Jossain määrin sanoihin liittyvää meteorologista sananselitystäkin on mukana, mutta mikään varsinainen meteorologisten käsitteiden selityskokoelma tämä ei kuitenkaan ole.
Hieman jaoteltu aihepiireihin: yleisilmatieteellistä, yliopistolaista, väärämielisiä tulkintoja ja vanhoja horinoita.
Historiallista kerrostumaa on mukana, koska ensimmäinen luonti oli noin 1997 ja toinen merkittävä päivitys 2003, Kumpulassa. Sen jälkeen lisäyksiä ja tarkennuksia vasta 2016. Yliopistollinen osuus perustuu paljolti meteorologian laitoksen aikoihin vuoteen 2001 mennessä.
anemo
Anemometrin eli tuulennopeuden mittarin kutsumanimi.
"Kuppianemo" mittaa tuulen nopeutta pystysuoran akselin ympäri pyörivän
kuppiristikon pyörimisnopeudesta.
apumetku
Apulaismeteorologi, säänennustajan eli "metkun" avustaja.
Sääpäivystys on kaikenlaisten "metkujen" kohtauspaikka.
fikkidata
Muinaista havaintoaineistoa ajalta, jolloin havaintoja vielä tehtiin.
hirlami
Numeerinen säänennustusmalli, jota lasketetaan mm. Suomen supertietokoneella.
Tietääkseni ainoa säänennustusmalli, jolle on nimetty maantieteellinen kohde,
Hirlamsmossen. Arvelin siksi, että malli tavallisesti oli liian kostea
alakerroksestaan.
iiällä
Lyhenteestä "IL" johtuva Ilmatieteen laitoksen nimitys; aikaisemman nimen
pohjalta kuuli vielä, varsinkin metlaitoksella ja
kaukaisemmilla havaintoasemilla, puhuttavan "keskuslaitoksesta".
Kaisaniemen puiston reunalla laitoksen toimitalo oli "aikojen alusta" ja
"Säätaloksi" rakennettuna 1960-luvulla. Siellä "kaasukammiossa" kuulemma
koulutusta järjestettiin yhtä hyvin tuuletuissa tiloissa kuin
metlaitoksella vajaan kilometrin päässä.
Siirtyi Kumpulan kampukselle uuteen taloon, "Dynaamikumiin", nimi
kertonee erityispiirteestään eli kumilla päällystetyistä sisäportaikoistaan.
inversio
Ilmakehän kerros, jossa lämpötila nousee ylemmäksi mentäessä.
jalaspilvi
Ylemmän alailmakehän eli ylätroposfäärin jääkidepilvi, josta putoava
lumisade näkyy valkeana jalasmaisena rakenteena ennen haihtumistaan
alemmissa kerroksissa, "untuvapilvi", Cirrus uncinus.
Kukaties jalaspilvet veivät lapsia ennen muinoin höyhensaarille, nukkumaan.
Ilmastonmuutoksen mukana ehkä häviämässä, kun kukaan ei tiedä mikä on
"jalas". "Kumpiainen" on monelle ollut pilvilinnojen
rakennuspalikkana. "Palleropilvi", Cirrocumulus, lienee herttaisin pilvi, kun
taas kaikenmoiset "kerrospilvet", Stratus, kuulostavat jo tympeiltä.
kampanja
Uusien rahoitushakemusten edistämistoimintaan kuuluva näkyvä
mittausjärjestely.
kasipuolikas
Painepinta 85 kPa;
alunperin käytetyn millibaariyksikön mukainen nimitys,
jonka vastaavalla tavalla muodostettuja sukulaisilmaisuja ovat "viissatanen",
"kolmesatanen" jne.
keskus
Euroopan keskipitkän aikavälin säänennusteiden keskus (ECMWF); sijaitsee
Englannin Readingissä ja hoitaa asianmukaiset yhteiseurooppalaiset
laskentatehtävät supertietokoneilla ajettavilla numeerisilla ilmakehämalleilla.
Urheilullisempi nimi "sentteri" ja kiireisten ennustajien lyhyt "eesee"
tarkoittavat samaa.
koju
Sääaseman lämpömittarit on suojattu etenkin Auringon säteilyltä
puuritiläseinäiseen valkeaksi maalattuun kaappiin, jota kutsutaan kojuksi.
