Suomalaisen meteorologian slangisanastoa

2.9.2003 Matti Leskinen

Jossain määrin sanoihin liittyvää meteorologista sananselitystäkin on mukana, mutta mikään varsinainen meteorologisten käsitteiden selityskokoelma tämä ei kuitenkaan ole.


Yleisilmatieteellistä

anemo
Anemometrin eli tuulennopeuden mittarin kutsumanimi, "kuppianemo" mittaa tuulen nopeutta pystysuoran akselin ympäri pyörivän kuppiristikon pyörimisnopeudesta.

apumetku
Apulaismeteorologi, säänennustajan eli "metkun" avustaja.

fikkidata
Muinaista havaintoaineistoa ajalta, jolloin havaintoja vielä tehtiin.

hirlami
Numeerinen säänennustusmalli, jota lasketetaan mm. Suomen supertietokoneella.

iiällä
Lyhenteestä "IL" johtuva Ilmatieteen laitoksen nimitys; aikaisemman nimen pohjalta kuulee vielä (varsinkin metlaitoksella) puhuttavan "keskuslaitoksesta".

inversio
Ilmakehän kerros, jossa lämpötila nousee ylemmäksi mentäessä.

kampanja
Uusien rahoitushakemusten edistämistoimintaan kuuluva näkyvä mittausjärjestely.

kasipuolikas
Painepinta 85 kPa; alunperin käytetyn millibaariyksikön mukainen nimitys, jonka vastaavalla tavalla muodostettuja sukulaisilmaisuja ovat "viissatanen", "kolmesatanen" jne.

keskus
Euroopan keskipitkän aikavälin säänennusteiden keskus (ECMWF); sijaitsee Englannin Readingissä ja hoitaa asianmukaiset yhteiseurooppalaiset laskentatehtävät supertietokoneilla ajettavilla numeerisilla ilmakehämalleilla.

koju
Sääaseman lämpömittarit on suojattu etenkin Auringon säteilyltä puuritiläseinäiseen valkeaksi maalattuun kaappiin, jota kutsutaan kojuksi.

kukkoskartta
Ilmatieteen laitoksen "Meteorologin työaseman" numeeristen ennusteiden automaattisen tulkinnan tunnetuin sääkarttamerkein esittävä kartta; Pertti Kukkonen oli merkittävästi tätä tulkintaa kehittelemässä ja myös "kukkosindeksi"-sanaa käytetään tulkintamallin kuuroriski-indeksistä puhuttaessa.

kumpiainen
Kumpupilvi eli alapilvi, joka syntyy erityisesti aurinkoisina päivinä maanpinnan läheltä nousevien ilmavirtausten ylle, kun ilman sisältämä kaasumainen vesihöyry alkaa tiivistyä pilvipisaroiksi (ylöspäin kohotessaan ilman lämpötila putoaa noin asteen sadalla metrillä ja samalla sen kyky sitoa vesihöyryä vähenee).

kylmä pisara
Toisinaan päämme yllä kilometrien korkeudessa väijyvä ympäristöään kylmemmän ilman alue. Ilmakerroksen paksuus on sitä suurempi mitä lämpimämpää ilma on ja siksi kylmemmän ilman alueella ylempänä olevat painepinnat ovat alempana kuin ympäristössä. Yläkartalla kylmä pisara näkyykin matalapaineena, johon kuuluu myös keskusta ympäröivä kylmemmän ilman alue. Käytännössä tavallista kylmempi ilma ylhäällä merkitsee pystysuuntaista epävakaisuutta ja se puolestaan sateita eli kylmään pisaraan liittyy huonoa säätä.

lipputuuli
25 m/s tai suurempi tuulen nopeus; sääkartan merkissä on tällöin tuulivektorin pyrstössä kolmiomainen "viiri" eli "lippu".

luotaus
Luotaus tarkoittaa yleisesti jonkin ominaisuuden mittaamista pystysuunnassa ja ilmakehän luotauksissa kyse on tavallisesti lämpötilan, kosteuden ja tuulen mittaamisesta eri korkeuksilla. Arkimeteorologiassa luotaus tarkoittaa radioluotausta, joka ei suinkaan perustu säteilyn mittaamiseen vaan radioluotaimen käyttöön.

