Jossain määrin sanoihin liittyvää meteorologista sananselitystäkin on mukana, mutta mikään varsinainen meteorologisten käsitteiden selityskokoelma tämä ei kuitenkaan ole.
anemo
Anemometrin eli tuulennopeuden mittarin kutsumanimi, "kuppianemo" mittaa
tuulen nopeutta pystysuoran akselin ympäri pyörivän kuppiristikon
pyörimisnopeudesta.
apumetku
Apulaismeteorologi, säänennustajan eli "metkun" avustaja.
fikkidata
Muinaista havaintoaineistoa ajalta, jolloin havaintoja vielä tehtiin.
hirlami
Numeerinen säänennustusmalli, jota lasketetaan mm. Suomen supertietokoneella.
iiällä
Lyhenteestä "IL" johtuva Ilmatieteen laitoksen nimitys; aikaisemman nimen
pohjalta kuulee vielä (varsinkin metlaitoksella)
puhuttavan "keskuslaitoksesta".
inversio
Ilmakehän kerros, jossa lämpötila nousee ylemmäksi mentäessä.
kampanja
Uusien rahoitushakemusten edistämistoimintaan kuuluva näkyvä
mittausjärjestely.
kasipuolikas
Painepinta 85 kPa;
alunperin käytetyn millibaariyksikön mukainen nimitys,
jonka vastaavalla tavalla muodostettuja sukulaisilmaisuja ovat "viissatanen",
"kolmesatanen" jne.
keskus
Euroopan keskipitkän aikavälin säänennusteiden keskus (ECMWF); sijaitsee
Englannin Readingissä ja hoitaa asianmukaiset yhteiseurooppalaiset
laskentatehtävät supertietokoneilla ajettavilla numeerisilla ilmakehämalleilla.
koju
Sääaseman lämpömittarit on suojattu etenkin Auringon säteilyltä
puuritiläseinäiseen valkeaksi maalattuun kaappiin, jota kutsutaan kojuksi.
kukkoskartta
Ilmatieteen laitoksen "Meteorologin työaseman" numeeristen ennusteiden
automaattisen tulkinnan tunnetuin sääkarttamerkein esittävä kartta; Pertti
Kukkonen oli merkittävästi tätä tulkintaa kehittelemässä ja myös
"kukkosindeksi"-sanaa käytetään tulkintamallin kuuroriski-indeksistä
puhuttaessa.
kumpiainen
Kumpupilvi eli alapilvi, joka syntyy erityisesti aurinkoisina päivinä
maanpinnan läheltä nousevien ilmavirtausten ylle, kun ilman sisältämä
kaasumainen vesihöyry alkaa tiivistyä pilvipisaroiksi (ylöspäin
kohotessaan ilman lämpötila putoaa noin asteen sadalla metrillä ja
samalla sen kyky sitoa vesihöyryä vähenee).
kylmä pisara
Toisinaan päämme yllä kilometrien korkeudessa väijyvä ympäristöään
kylmemmän ilman alue.
Ilmakerroksen paksuus on sitä suurempi mitä
lämpimämpää ilma on ja siksi kylmemmän ilman alueella ylempänä
olevat painepinnat ovat alempana kuin ympäristössä.
Yläkartalla kylmä pisara
näkyykin matalapaineena, johon kuuluu myös keskusta ympäröivä
kylmemmän ilman alue.
Käytännössä tavallista kylmempi ilma ylhäällä merkitsee
pystysuuntaista epävakaisuutta ja se puolestaan sateita eli
kylmään pisaraan liittyy huonoa säätä.
lipputuuli
25 m/s tai suurempi tuulen nopeus; sääkartan merkissä on tällöin tuulivektorin
pyrstössä kolmiomainen "viiri" eli "lippu".
luotaus
Luotaus tarkoittaa yleisesti jonkin ominaisuuden mittaamista pystysuunnassa
ja ilmakehän luotauksissa kyse on tavallisesti lämpötilan, kosteuden ja
tuulen mittaamisesta eri korkeuksilla. Arkimeteorologiassa luotaus
tarkoittaa radioluotausta, joka ei suinkaan perustu säteilyn
mittaamiseen vaan radioluotaimen käyttöön.