"Kojulämpötila" on tästä lähtevä käsite, tarkoittaa siis alunperin kojussa
mitattua maanpintahavaintoaseman ilman lämpötilaa. Koska kojun lämpömittarin
korkeus on määritetty lumisen talven maissa 2 m korkeudelle, kojulämpötilan
sijasta puhutaan ilman lämpötilasta 2 m korkeudella.
Historiallisesti kojut tulivat käyttöön 1800-luvulla kun täsmällisyyttä
havaintoihin haluttiin lisää. Keittiön pöydässä murkinoitaessa ikkunasta
silmäilty lukema ei enää kelvannut. Kuitenkin 1880-luvun lopulla Sodankylän
polaariasemalla koju oli rakennettu ikkunaa vasten, niin "etelänmiehet"
saattoivat lukea mittarit menemättä ulos.
Kookkaat puiset kojut toisin kuin pikkuruiset "suojat" ovat luonnollisesti
sangen hyvin tuulettuvia. Käytännössä suojaan siirtyminen nykyisin on
merkinnyt paluuta havainnon täsmällisyydessä parinsadan vuoden takaiseen
aikaan, mutta saadaanhan "tiedot tiuhaan ja vähintään 16 merkitsevällä
numerolla".
kukkoskartta
Ilmatieteen laitoksen "Meteorologin työaseman" numeeristen ennusteiden
automaattisen tulkinnan tunnetuin sääkarttamerkein esittävä kartta; Pertti
Kukkonen oli merkittävästi tätä tulkintaa kehittelemässä ja myös
"kukkosindeksi"-sanaa käytetään tulkintamallin kuuroriskistä
puhuttaessa (K-indeksi).
kumpiainen
Kumpupilvi on alapilvi, Cumulus.
Syntyy erityisesti aurinkoisina päivinä maanpinnan läheltä nousevien
ilmavirtausten ylle, kun ilman sisältämä kaasumainen vesihöyry alkaa
tiivistyä pilvipisaroiksi (ylöspäin kohotessaan ilman lämpötila putoaa noin
asteen sadalla metrillä ja samalla sen kyky sitoa vesihöyryä vähenee).
Pilven tiivistymisen korkeus on "älseeäl-taso", nostotiivistyskorkeus.
"Kumpiaisista" voi muodostua tuulensuuntaisia jonoja, rullia.
"Rullapilvi" sen sijaan on
kumpukerrospilveä, Stratocumulus, jossa
järjestynyt pystyliike ei lähde maanpinnasta vaan liittyy lähes yhtenäisen
pilvikerroksen jaksolliseen epävakauteen esim. ylemmän kuivemman ilman
erilaisen nopeuden tai suunnan muodostaessa aallokkoa.
Pilvilinnat lienevät olleet "kumpiaisten" korkeaksi pullistuneita rakennelmia,
Cumulus congestus. Sen sijaan taistelun tuoksinaan pilvilinnoja tuskin on
tehty, vaikka kuuro- ja ukkospilvet, Cumulonimbus, olemuksellaan jotakin
semmoista viestivätkin.
Isot pilvet ovat havaitsijalle laajassa kulmassa liiallisia, sen sijaan
tutkalla tai ylempää avaruudesta nähtynä voidaan sitten nähdä pilviä kuin
"popcornkonvektiona". Pilvien sisällä rankan sateen peitossa tutka voi
myös kertoa vaarallisista piirteistä kuten "koukkukaiku" pienialaisista
voimakkaista pyörteistä, trombi eli tornado.
"Supersolu" toisaalta voi olla myrskybongarin pilvilinna, toiveiden tynnyri,
olennaisesti yksi iso ukkospilvi joka pystyy itse muokkaamaan virtauskentän
mieleisekseen, sinkoilemaan salamoita, puhkumaan puuskia ja pyörittämään
tornadoja.
kylmä pisara
Toisinaan päämme yllä kilometrien korkeudessa väijyvä ympäristöään
kylmemmän ilman alue.
Ilmakerroksen paksuus on sitä suurempi mitä
lämpimämpää ilma on ja siksi kylmemmän ilman alueella ylempänä
olevat painepinnat ovat alempana kuin ympäristössä.
Yläkartalla kylmä pisara
näkyykin matalapaineena, johon kuuluu myös keskusta ympäröivä
kylmemmän ilman alue.
