Suomalaisen meteorologian slangisanastoa

9.3.2016 Matti Leskinen

Jossain määrin sanoihin liittyvää meteorologista sananselitystäkin on mukana, mutta mikään varsinainen meteorologisten käsitteiden selityskokoelma tämä ei kuitenkaan ole.

Hieman jaoteltu aihepiireihin: yleisilmatieteellistä, yliopistolaista, väärämielisiä tulkintoja ja vanhoja horinoita.

Historiallista kerrostumaa on mukana, koska ensimmäinen luonti oli noin 1997 ja toinen merkittävä päivitys 2003, Kumpulassa. Sen jälkeen lisäyksiä ja tarkennuksia vasta 2016. Yliopistollinen osuus perustuu paljolti meteorologian laitoksen aikoihin vuoteen 2001 mennessä.


Yleisilmatieteellistä

anemo
Anemometrin eli tuulennopeuden mittarin kutsumanimi.
"Kuppianemo" mittaa tuulen nopeutta pystysuoran akselin ympäri pyörivän kuppiristikon pyörimisnopeudesta.

apumetku
Apulaismeteorologi, säänennustajan eli "metkun" avustaja.
Sääpäivystys on kaikenlaisten "metkujen" kohtauspaikka.

fikkidata
Muinaista havaintoaineistoa ajalta, jolloin havaintoja vielä tehtiin.

hirlami
Numeerinen säänennustusmalli, jota lasketetaan mm. Suomen supertietokoneella.
Tietääkseni ainoa säänennustusmalli, jolle on nimetty maantieteellinen kohde, Hirlamsmossen. Arvelin siksi, että malli tavallisesti oli liian kostea alakerroksestaan.

iiällä
Lyhenteestä "IL" johtuva Ilmatieteen laitoksen nimitys; aikaisemman nimen pohjalta kuuli vielä, varsinkin metlaitoksella ja kaukaisemmilla havaintoasemilla, puhuttavan "keskuslaitoksesta".
Kaisaniemen puiston reunalla laitoksen toimitalo oli "aikojen alusta" ja "Säätaloksi" rakennettuna 1960-luvulla. Siellä "kaasukammiossa" kuulemma koulutusta järjestettiin yhtä hyvin tuuletuissa tiloissa kuin metlaitoksella vajaan kilometrin päässä.
Siirtyi Kumpulan kampukselle uuteen taloon, "Dynaamikumiin", nimi kertonee erityispiirteestään eli kumilla päällystetyistä sisäportaikoistaan.

inversio
Ilmakehän kerros, jossa lämpötila nousee ylemmäksi mentäessä.

jalaspilvi
Ylemmän alailmakehän eli ylätroposfäärin jääkidepilvi, josta putoava lumisade näkyy valkeana jalasmaisena rakenteena ennen haihtumistaan alemmissa kerroksissa, "untuvapilvi", Cirrus uncinus.
Kukaties jalaspilvet veivät lapsia ennen muinoin höyhensaarille, nukkumaan. Ilmastonmuutoksen mukana ehkä häviämässä, kun kukaan ei tiedä mikä on "jalas". "Kumpiainen" on monelle ollut pilvilinnojen rakennuspalikkana. "Palleropilvi", Cirrocumulus, lienee herttaisin pilvi, kun taas kaikenmoiset "kerrospilvet", Stratus, kuulostavat jo tympeiltä.

kampanja
Uusien rahoitushakemusten edistämistoimintaan kuuluva näkyvä mittausjärjestely.

kasipuolikas
Painepinta 85 kPa; alunperin käytetyn millibaariyksikön mukainen nimitys, jonka vastaavalla tavalla muodostettuja sukulaisilmaisuja ovat "viissatanen", "kolmesatanen" jne.

keskus
Euroopan keskipitkän aikavälin säänennusteiden keskus (ECMWF); sijaitsee Englannin Readingissä ja hoitaa asianmukaiset yhteiseurooppalaiset laskentatehtävät supertietokoneilla ajettavilla numeerisilla ilmakehämalleilla.
Urheilullisempi nimi "sentteri" ja kiireisten ennustajien lyhyt "eesee" tarkoittavat samaa.