metku
Meteorologi eli meteorologisen tietämyksen pohjalta askaroiva säänennustaja.

numeerinen syöpä
Meteorologin säätilanteentajun heikkeneminen numeeristen mallien käytön vaikutuksesta. Kun numeeriset säänennustemallit kehittyivät, niin meteorologien tuntuma säätilanteeseen saattoi heikentyä; nähdään miten malli kehittää säätilannetta, mutta ei ymmärretä mitkä meteorologiset eli ilmakehän fysiikkaan (dynamiikkaan) liittyvät tekijät asiassa vaikuttavat.

painepinta
Painepinta on ilmakehässä pinta, jolla on eri pisteissä sama paine. Ilmakehässä paine pienenee ylöspäin mentäessä ja siksi painetta voidaan käyttää pystysuunnassa koordinaattina ja käytännössä painepinnat ovat lähes vaakasuoria. Yläkartta kertoo mm. sen millä korkeudella painepinta eri puolilla maapalloa sijaitsee ja käytännössä meteorologit havaitsevat myös painepinnalla matala- ja korkeapaineita, vaikka ne tällöin ovatkin itse asiassa painepinnan kuoppia ja huippuja.

paksuus
Todellakin paksuus... ja nimenomaan alempana olevan korkeamman paineen ja ylemmän alhaisemman paineen samanarvopintojen, painepintojen, välisen ilmakerroksen paksuus; paksuusadvektio tarkoittaa puolestaan tämän paksuuden kulkeutumista virtauksen mukana! Ilmakerroksen paksuus on sitä suurempi, mitä lämpimämpää ilma on.

pintakartta
Maanpinnalla tehtyjen säähavaintojen esittämiseen käytetty sääkartta.

plottaus
Tätä harrastivat etenkin entisaikaan meteorologit ja varsinkin heidän apunaan toimineet kartanpiirtäjät, kyseessä on yleensä sääaseman havaintojen piirtäminen kartalle sääaseman kohdalle. Tavallisesti tämä tehdään nykyisin koneilla.

preli
Suomen lähialueen eli olennaisesti Pohjoismaat ja Itämeren ympäristön käsittävä sääkartta.

raatokumulus
Erityisesti Tampereen seudulla ilmatieteellisissä piireissä käytetty kumpukerrospilven nimitys, joka kuvastaa hyvin että kyseessä on usein kumpupilven raato. (Ei tunneta, että vastaavasti olisi käytetty käsitettä raatopaussi.)

rajakerros
Planetaarinen rajakerros, joka on maanpintaan koskettava ilmakehän osa, jossa pinnan vaikutus on aina havaittavissa. Käytännössä se on päivällä kilometrin parin korkeudelle ulottuva kerros, jonka yläpuolella vasta on alapilviä kuten "kumpiaisia" jos niitä on.

satelliitti
Tarkoittaa tekokuuta eikä kuuta; oikeastaan "säätekokuu" on lyhyempi sana ja täsmällisyydeltään moninkertainen; jonkun mielestä nimitys kuvaa kumminkin oivasti että laite on sateen liitin säänennustajan työpöydällä tms.

simahima
Ruotsin ilmatieteellinen ja hydrologinen laitos, SMHI.

sentteri
Toisinaan "keskuksesta" käytetty urheilullisempi muoto.

sondi
Radioluotaimesta erityisesti valmistajan (Vaisala OY) käyttämä nimitys; ilmakehän suureiden pystyjakaumaa mittaavien antureiden, niiden mittausjärjestelmän ja tietojen välitysjärjestelmän muodostama paketti, joka lähettää mittausantureidensa tilasta tietoa maanpinnalle radioteitse.

synoppi
1) Meteorologian opiskelijoiden yhdistys SYNOP r.y.
2) Maanpinnan sääasemalla tehty säähavainto, erityisesti havainnon kertova koodattu tietoliikennesanoma; vastaavia sääpalvelusanoman kansainvälisestä lyhennenimestä johdettuja nimityksiä ovat "metari", "spesi" ja "taffi" (vrt. temppi).