Käytännössä tavallista kylmempi ilma ylhäällä merkitsee
pystysuuntaista epävakaisuutta ja se puolestaan sateita eli
kylmään pisaraan liittyy huonoa säätä.
lipputuuli
25 m/s tai suurempi tuulen nopeus; sääkartan merkissä on tällöin tuulivektorin
pyrstössä kolmiomainen "viiri" eli "lippu".
luotaus
Luotaus tarkoittaa yleisesti jonkin ominaisuuden mittaamista pystysuunnassa.
Ilmakehän luotauksissa kyse on tavallisesti lämpötilan, kosteuden ja
tuulen mittaamisesta eri korkeuksilla. Arkimeteorologiassa luotaus
tarkoittaa radioluotausta, joka ei suinkaan perustu säteilyn
mittaamiseen vaan radioluotaimen käyttöön.
Täydelliset luotaukset on välitetty koodattuina sanomina,
"temppeinä".
metku
Meteorologi eli meteorologisen tietämyksen pohjalta askaroiva säänennustaja.
Mutta nykyisin meteorologi on myös jonkinmoinen arvonimi meteorologiasta
maisterin tutkinnon saavuttaneelle, eli ehkä aina meteorologit eivät ole
"metkuja" jos nyt eivät ihan ketkujakaan.
Lyhempi ja meteorologia arvostavampi kenties, työyhteisökäsite on "loogi"
eli "looki".
Voi olla meteorologin ihailijoita, jotka käyttäisivät vastaavankuuloista
käsitettä "maagi", etenkin
esi-topeliaalisena aikana näin saattoi olla.
Sääpäivystys on kaikenlaisten "metkujen" kohtauspaikka.
minisumu
Pintasumu, käytännössä sumukerros pinnan lähellä, niin että havainnontekijä
on sen yläpuolella.
Havainnonteon säännöstössä on tarkempia määritelmiä kerroksen
korkeudelle, havainnontekijät kun ovat erimittaisia ja laiskat tai
muuten vain voipuneet saattaisivat makoilla nurmella. Nimitys tulee suomeen
lyhenteestä "MIFG" lentosäähavainnoissa.
Mustanmeren matala
Helteiseltä Venäjältä Suomeen saapuva matala, johon liittyy yleensä kovia
ukkosia eikä "metkukaan" sen metkuja aina hyvin arvaa.
norjalaismalli
Erityisesti
polaaririntaman kehittyvien ja liikkuvien matalapaineiden
neliulotteinen malli 1920-luvulta peräisin, vieläkin hyvin hallitsevana
käsitteineen synoptisessa meteorologiassa.
Tähän "norjalaiseen kouluun" eli "Bergenin kouluun" ehti jo mukaan
"Maestro", mistä hän sitten jatkoi sääjärjestelmien
tutkimista "Chigagon koulussa" (USA) ruotsalaisten Tor Bergeronin ja
Carl-Gustaf Rossbyn kanssa.
Norjalaismalliin kuuluu "lämmin sektori" etupuolen lämpimän ja jälkipuolen
kylmän rintaman välissä. Rintamien merkkejä kartalle piirrellessään
"metku" saa joskus aikaan "traktorinrenkaan", ison
keskusmatalapaineen reunoja kiertelevät osakeskukset.
"T-luu"-malli on amerikkalaisten arvatenkin Kiitospöydän ateriaa
sulatellessaan kehittämä esitys matalapaineiden rakennetta kuvaamaan.
numeerinen syöpä
Meteorologin säätilanteentajun heikkeneminen numeeristen mallien
käytön vaikutuksesta.
Kun numeeriset säänennustemallit kehittyivät,
niin meteorologien tuntuma säätilanteeseen saattoi heikentyä; nähdään
miten malli kehittää säätilannetta, mutta ei ymmärretä mitkä meteorologiset
eli ilmakehän fysiikkaan (dynamiikkaan) liittyvät tekijät asiassa vaikuttavat.
painepinta
Painepinta on ilmakehässä pinta, jolla on eri pisteissä sama paine.
Ilmakehässä paine pienenee ylöspäin mentäessä ja siksi painetta voidaan
käyttää pystysuunnassa koordinaattina ja käytännössä painepinnat ovat
lähes vaakasuoria. Yläkartta kertoo mm. sen millä
korkeudella painepinta eri puolilla maapalloa sijaitsee ja käytännössä
meteorologit havaitsevat myös painepinnalla matala- ja korkeapaineita,
vaikka ne tällöin ovatkin itse asiassa painepinnan kuoppia ja huippuja.