koju
Sääaseman lämpömittarit on suojattu etenkin Auringon säteilyltä puuritiläseinäiseen valkeaksi maalattuun kaappiin, jota kutsutaan kojuksi.
"Kojulämpötila" on tästä lähtevä käsite, tarkoittaa siis alunperin kojussa mitattua maanpintahavaintoaseman ilman lämpötilaa. Koska kojun lämpömittarin korkeus on määritetty lumisen talven maissa 2 m korkeudelle, kojulämpötilan sijasta puhutaan ilman lämpötilasta 2 m korkeudella.
Historiallisesti kojut tulivat käyttöön 1800-luvulla kun täsmällisyyttä havaintoihin haluttiin lisää. Keittiön pöydässä murkinoitaessa ikkunasta silmäilty lukema ei enää kelvannut. Kuitenkin 1880-luvun lopulla Sodankylän polaariasemalla koju oli rakennettu ikkunaa vasten, niin "etelänmiehet" saattoivat lukea mittarit menemättä ulos.
Kookkaat puiset kojut toisin kuin pikkuruiset "suojat" ovat luonnollisesti sangen hyvin tuulettuvia. Käytännössä suojaan siirtyminen nykyisin on merkinnyt paluuta havainnon täsmällisyydessä parinsadan vuoden takaiseen aikaan, mutta saadaanhan "tiedot tiuhaan ja vähintään 16 merkitsevällä numerolla".

kukkoskartta
Ilmatieteen laitoksen "Meteorologin työaseman" numeeristen ennusteiden automaattisen tulkinnan tunnetuin sääkarttamerkein esittävä kartta; Pertti Kukkonen oli merkittävästi tätä tulkintaa kehittelemässä ja myös "kukkosindeksi"-sanaa käytetään tulkintamallin kuuroriskistä puhuttaessa (K-indeksi).

kumpiainen
Kumpupilvi on alapilvi, Cumulus.
Syntyy erityisesti aurinkoisina päivinä maanpinnan läheltä nousevien ilmavirtausten ylle, kun ilman sisältämä kaasumainen vesihöyry alkaa tiivistyä pilvipisaroiksi (ylöspäin kohotessaan ilman lämpötila putoaa noin asteen sadalla metrillä ja samalla sen kyky sitoa vesihöyryä vähenee). Pilven tiivistymisen korkeus on "älseeäl-taso", nostotiivistyskorkeus.
"Kumpiaisista" voi muodostua tuulensuuntaisia jonoja, rullia. "Rullapilvi" sen sijaan on kumpukerrospilveä, Stratocumulus, jossa järjestynyt pystyliike ei lähde maanpinnasta vaan liittyy lähes yhtenäisen pilvikerroksen jaksolliseen epävakauteen esim. ylemmän kuivemman ilman erilaisen nopeuden tai suunnan muodostaessa aallokkoa.
Pilvilinnat lienevät olleet "kumpiaisten" korkeaksi pullistuneita rakennelmia, Cumulus congestus. Sen sijaan taistelun tuoksinaan pilvilinnoja tuskin on tehty, vaikka kuuro- ja ukkospilvet, Cumulonimbus, olemuksellaan jotakin semmoista viestivätkin.
Isot pilvet ovat havaitsijalle laajassa kulmassa liiallisia, sen sijaan tutkalla tai ylempää avaruudesta nähtynä voidaan sitten nähdä pilviä kuin "popcornkonvektiona". Pilvien sisällä rankan sateen peitossa tutka voi myös kertoa vaarallisista piirteistä kuten "koukkukaiku" pienialaisista voimakkaista pyörteistä, trombi eli tornado.
"Supersolu" toisaalta voi olla myrskybongarin pilvilinna, toiveiden tynnyri, olennaisesti yksi iso ukkospilvi joka pystyy itse muokkaamaan virtauskentän mieleisekseen, sinkoilemaan salamoita, puhkumaan puuskia ja pyörittämään tornadoja.