sää
Arkimeteorologin kielenkäytössä tarkoittaa sitä, että jollakin paikalla esiintyy merkittävää säätä kuten sadetta tai sumua. Meteorologin "ei säätä" -huokaus tarkoittaa, että sääasemalla on hyvää säätä, ja jos hän kauhistelee "vanhaa säätä", niin kyse on vain havaintoasemalla pari tuntia aikaisemmin havaitusta säästä. Nimityksessä "säätutka" kuvastuu tämä ajattelu, koska sillä pääasiassa kartoitetaan sadealueiden sijaintia.

sääpäivystys
Sääpäivystyksessä meteorologi, päivystäjä, seuraa säätilan kehittymistä ja tarpeen vaatiessa muuttaa ennusteitaan...

temppi
Lämpötilan ja kosteuden pystyjakauma; usein näiden piirretyt kuvaajat erikoisdiagrammilla tai niiden laatimiseksi lähetetty tietoliikennesanoma. "Pilotti" on vastaava tuulen pystyjakauma (vrt. synoppi). Nykyisin tehdään ns. automaattiluotauksia joten saatetaan puhua myös autopiloteista...

trooki
Matalamman ilmanpaineen alue, sola, joka ruotsinkielisenä vastaavana ilmaisuna kuvastaa hyvin, että kyseessä on trookillista säätä. Erityisesti muussa kuin päivistystyössä olevien käytössä on yhdyssana "viikonlopputrooki".

tretjakov
Neuvostoliitossa Tretjakovin kehittämä sademittarimalli, jonka olennaisin piirre on mittarin tuulensuojus.

työasema
Tietokoneeseen pohjautuva väline säänennustajalle tärkeiden meteorologisten tietojen tarkastelua varten.

yläkartta
Maanpinnan yläpuolelta joltakin painepinnalta tehtyjen luotaushavaintojen esittämiseen käytetty kartta.


Yliopistolaista

dyny
Dynaamisen meteorologian kurssien yleisnimitys.

Holttoni
Dynaamisen meteorologian vieraskielinen perusoppikirja, jonka kirjoitti Holton.

jumiks
Unix-järjestelmän ajoittain ajankohtaistuva nimitys; oikeastaan enää jäänne 1990-luvun alun ajoilta, toivottavasti.

kaapeli
Yleisemmin käytetty nimitys johtoryhmälle, vaikka hallinnollisissa yhteyksissä tätä ei useinkaan suosita.

kahvilabra
Meteorologian laitoksen laboratorio Porthaniassa, jossa perinteisesti kokoontui laitoksen kahvikonsistori klo 14 aikaan ja klo 17.30 alettiin tavallisesti keittää perunoita ellei SYNOP r.y. kokoontunut. Samassa huoneessa keskusteltiin epävirallisesti tai virallisesti läpi erilaisista meteorologisista tai muista kysymyksistä, aamusta iltaan. Varomattomat käsitteen käyttäjät harhaanjohtivat uusia opiskelijoita ilmoittamalla kokoontumispaikaksi "KAHVILA BRASSA". Kumpulan Physicumissa tällaista "toiminnan sydäntä" ei oikeastaan ole.

kanditaatti
Joitakin vuosia meteorologian perustutkinnon suorittavien sanottiin olleen tämmöisiä.

kasvihuonekurssi
Ilmaston muutosta käsittelevä opintojakso, jossa tarkastellaan erityisesti ihmiskunnan toiminnasta ilmakehään pääsevien ainesten vaikutuksia eli ns. "kasvihuoneilmiön voimistumista".

kieroliike
Ilmakehän liikkeisiin eli tuuliin paneutuva opintojakso "Ilmakehän yleinen kiertoliike".

koistiolokia
Synoptisen meteorologian rinnakkaisnimitys, joka lienee peräisin ajalta, kun Koistinen aloitti opettaa aihetta meteorologian laitoksessa; alunperin muodossa "koistiikka".

limakemia
Ilmakehän kemialliseen koostumukseen ja siinä tapahtuviin kemiallisiin tapahtumiin keskittyvä "Ilmakemia"-opintojakso.