metku
Meteorologi eli meteorologisen tietämyksen pohjalta askaroiva säänennustaja.
numeerinen syöpä
Meteorologin säätilanteentajun heikkeneminen numeeristen mallien
käytön vaikutuksesta. Kun numeeriset säänennustemallit kehittyivät,
niin meteorologien tuntuma säätilanteeseen saattoi heikentyä; nähdään
miten malli kehittää säätilannetta, mutta ei ymmärretä mitkä meteorologiset
eli ilmakehän fysiikkaan (dynamiikkaan) liittyvät tekijät asiassa vaikuttavat.
painepinta
Painepinta on ilmakehässä pinta, jolla on eri pisteissä sama paine.
Ilmakehässä paine pienenee ylöspäin mentäessä ja siksi painetta voidaan
käyttää pystysuunnassa koordinaattina ja käytännössä painepinnat ovat
lähes vaakasuoria. Yläkartta kertoo mm. sen millä
korkeudella painepinta eri puolilla maapalloa sijaitsee ja käytännössä
meteorologit havaitsevat myös painepinnalla matala- ja korkeapaineita,
vaikka ne tällöin ovatkin itse asiassa painepinnan kuoppia ja huippuja.
paksuus
Todellakin paksuus... ja nimenomaan alempana olevan korkeamman
paineen ja ylemmän alhaisemman paineen samanarvopintojen,
painepintojen, välisen ilmakerroksen paksuus;
paksuusadvektio tarkoittaa puolestaan tämän paksuuden kulkeutumista
virtauksen mukana! Ilmakerroksen paksuus on sitä suurempi, mitä
lämpimämpää ilma on.
pintakartta
Maanpinnalla tehtyjen säähavaintojen esittämiseen käytetty sääkartta.
plottaus
Tätä harrastivat etenkin entisaikaan meteorologit ja varsinkin heidän
apunaan toimineet kartanpiirtäjät, kyseessä on yleensä sääaseman
havaintojen piirtäminen kartalle sääaseman kohdalle. Tavallisesti tämä
tehdään nykyisin koneilla.
preli
Suomen lähialueen eli olennaisesti Pohjoismaat ja Itämeren ympäristön
käsittävä sääkartta.
raatokumulus
Erityisesti Tampereen seudulla ilmatieteellisissä piireissä käytetty
kumpukerrospilven nimitys, joka kuvastaa hyvin että kyseessä on usein
kumpupilven raato.
(Ei tunneta, että vastaavasti olisi käytetty käsitettä raatopaussi.)
rajakerros
Planetaarinen rajakerros, joka on maanpintaan koskettava ilmakehän osa,
jossa pinnan vaikutus on aina havaittavissa. Käytännössä se on päivällä
kilometrin parin korkeudelle ulottuva kerros, jonka yläpuolella vasta
on alapilviä kuten "kumpiaisia" jos niitä on.
satelliitti
Tarkoittaa tekokuuta eikä kuuta; oikeastaan "säätekokuu" on lyhyempi sana
ja täsmällisyydeltään moninkertainen; jonkun mielestä nimitys kuvaa
kumminkin oivasti että laite on sateen liitin säänennustajan työpöydällä tms.
simahima
Ruotsin ilmatieteellinen ja hydrologinen laitos, SMHI.
sentteri
Toisinaan "keskuksesta" käytetty urheilullisempi muoto.
sondi
Radioluotaimesta erityisesti valmistajan (Vaisala OY) käyttämä nimitys;
ilmakehän suureiden pystyjakaumaa mittaavien antureiden, niiden
mittausjärjestelmän ja tietojen välitysjärjestelmän muodostama paketti,
joka lähettää mittausantureidensa tilasta tietoa maanpinnalle radioteitse.
synoppi
1) Meteorologian opiskelijoiden yhdistys
SYNOP r.y.