kylmä pisara
Toisinaan päämme yllä kilometrien korkeudessa väijyvä ympäristöään kylmemmän ilman alue.
Ilmakerroksen paksuus on sitä suurempi mitä lämpimämpää ilma on ja siksi kylmemmän ilman alueella ylempänä olevat painepinnat ovat alempana kuin ympäristössä. Yläkartalla kylmä pisara näkyykin matalapaineena, johon kuuluu myös keskusta ympäröivä kylmemmän ilman alue. Käytännössä tavallista kylmempi ilma ylhäällä merkitsee pystysuuntaista epävakaisuutta ja se puolestaan sateita eli kylmään pisaraan liittyy huonoa säätä.

lipputuuli
25 m/s tai suurempi tuulen nopeus; sääkartan merkissä on tällöin tuulivektorin pyrstössä kolmiomainen "viiri" eli "lippu".

luotaus
Luotaus tarkoittaa yleisesti jonkin ominaisuuden mittaamista pystysuunnassa.
Ilmakehän luotauksissa kyse on tavallisesti lämpötilan, kosteuden ja tuulen mittaamisesta eri korkeuksilla. Arkimeteorologiassa luotaus tarkoittaa radioluotausta, joka ei suinkaan perustu säteilyn mittaamiseen vaan radioluotaimen käyttöön.
Täydelliset luotaukset on välitetty koodattuina sanomina, "temppeinä".

metku
Meteorologi eli meteorologisen tietämyksen pohjalta askaroiva säänennustaja.
Mutta nykyisin meteorologi on myös jonkinmoinen arvonimi meteorologiasta maisterin tutkinnon saavuttaneelle, eli ehkä aina meteorologit eivät ole "metkuja" jos nyt eivät ihan ketkujakaan.
Lyhempi ja meteorologia arvostavampi kenties, työyhteisökäsite on "loogi" eli "looki". Voi olla meteorologin ihailijoita, jotka käyttäisivät vastaavankuuloista käsitettä "maagi", etenkin esi-topeliaalisena aikana näin saattoi olla.
Sääpäivystys on kaikenlaisten "metkujen" kohtauspaikka.

minisumu
Pintasumu, käytännössä sumukerros pinnan lähellä, niin että havainnontekijä on sen yläpuolella.
Havainnonteon säännöstössä on tarkempia määritelmiä kerroksen korkeudelle, havainnontekijät kun ovat erimittaisia ja laiskat tai muuten vain voipuneet saattaisivat makoilla nurmella. Nimitys tulee suomeen lyhenteestä "MIFG" lentosäähavainnoissa.

Mustanmeren matala
Helteiseltä Venäjältä Suomeen saapuva matala, johon liittyy yleensä kovia ukkosia eikä "metkukaan" sen metkuja aina hyvin arvaa.

norjalaismalli
Erityisesti polaaririntaman kehittyvien ja liikkuvien matalapaineiden neliulotteinen malli 1920-luvulta peräisin, vieläkin hyvin hallitsevana käsitteineen synoptisessa meteorologiassa.
Tähän "norjalaiseen kouluun" eli "Bergenin kouluun" ehti jo mukaan "Maestro", mistä hän sitten jatkoi sääjärjestelmien tutkimista "Chigagon koulussa" (USA) ruotsalaisten Tor Bergeronin ja Carl-Gustaf Rossbyn kanssa.
Norjalaismalliin kuuluu "lämmin sektori" etupuolen lämpimän ja jälkipuolen kylmän rintaman välissä. Rintamien merkkejä kartalle piirrellessään "metku" saa joskus aikaan "traktorinrenkaan", ison keskusmatalapaineen reunoja kiertelevät osakeskukset.
"T-luu"-malli on amerikkalaisten arvatenkin Kiitospöydän ateriaa sulatellessaan kehittämä esitys matalapaineiden rakennetta kuvaamaan.

numeerinen syöpä
Meteorologin säätilanteentajun heikkeneminen numeeristen mallien käytön vaikutuksesta.
Kun numeeriset säänennustemallit kehittyivät, niin meteorologien tuntuma säätilanteeseen saattoi heikentyä; nähdään miten malli kehittää säätilannetta, mutta ei ymmärretä mitkä meteorologiset eli ilmakehän fysiikkaan (dynamiikkaan) liittyvät tekijät asiassa vaikuttavat.

