai www- lähteet ovat kuitenkin lyhyitä. Mikäli kyseessä on useamman sivun pituinen teksti, viittaamisessa syntyy vakavia ongelmia. Tutkijan on mahdotonta viitata johonkin tiettyyn sivuun tulostamatta tekstiä ja tarkastajan olisi tehtävä samoin. Liikaa paperia ilman mainittavaa hyötyä.

e) Ftp-lähde. Ftp-lähteet eli anonyymit tiedostopalvelijat sisältävät pääasiassa erilaisia pakattuja tiedostoja kuten apuohjelmia, pelejä, ajureita jne. Tämän vuoksi niitä harvemmin käytetään lähteinä, mutta esimerkiksi tekstimuodossa olevat sisällysluettelot, ilmoitukset tai uutiset voivat olla viitteen kohteena. Myös ftp- osoitteet ovat hankalia : ne täytyy joko kirjata palvelimessa edetessä tai tarkistaa www-selaimella. Seuraava esimerkki on suomalaisesta ftp.funet.fi:stä napattu sisällysluettelo, joka listaa pakatut Wp-muotoiset teokset palvelimessa. Tässä siis viitataan pakattuun tekstitiedostoon :

[Wells, H . G.]. "The Time Machine." [ftp.funet.fi/pub/msdos/magazines/books/00Index]. [päiväys jos mainittu].

Alaviite on seuraavanlainen :

[H. G. Wells], "The Time Machine", [ftp.funet.fi/pub/msdos/magazines/books/00Index], [päiväys jos mainittu].

Oheisiin esimerkkeihin voitaisiin myös ajatella lisättävän pakatun tiedoston tiedostomuoto (tässä tapauksessa timem10.zip), mutta se on tuskin tarpeellinen. Mikäli tekstin tekijällä on sähköpostiosoite, se on hyvä mainita hakasuluissa heti tekijän nimen jälkeen. Tässäkin tapauksessa viitteen tarkistaminen on kohtuuttoman vaikeaa : tiedosto olisi kopioitava, purettava ja luettava viitetietoa silmälläpitäen - ja kyse on sentään kokonaisesta kirjasta!

f) WWW-sivut. World Wide Web on graafinen käyttöliittymä, joka poksautti internetin lähes kaikkien tajuntaan. WWW-sivuja katsotaan graafisella käyttöliittymällä ja osoitteen näkee helposti erillisessä ikkunassa. Viittaamisen kannalta ongelmaksi jää kuitenkin sivunumeron täsmentäminen. Oheisessa esimerkissä viitataan Mikko Myllerin kirjoittamaan arvosteluun Matti Viikarin kirjoituksia sisältävästä kokoelmasta Historiallinen ajattelu, edistys ja yhteiskunta, joka on osa Helsingin yliopiston historianopiskelijoiden Kronikka-lehden internet-versiota :

Myller, Mikko. "Mieshän on hullu!." [http://www.helsinki.fi/~nurmiain/viikari.html]. Mahdollinen päiväys.

Vastaava alaviite on muotoa :

Mikko Myller, "Mieshän on hullu!," [http://www.helsinki.fi/~nurmiain/viikari.html], mahdollinen päiväys.

Edelläolevista esimerkeistä ei ilmene suurempaa kokonaisuutta, ts. Kronikka- lehteä sivujen laatijan käyttämän rakenteen vuoksi. Se voidaan tietenkin lisätä mukaan esimerkiksi kirjoituksen otsikon jälkeen hakasuluissa lisättävällä selityksellä (eli : arvostelu Kronikka 50/95, internet-osoite).

Lopuksi

Viittamisessa internet-lähteisiin on siis vielä selviä ongelmia, jotka näyttävät ratkaisemattomilta. Internet-viitteiden yleistyessä nykyisten käytäntöjen riittämättömyys tulee kuitenkin väistämättä ilmi ja mahdollisesti myös dokumenttien laadintaan kiinnitetään uudenlaista huomiota. Edellinen katsaus ei pyri ratkomaan näitä ongelmia, vaan esittämään alustavan pohjamallin, jota tulee kehittää edelleen. Katsaus on tulevaisuudessa löydettävissä kotisivultani osoitteessa http://www.helsinki.fi/~mroinila/ katsaus.htm ja pyrin päivittämään sitä mahdollisuuksien mukaan. Kommentit ja ehdotukset ovat tervetulleita sähköpostiosoitteella mroinila@helsinki.fi.

Kari Lehtosen perusteellisempi opas viittaamisen saloihin

Takaisin Markku Roinilan kotisivulle!