Maestro
Akateemikko Erik Palmén (1898-1985), kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu suomalainen meteorologian tutkija, jolla oli pitkään työhuone meteorologian laitoksen tiloissa.

mattila
Meteorologian ja laajemmin geofysiikan havaintojen käsittelyyn, erityisesti aikasarjojen analysointiin harjaannuttava opintojakso "Matemaattis-tilastolliset apuneuvot".

metlaitos
Meteorologian laitoksen helpommin lausuttava lyhennelmä, näin ei tarvinnut sotkeentua käsitteisiin kuten "meterologia", "metrologia", "meteorogia" jne.

nurkkahuone
Porthaniassa meteorologian laitoksen esimiehen eli professorin työhuone, jossa mm. sovittiin opinnäytetöiden aiheista ja niiden tuloksista keskusteltiin.

petonisarvi
Meteorologian laitoksen henkilöstön kahvipöydän antimiin pitkään kuulunut leivonnaistuote; olennaisesti kadonnutta kansanperinnettä.

Portsu
"Porsu" eli Porthania on Helsingin yliopiston joltakin yhtiöltä nykyisin vuokraama iso rakennus, jonka ylimmässä kerroksessa meteorologian laitos sijaitsi 1956-2001.

Seeseeseepee-raportti
IPCC-raportti (Inter Planetary Conference on Climate ?) eli ilmaston muuttumista tarkastelevan kansainvälisen tutkijaryhmän yhteenveto.

Sellerssi
Fysikaalisen klimatologian vieraskielinen perusoppikirja, jonka kirjoitti Sellers (ei Peter ?).

Teeseepeeoopee
Erään tärkeän, laitoksen ulkopuolisen asiantuntijatahon nimitys, mutta nykyisin jo vähemmän tärkeä tukitaho.

tekotutka
Tekokuu- ja tutkameteorologian perusteiden kurssin nimitys; koevastaajien erehdyksiin kuuluva laitenimi toisinaan.


Väärämielisten tulkintoja

ajoittainen sade
Sataa välillä kovempaa ja välillä hiljempää; oikeasti sadetta, jossa havaitaan taukoja.

isotaksi
Matkan pituuden samanarvokäyrä, jolle pääsee samalla rahalla taksilla; oikeasti tuulen nopeuden samanarvokäyrä.

jonosfääri
Esimerkiksi ravintolan edustalla jonottavan yleisön alue; ionosfääri on puolestaan ilmakehän kerros.

myrsky
Kova tuuli, jota ei voi esiintyä Suomessa; oikeasti hyvin erilaisista kovista tuulista käytetty nimitys, jolle on kuitenkin sääpalvelussa annettu raja-arvot vaikka tuulta ei asemilla mitatakaan toisiinsa vertailukelpoisesti.

pouta
Viranomaisen (Ilmatieteen laitos) määritelmä kutsuu poutapäiväksi päivää, jonka aikana mitta-astiaan jäänyt sademäärä on ollut alle 0,3 mm; tavallinen käsitys on, ettei poudan aikana sada.

puuska
Tuuli, joka kaataa neliökilometreittäin metsää; periaatteessa on tuulen vaihtelussa voimistuvan virtauksen aika.

säteilynkuljetus
Maailman eetterin pyörteiden mukaansa tempaaman säteilyn siirtyminen; tarkoittaa oikeasti energian siirtymistä säteilyn avulla eikä säteilyn kuljetusta, minkä takia joku ei tätä käsitettä käytäkään!


Vanhoja horinoita

hehtopaskali
Väistyväksi kaavaillun millibaarin tekohengitysyritys; 0,1 kPa eli 100 Pa.

jalka
Muinainen pituusmitta, joka on ison miehen saappaan anturan mittainen eli 0,3048 m.

solmu
Ikivanha nopeusyksikkö, joka vastaa noin kyynärän matkaa sekunnissa.


TARKENNUKSIA JA LISÄYKSIÄ VOI LÄHETTÄÄ:

Matti.Leskinen@helsinki.fi

Avustaneet:
Toni Amnell
Elena Saltikoff
anonyymit meteorologiaa lähellä olevat tahot


Matti Leskinen
Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan fysikaalisten tieteiden laitoksen ilmakehätieteiden osasto