painepinta
Painepinta on ilmakehässä pinta, jolla on eri pisteissä sama paine.
Ilmakehässä paine pienenee ylöspäin mentäessä ja siksi painetta voidaan käyttää pystysuunnassa koordinaattina ja käytännössä painepinnat ovat lähes vaakasuoria. Yläkartta kertoo mm. sen millä korkeudella painepinta eri puolilla maapalloa sijaitsee ja käytännössä meteorologit havaitsevat myös painepinnalla matala- ja korkeapaineita, vaikka ne tällöin ovatkin itse asiassa painepinnan kuoppia ja huippuja.
Painepintojen välisen ilmakerroksen paksuus on myös paljon ennustustyössä käytössä ollut suure. "Pintapaine" on yleensä keskimerenpinnan tasolle muunnettu ilmanpaine havaintopaikalla, vaan mallikansalaiset saattavat tarkoittaa sillä myös otaksumansa ilmakehän alarajan painetta.

paksuus
Todellakin paksuus... Nimenomaan alempana olevan korkeamman paineen ja ylemmän alhaisemman paineen samanarvopintojen, painepintojen, välisen ilmakerroksen paksuus.
Paksuusadvektio tarkoittaa puolestaan tämän paksuuden kulkeutumista virtauksen mukana. Ilmakerroksen paksuus on sitä suurempi, mitä lämpimämpää ilma on.

pintakartta
Maanpinnalla tehtyjen säähavaintojen esittämiseen käytetty sääkartta.
"Pintapaine" isoviivoin analysoituna on ollut näiden julkisesti vahva hahmo ensimmäisistä yleisölle esitetyistä ennusteista lähtien.

plottaus
Kyseessä on yleensä sääaseman havaintojen piirtäminen kartalle sääaseman kohdalle.
Tätä harrastivat etenkin entisaikaan meteorologit ja varsinkin heidän apunaan toimineet kartanpiirtäjät. Tavallisesti tämä tehdään nykyisin koneilla.

polaaririntama
Käytännössä tropiikista päin tulevan lämpimämmän, trooppisen, ilman ja napa-alueilta keskileveysasteilla päin majailevan kylmemmän, polaarisen, ilman välinen muutosvyöhyke.
Keskileveysasteiden matalapaineet kehittyvät "polaaririntaman" säähäiriöinä. Norjalaismalli" loi yleisen kuvauksen tämmöisistä tapahtumista.
"Polaarimatala" on sen sijaan polaarisen ilman sisällä, etenkin ilmaa lämpimämmän merialueen yllä kehittyvä pienempi pyörre. Arktinen ja antarktinen ilma viihtyy sitten polaarista ilmaa korkeammilla leveysasteilla ja on tuollaisen "polaarimatalan" taustalla.

preli
Suomen lähialueen eli olennaisesti Pohjoismaat ja Itämeren ympäristön käsittävä sääkartta.

raatokumulus
Erityisesti Tampereen seudulla ilmatieteellisissä piireissä käytetty kumpukerrospilven, Stratocumulus, nimitys, joka kuvastaa hyvin että kyseessä on usein kumpupilven, "kumpiaisen" raato.
Raadollinen olemus liittyy siihen kun kumpupilvien päivän aikana pinnasta ylös kuljettama kosteus tiivistyy ylemmän vakaan kerroksen, inversion, alle yhtenäiseksi pilvikatoksi hieman aaltoilevaan tai kumpuilevaan muotoon. Kuitenkin kumpukerrospilvi ei vaadi kumpupilviä syntyäkseen.
Ei tunneta, että vastaavasti olisi käytetty käsitettä raatopaussi.

rajakerros
Planetaarinen rajakerros, joka on maanpintaan koskettava ilmakehän osa, jossa pinnan vaikutus on aina havaittavissa.
Käytännössä se on päivällä kilometrin parin korkeudelle ulottuva kerros, jonka yläpuolella vasta on alapilviä kuten "kumpiaisia", jos niitä on.

satelliitti
Tarkoittaa tekokuuta eikä kuuta; oikeastaan "säätekokuu" on lyhyempi sana ja täsmällisyydeltään moninkertainen.
Jonkun mielestä nimitys kuvaa kumminkin oivasti, että laite on sateen liitin säänennustajan työpöydällä tms. Taivaalta saadut tekokuukuvat vääntyivät sittemmin käsitteenä "satku" muotoon.