2) Maanpinnan sääasemalla tehty säähavainto, erityisesti havainnon kertova
koodattu tietoliikennesanoma; vastaavia sääpalvelusanoman kansainvälisestä
lyhennenimestä johdettuja nimityksiä ovat "metari", "spesi" ja "taffi"
(vrt. temppi).
sää
Arkimeteorologin kielenkäytössä tarkoittaa sitä, että jollakin paikalla
esiintyy merkittävää säätä kuten sadetta tai sumua. Meteorologin
"ei säätä" -huokaus tarkoittaa, että sääasemalla on hyvää säätä, ja
jos hän kauhistelee "vanhaa säätä", niin kyse on vain havaintoasemalla
pari tuntia aikaisemmin havaitusta säästä. Nimityksessä "säätutka"
kuvastuu tämä ajattelu, koska sillä pääasiassa kartoitetaan sadealueiden
sijaintia.
sääpäivystys
Sääpäivystyksessä meteorologi, päivystäjä, seuraa säätilan
kehittymistä ja tarpeen vaatiessa muuttaa ennusteitaan...
temppi
Lämpötilan ja kosteuden pystyjakauma; usein näiden piirretyt kuvaajat
erikoisdiagrammilla tai niiden laatimiseksi lähetetty tietoliikennesanoma.
"Pilotti" on vastaava tuulen pystyjakauma (vrt. synoppi). Nykyisin tehdään
ns. automaattiluotauksia joten saatetaan puhua myös autopiloteista...
trooki
Matalamman ilmanpaineen alue, sola, joka ruotsinkielisenä vastaavana ilmaisuna
kuvastaa hyvin, että kyseessä on trookillista säätä. Erityisesti muussa
kuin päivistystyössä olevien käytössä on yhdyssana "viikonlopputrooki".
tretjakov
Neuvostoliitossa Tretjakovin kehittämä sademittarimalli, jonka olennaisin
piirre on mittarin tuulensuojus.
työasema
Tietokoneeseen pohjautuva väline säänennustajalle tärkeiden meteorologisten
tietojen tarkastelua varten.
yläkartta
Maanpinnan yläpuolelta joltakin painepinnalta tehtyjen
luotaushavaintojen esittämiseen
käytetty kartta.
dyny
Dynaamisen meteorologian kurssien yleisnimitys.
Holttoni
Dynaamisen meteorologian vieraskielinen perusoppikirja, jonka kirjoitti Holton.
jumiks
Unix-järjestelmän ajoittain ajankohtaistuva nimitys; oikeastaan enää jäänne
1990-luvun alun ajoilta, toivottavasti.
kaapeli
Yleisemmin käytetty nimitys johtoryhmälle, vaikka hallinnollisissa yhteyksissä
tätä ei useinkaan suosita.
kahvilabra
Meteorologian laitoksen laboratorio
Porthaniassa, jossa perinteisesti kokoontui
laitoksen kahvikonsistori klo 14 aikaan ja klo 17.30 alettiin tavallisesti
keittää perunoita ellei SYNOP r.y. kokoontunut. Samassa huoneessa keskusteltiin
epävirallisesti tai virallisesti läpi erilaisista meteorologisista tai muista
kysymyksistä, aamusta iltaan.
Varomattomat käsitteen käyttäjät harhaanjohtivat uusia opiskelijoita
ilmoittamalla kokoontumispaikaksi "KAHVILA BRASSA".
Kumpulan Physicumissa tällaista "toiminnan sydäntä" ei oikeastaan ole.
kanditaatti
Joitakin vuosia meteorologian perustutkinnon suorittavien sanottiin olleen
tämmöisiä.
kasvihuonekurssi
Ilmaston muutosta käsittelevä opintojakso, jossa tarkastellaan
erityisesti ihmiskunnan toiminnasta ilmakehään pääsevien ainesten
vaikutuksia eli ns. "kasvihuoneilmiön voimistumista".
kieroliike
Ilmakehän liikkeisiin eli tuuliin paneutuva opintojakso "Ilmakehän yleinen
kiertoliike".
koistiolokia
Synoptisen meteorologian rinnakkaisnimitys, joka lienee peräisin ajalta,
kun Koistinen aloitti opettaa aihetta meteorologian laitoksessa;
alunperin muodossa "koistiikka".
limakemia
Ilmakehän kemialliseen koostumukseen ja siinä tapahtuviin kemiallisiin
tapahtumiin keskittyvä "Ilmakemia"-opintojakso.
