2010-05-14 Matti Leskinen
Hyvin runsaasti hyönteisiä kaakosta-etelästä yöllä ja päivällä
Kellonaika tutkakuvissa on UTC-ajassa, 3 tuntia jäljessä Suomen kesäajasta.
Klo 22 on siis klo 00 Suomen ajassa.
Pystypoikkileikkauksia maalle ja merelle
Vaaka-akselilla etäisyys ja pystyakselilla korkeus kilometreinä.
Sivukulmat 340 mantereelle ja 160 merelle jokseenkin rannikkoa vastaan
kohtisuorassa pystytasossa, sekä sivukulma 70 itään ja 250 länteen
rannikon suunnassa.
Tutkaheijastuvuus on pääasiassa peräisin hyönteisistä, voimakkaimmat
kaikukerrokset massavaelluksesta. Lisäksi yöllä erottuu myös lintuja
voimakkaina yksittäisinä läiskinä, pistemäinen kohde leviää tutkamittauksessa
pulssin pituuden (90 m) ja keilan leveyden (1 aste) mukaisesti.
Päivällä isojen ja suurehkojen hyönteisten osuus erottuu myös näiden
yksittäisten kohteiden kaiun tullessa esiin.
Differentiaalinen tutkaheijastuvuus kertoo miten paljon enemmän vaakapolaroitu
kaiku on pystypolaroitua kaikua vahvempi, yöllä se on heikompi, kun taas
päivällä kookkaampien hyönteisten kerroksessa hyönteisvaellukselle
tavallisempi eli vaakapolaroitu kaiku on huomattavasti vahvempaa. Käytännössä
tästä voi päätellä että yölliset vaeltajat olivat ruumiiltaan enemmän
pystyssä päin ilmassa lentäessään,
Kumpulan viirihaavin saalis oli massaltaan
kirvoja aamulla.
Säteettäisnopeudessa yksikäsitteisyysalue ylittyy sivukulmissa 340 ja 160
astetta, kun virtaus oli kaakon puolelta yli 10 m/s.
Lisätietoja: Matti.Leskinen@helsinki.fi