simahima
Ruotsin ilmatieteellinen ja hydrologinen laitos, SMHI.

sentteri
Toisinaan "keskuksesta" käytetty urheilullisempi muoto.

sondi
Radioluotaimesta erityisesti valmistajan (Vaisala OY) käyttämä nimitys; ilmakehän suureiden pystyjakaumaa mittaavien antureiden, niiden mittausjärjestelmän ja tietojen välitysjärjestelmän muodostama paketti, joka lähettää mittausantureidensa tilasta tietoa maanpinnalle radioteitse.

sulkukorkeapaine
Matalapaineiden reitit ohitseen ohjaileva korkeapainealue.
Ilmakehän yleisessä kiertoliikkeessä keskileveysasteiden matalapaineet matkaavat länsivirtauksen mukana itään päin. Paikalleen jähmettynyt korkeapaine muodostaa tukoksen näille liikkuville "säähäiriöille" ja nimitys sulkukorkeapaine on paikallaan, "blokkingi" tarkoittaa samaa.
"Pakkaskorkea" on toinen erityisesti nimetty korkeapaine, joka syntyy lämpötilan pystyjakautumasta talvella selkeällä säällä.

synoppi
1) Meteorologian opiskelijoiden yhdistys SYNOP r.y.
2) Maanpinnan sääasemalla tehty säähavainto, erityisesti havainnon kertova koodattu tietoliikennesanoma; vastaavia sääpalvelusanoman kansainvälisestä lyhennenimestä johdettuja nimityksiä ovat "metari", "spesi", "taffi" ja temppi.

sää
Arkimeteorologin kielenkäytössä tarkoittaa sitä, että jollakin paikalla esiintyy merkittävää säätä kuten sadetta tai sumua.
Meteorologin "ei säätä" -huokaus tarkoittaa, että sääasemalla on hyvää säätä, ja jos hän kauhistelee "vanhaa säätä", niin kyse on vain havaintoasemalla pari tuntia aikaisemmin havaitusta säästä.
Nimityksessä "säätutka" kuvastuu tämä ajattelu, koska sillä pääasiassa kartoitetaan sadealueiden sijaintia. Uusrikkaiden käsite "sadetutka" on unohtanut historian ja ylenkatsoo säätutkan erinomaisia laajempia ominaisuuksia.

säähäiriö
Sangen mielenkiintoista, mutta juuri säähäiriössä on säätä. Kertoo liikkuvasta keskileveysasteiden matalapaineesta.
Perustaltaan nimi lähtee matalapaineen kehittymisestä aaltomaisena häiriönä polaaririntamassa. Sikäli tosiaan on säällinen häiriö.

sääpäivystys
Sääpäivystyksessä meteorologi, päivystäjä, seuraa säätilan kehittymistä ja tarpeen vaatiessa muuttaa ennusteitaan...
"Pässi" ja "apupässi" vuoroissansa saattoivat avoimen puhelimen oloissa joutua kummallisiakin yleisön katsauksia ja tiedusteluja kuuntelemaan, jopa kommentoimaan kokien joskus olevansa varsinainen "apupässi". Tästä olemme saattaneet lukea Synopin Sanomista.
Lentosään ennustamisessa "taffi" piti "pässit" virkeinä. Mukaville lentäjille "metku" esitteli lentosään tilaa ja tulevaisuutta mieluusti "briiffingissä". Myös lentoreitin aikainen sää kuuluu "metkun" mietittäviin seikkoihin. "Apumetku" sai vuosien vieriessä "briiffarin" vastuun.

taffi
Lentosäänennuste lentokentän kohdalle.
Hyvin tarpeellinen ennustustehtävä kun lentoliikenne kehittyi, turvallinen laskeutuminen kun matkaajien mielestä sittenkin kuuluu lentoliikenteeseen.
Joitakin tähän liittyneitä erityiskoodeja:
"tempo" ajoittain ennusteen ajanjaksolla esiintyvästä säästä - "siellä on nyt tempona sadekuuroja".
"proppi" edelliseen liittyvä mahdollisesti esiintyvä sää.
"aaseesee" tehty korjaus, jos jatkaa korjaamista, "beeseesee" jne., joskushan "metkukin" retkuun menee...
"Metkun" mieliksi saattoi kuulemma "Rouva Nurmi" tuoda ennusteesta poikkeavan havainnon pöydälle:"jos haluat sitä amendenttiä alkaa ajatella."