Maestro
Akateemikko Erik Palmén (1898-1985), kansainvälisesti tunnettu ja
tunnustettu suomalainen meteorologian tutkija, jolla oli pitkään työhuone
meteorologian laitoksen tiloissa.
mattila
Meteorologian ja laajemmin geofysiikan havaintojen käsittelyyn,
erityisesti aikasarjojen analysointiin harjaannuttava opintojakso
"Matemaattis-tilastolliset apuneuvot".
metlaitos
Meteorologian laitoksen helpommin lausuttava lyhennelmä, näin ei tarvinnut
sotkeentua käsitteisiin kuten "meterologia", "metrologia", "meteorogia" jne.
nurkkahuone
Porthaniassa meteorologian laitoksen esimiehen eli professorin työhuone,
jossa mm. sovittiin opinnäytetöiden aiheista ja niiden tuloksista
keskusteltiin.
petonisarvi
Meteorologian laitoksen henkilöstön kahvipöydän antimiin pitkään kuulunut
leivonnaistuote; olennaisesti kadonnutta kansanperinnettä.
Portsu
"Porsu" eli Porthania on Helsingin yliopiston joltakin yhtiöltä
nykyisin vuokraama iso rakennus, jonka ylimmässä kerroksessa meteorologian
laitos sijaitsi 1956-2001.
Seeseeseepee-raportti
IPCC-raportti (Inter Planetary Conference on Climate ?) eli ilmaston
muuttumista tarkastelevan kansainvälisen tutkijaryhmän yhteenveto.
Sellerssi
Fysikaalisen klimatologian vieraskielinen perusoppikirja, jonka kirjoitti
Sellers (ei Peter ?).
Teeseepeeoopee
Erään tärkeän, laitoksen ulkopuolisen asiantuntijatahon nimitys, mutta nykyisin
jo vähemmän tärkeä tukitaho.
tekotutka
Tekokuu- ja tutkameteorologian perusteiden kurssin nimitys; koevastaajien
erehdyksiin kuuluva laitenimi toisinaan.
ajoittainen sade
Sataa välillä kovempaa ja välillä hiljempää; oikeasti sadetta, jossa
havaitaan taukoja.
isotaksi
Matkan pituuden samanarvokäyrä, jolle pääsee samalla rahalla taksilla;
oikeasti tuulen nopeuden samanarvokäyrä.
jonosfääri
Esimerkiksi ravintolan edustalla jonottavan yleisön alue; ionosfääri on
puolestaan ilmakehän kerros.
myrsky
Kova tuuli, jota ei voi esiintyä Suomessa; oikeasti hyvin erilaisista
kovista tuulista käytetty nimitys, jolle on kuitenkin sääpalvelussa
annettu raja-arvot vaikka tuulta ei asemilla mitatakaan toisiinsa
vertailukelpoisesti.
pouta
Viranomaisen (Ilmatieteen laitos) määritelmä kutsuu poutapäiväksi päivää,
jonka aikana mitta-astiaan jäänyt sademäärä on ollut alle 0,3 mm;
tavallinen käsitys on, ettei poudan aikana sada.
puuska
Tuuli, joka kaataa neliökilometreittäin metsää; periaatteessa on tuulen
vaihtelussa voimistuvan virtauksen aika.
säteilynkuljetus
Maailman eetterin pyörteiden mukaansa tempaaman säteilyn siirtyminen;
tarkoittaa oikeasti energian siirtymistä säteilyn avulla eikä säteilyn
kuljetusta, minkä takia
joku ei tätä käsitettä
käytäkään!
hehtopaskali
Väistyväksi kaavaillun millibaarin tekohengitysyritys; 0,1 kPa eli 100 Pa.
jalka
Muinainen pituusmitta, joka on ison miehen saappaan anturan mittainen
eli 0,3048 m.
solmu
Ikivanha nopeusyksikkö, joka vastaa noin kyynärän matkaa sekunnissa.