temppi
Lämpötilan ja kosteuden pystyjakauma; usein näiden piirretyt kuvaajat erikoisdiagrammilla tai niiden laatimiseksi lähetetty tietoliikennesanoma.
"Pilotti" on vastaava tuulen pystyjakauma ja näitä turhaan odotteleva "metku" saattaa usein toivoa että olisi edes "synoppi" tiedossa. Nykyisin tehdään ns. automaattiluotauksia joten saatetaan puhua myös "autopiloteista".

trooki
Matalamman ilmanpaineen alue, sola, joka ruotsinkielisenä vastaavana ilmaisuna kuvastaa hyvin, että kyseessä on trookillista säätä. Erityisesti muussa kuin päivistystyössä olevien käytössä on yhdyssana "viikonlopputrooki".

tretjakov
Neuvostoliitossa Tretjakovin kehittämä sademittarimalli, jonka olennaisin piirre on mittarin tuulensuojus.
Voi arvella että joissakin kielissä tuo metallinen moniosainen tuulensuojus on "Tretjakovin galleria".

tymä
Luultavasti tympiintyneiden lentäjien kautta ilmatieteeseen tullut käsite kelvottomasta lentosäästä.
Näkyvyys ja piven alaraja eivät riitä näkönsä varassa lentäville. Liekö tympeä tunnelma kentän kanttiinissa vaiko venäläinen sumuun liittyvä sana taustalla?

työasema
Tietokoneeseen pohjautuva väline säänennustajalle tärkeiden meteorologisten tietojen tarkastelua varten.

yläkartta
Maanpinnan yläpuolelta joltakin painepinnalta tehtyjen luotaushavaintojen esittämiseen käytetty kartta.
"Yläkartoista" sitten "metku" tutkii näkyykö "yläkerran" olioita kuten "yläsola" "yläaallon" mutkana.


alkuun

Yliopistolaista

dyny
Dynaamisen meteorologian kurssien yleisnimitys.

Holttoni
Dynaamisen meteorologian vieraskielinen perusoppikirja, jonka kirjoitti Holton.

jumiks
Unix-järjestelmän ajoittain ajankohtaistuva nimitys; oikeastaan enää jäänne 1990-luvun alun ajoilta, toivottavasti.

kaapeli
Yleisemmin käytetty nimitys johtoryhmälle, vaikka hallinnollisissa yhteyksissä tätä ei useinkaan suosita.

kahvilabra
Meteorologian laitoksen laboratorio Porthaniassa, jossa perinteisesti kokoontui laitoksen kahvikonsistori klo 14 aikaan ja klo 17.30 alettiin tavallisesti keittää perunoita ellei SYNOP r.y. kokoontunut. Samassa huoneessa keskusteltiin epävirallisesti tai virallisesti läpi erilaisista meteorologisista tai muista kysymyksistä, aamusta iltaan. Varomattomat käsitteen käyttäjät harhaanjohtivat uusia opiskelijoita ilmoittamalla kokoontumispaikaksi "KAHVILA BRASSA". Kumpulan Physicumissa tällaista "toiminnan sydäntä" ei oikeastaan ole.

kanditaatti
Joitakin vuosia meteorologian perustutkinnon suorittavien sanottiin olleen tämmöisiä.

kasvihuonekurssi
Ilmaston muutosta käsittelevä opintojakso, jossa tarkastellaan erityisesti ihmiskunnan toiminnasta ilmakehään pääsevien ainesten vaikutuksia eli ns. "kasvihuoneilmiön voimistumista".

kieroliike
Ilmakehän liikkeisiin eli tuuliin paneutuva opintojakso "Ilmakehän yleinen kiertoliike".

koistiolokia
Synoptisen meteorologian rinnakkaisnimitys, joka lienee peräisin ajalta, kun Koistinen aloitti opettaa aihetta meteorologian laitoksessa; alunperin muodossa "koistiikka".

limakemia
Ilmakehän kemialliseen koostumukseen ja siinä tapahtuviin kemiallisiin tapahtumiin keskittyvä "Ilmakemia"-opintojakso.

Maestro
Akateemikko Erik Palmén (1898-1985), kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu suomalainen meteorologian tutkija, jolla oli pitkään työhuone metlaitoksen tiloissa.
Ilmakehän yleinen kiertoliike oli "Maestron" erityisalaa, "suihkuvirtauksen isä" yksi löytöihin liitetty lisänimi.

mattila
Meteorologian ja laajemmin geofysiikan havaintojen käsittelyyn, erityisesti aikasarjojen analysointiin harjaannuttava opintojakso "Matemaattis-tilastolliset apuneuvot".

metlaitos
Meteorologian laitoksen helpommin lausuttava lyhennelmä, näin ei tarvinnut sotkeentua käsitteisiin kuten "meterologia", "metrologia", "meteorogia" jne.
Helsingin yliopiston laitos vv. 1921-2001, sen jälkeen toiminta osana ilmakehätieteiden osastoa fysikaalisten tieteiden laitoksessa, joka muutti nimensä fysiikan laitokseksi (ennen katoamistaan?).
Hyvin usein sekoitettu iiällään, joka toki laskee ikänsä Helsingin yliopiston magneettis-meteorologisen observatorion perustamisesta. Helsingin yliopistohan tietenkin on nimensä vaihtanut Turun akatemia.

nurkkahuone
Porthaniassa meteorologian laitoksen esimiehen eli professorin työhuone, jossa mm. sovittiin opinnäytetöiden aiheista ja niiden tuloksista keskusteltiin.

petonisarvi
Meteorologian laitoksen henkilöstön kahvipöydän antimiin pitkään kuulunut leivonnaistuote; olennaisesti kadonnutta kansanperinnettä.

Portsu
"Porsu" eli Porthania on Helsingin yliopiston rakennus, jonka ylimpään kerrokseen meteorologian laitos sijoitettiin ja oli siellä 1956-2001.

Seeseeseepee-raportti
IPCC-raportti (Inter Planetary Conference on Climate ?) eli ilmaston muuttumista tarkastelevan kansainvälisen tutkijaryhmän yhteenveto.

Sellerssi
Fysikaalisen klimatologian vieraskielinen perusoppikirja, jonka kirjoitti Sellers (ei Peter ?).

Teeseepeeoopee
Erään tärkeän, metlaitoksen ulkopuolisen asiantuntijatahon nimitys, luonnollisesti tietokoneiden verkkoon liittyen.

tekotutka
Tekokuu- ja tutkameteorologian perusteiden kurssin nimitys; koevastaajien erehdyksiin kuuluva laitenimi toisinaan.


alkuun

Väärämielisten tulkintoja

ajoittainen sade
Sataa välillä kovempaa ja välillä hiljempää; oikeasti sadetta, jossa havaitaan taukoja.

blokkingi
Säähörhö, joka jatkuvasti kertoo kohtaamistaan ilmakehän olioista verkossa, blogissaan; sulkukorkeapaineesta tässä kumminkin on kyse.

föönaus
Aamutelevision meteorologin viimehetken valmistelu kameran eteen; ehkä sittenkin ilman lämpeneminen virtauksen tultua vuoriston yli, kun toiselle rinteelle jääneen sateen veden tiivistyminen lämmitti massaa.

isotaksi
Matkan pituuden samanarvokäyrä, jolle pääsee samalla rahalla taksilla; oikeasti tuulen nopeuden samanarvokäyrä.

jetti
Merentutkimus liitettiin "iiällään" ja tokihan jokunen "metku" sai jetin työkalukseen; ilmakehän suihkuvirtauksesta kuitenkin puhutaan.
"Maestro" on saanut myös "suihkuvirtauksen isä" tarkenteen nimensä yhteyteen. Synoptiikan tenttivastauksessa on nähty myös muotoilu "jeti", opiskelija varmaankin tiesi: "se palmeeni oli jetin isä".

jonosfääri
Esimerkiksi ravintolan edustalla jonottavan yleisön alue; ionosfääri on puolestaan ilmakehän kerros.

lööppimeteorologia
Ennustavan meteorologian haara joka povaa jännittäviä tai mieliä kuohauttavia sään kehityksiä; oletettavasti määrittelemätön selailija kertoo tiesmistä lähteistä kaivettujen äärimmäisen pitkien ennustejaksojen tavattoman yksityiskohtaisia tuotoksia määrätylle paikalle.
Tärkeisiin apuvälineisiin kuuluu laatuluokittelija, joka ehdottaa sanoja: "super", "hirmu", "siperian, "arktinen" jne.

myrsky
Kova tuuli, jota ei voi esiintyä Suomessa; oikeasti hyvin erilaisista kovista tuulista käytetty nimitys, jolle on kuitenkin sääpalvelussa annettu raja-arvot vaikka tuulta ei asemilla mitatakaan toisiinsa vertailukelpoisesti.

pouta
Viranomaisen "iiällän" määritelmä kutsuu poutapäiväksi päivää, jonka aikana mitta-astiaan jäänyt sademäärä on ollut alle 0,3 mm; tavallinen käsitys on, ettei poudan aikana sada.

kylmänpurku
Asunnoton alkoholisti pakkasessa; jotakin samaa vaan etenkin ilman kylmeneminen kun matalapaineen jälkipuolella polaarista ilmaa purkautuu matalammille leveyksille.

pietarin lumitykki
Pyhän Pietarin luuta lennättää tuiskun taivahan porteilta; liittyy sittenkin Pietarin kaupunkiin Suomenlahden päässä, itätuulella pakkasilma avoimen Suomenlahden päällä synnyttää lumikuurojonon, usein Pietari-Helsinki linjalle.

pilkkupilvi
Auringon pinnalla kiertelevä pilkkukatras; vaan sittenkin kylmänpurun alueella, rintamasta erillään jäljessä kulkeva, avaruudesta katsottuna ison pilkun muotoinen sateisen sään pilvirykelmä.

puuska
Tuuli, joka kaataa neliökilometreittäin metsää; periaatteessa on tuulen vaihtelussa voimistuvan virtauksen aika.

satusetä
Zachris (Sakari) Topelius (ei siis ZZ Top.) teki aikoinaan virallisia ilmatieteellisiä havaintoja tiluksillaan 1800-luvulla. Tästä toiminnastaan hän ei tiettävästi saanut "satusetä" nimitystä, vaan muista kirjallisista töistään.
Meteorologinen havainnointi kehittyi 1800-luvun aikana luonnontieteellisen täsmälliseksi. Enemmänkin maagillinen säänennustus muuttui hiljalleen, nopeasti välitettyjen säähavaintojen ansiosta. Yliopiston almanakassa vielä Topeliuksen aikaankin sään ennustusta tehtiin olennaisesti astrologisvivahteisin työkaluin.

säteilynkuljetus
Maailman eetterin pyörteiden mukaansa tempaaman säteilyn siirtyminen; tarkoittaa oikeasti energian siirtymistä säteilyn avulla eikä säteilyn kuljetusta, minkä takia joku ei tätä käsitettä käytäkään!

tiivistysjuova
Hölpöttävän meteorologin ennusteen kokoava uutisankkurin sutkaisu; yleensä kumminkin lentokoneen jättämä vana, pakokaasujen vesihöyrystä lähinnä tiivistynyt pilvenomainen olio.

valeokluusio
Meteorologin onneton selitysyritys; käytännössä "norjalaismallin" oikean okluusion näköinen vaan eri tavalla muodostunut säällinen järjestelmä.


alkuun

Vanhoja horinoita

hehtopaskali
Väistyväksi kaavaillun millibaarin tekohengitysyritys; 0,1 kPa eli 100 Pa.

jalka
Muinainen pituusmitta, joka on ison miehen saappaan anturan mittainen eli 0,3048 m.

solmu
Ikivanha nopeusyksikkö, joka vastaa noin kyynärän matkaa sekunnissa.


alkuun

TARKENNUKSIA JA LISÄYKSIÄ VOI LÄHETTÄÄ:

Matti.Leskinen@helsinki.fi

Avustaneet:
Toni Amnell
Elena Saltikoff
Aulikki Lehkonen
anonyymit meteorologiaa lähellä olevat tahot


Matti Leskinen
ilmakehätieteiden osasto