Painepintojen välisen ilmakerroksen paksuus on myös
paljon ennustustyössä käytössä ollut suure. "Pintapaine" on yleensä
keskimerenpinnan tasolle muunnettu ilmanpaine havaintopaikalla, vaan
mallikansalaiset saattavat tarkoittaa sillä myös otaksumansa ilmakehän
alarajan painetta.
paksuus
Todellakin paksuus...
Nimenomaan alempana olevan korkeamman paineen ja ylemmän alhaisemman
paineen samanarvopintojen, painepintojen, välisen
ilmakerroksen paksuus.
Paksuusadvektio tarkoittaa puolestaan tämän paksuuden kulkeutumista
virtauksen mukana. Ilmakerroksen paksuus on sitä suurempi, mitä
lämpimämpää ilma on.
pintakartta
Maanpinnalla tehtyjen säähavaintojen esittämiseen käytetty sääkartta.
"Pintapaine" isoviivoin analysoituna on ollut näiden julkisesti
vahva hahmo ensimmäisistä yleisölle esitetyistä ennusteista lähtien.
plottaus
Kyseessä on yleensä sääaseman havaintojen piirtäminen kartalle sääaseman
kohdalle.
Tätä harrastivat etenkin entisaikaan meteorologit ja varsinkin heidän
apunaan toimineet kartanpiirtäjät.
Tavallisesti tämä tehdään nykyisin koneilla.
polaaririntama
Käytännössä tropiikista päin tulevan lämpimämmän, trooppisen, ilman ja
napa-alueilta keskileveysasteilla päin majailevan kylmemmän, polaarisen,
ilman välinen muutosvyöhyke.
Keskileveysasteiden matalapaineet kehittyvät "polaaririntaman"
säähäiriöinä. Norjalaismalli"
loi yleisen kuvauksen tämmöisistä tapahtumista.
"Polaarimatala" on sen sijaan polaarisen ilman sisällä, etenkin ilmaa
lämpimämmän merialueen yllä kehittyvä pienempi pyörre. Arktinen ja
antarktinen ilma viihtyy sitten polaarista ilmaa korkeammilla leveysasteilla
ja on tuollaisen "polaarimatalan" taustalla.
preli
Suomen lähialueen eli olennaisesti Pohjoismaat ja Itämeren ympäristön
käsittävä sääkartta.
raatokumulus
Erityisesti Tampereen seudulla ilmatieteellisissä piireissä käytetty
kumpukerrospilven, Stratocumulus, nimitys, joka kuvastaa hyvin että
kyseessä on usein kumpupilven, "kumpiaisen" raato.
Raadollinen olemus liittyy siihen kun kumpupilvien päivän aikana pinnasta
ylös kuljettama kosteus tiivistyy ylemmän vakaan kerroksen,
inversion, alle
yhtenäiseksi pilvikatoksi hieman aaltoilevaan tai kumpuilevaan muotoon.
Kuitenkin kumpukerrospilvi ei vaadi kumpupilviä syntyäkseen.
Ei tunneta, että vastaavasti olisi käytetty käsitettä raatopaussi.
rajakerros
Planetaarinen rajakerros, joka on maanpintaan koskettava ilmakehän osa,
jossa pinnan vaikutus on aina havaittavissa.
Käytännössä se on päivällä kilometrin parin korkeudelle ulottuva kerros,
jonka yläpuolella vasta on alapilviä kuten "kumpiaisia",
jos niitä on.
satelliitti
Tarkoittaa tekokuuta eikä kuuta; oikeastaan "säätekokuu" on lyhyempi sana
ja täsmällisyydeltään moninkertainen.
Jonkun mielestä nimitys kuvaa kumminkin oivasti, että laite on sateen
liitin säänennustajan työpöydällä tms. Taivaalta saadut tekokuukuvat
vääntyivät sittemmin käsitteenä "satku" muotoon.
simahima
Ruotsin ilmatieteellinen ja hydrologinen laitos, SMHI.
sentteri
Toisinaan "keskuksesta" käytetty urheilullisempi muoto.
sondi
Radioluotaimesta erityisesti valmistajan (Vaisala OY) käyttämä nimitys;
ilmakehän suureiden pystyjakaumaa mittaavien antureiden, niiden
mittausjärjestelmän ja tietojen välitysjärjestelmän muodostama paketti,
joka lähettää mittausantureidensa tilasta tietoa maanpinnalle radioteitse.
sulkukorkeapaine
Matalapaineiden reitit ohitseen ohjaileva korkeapainealue.
Ilmakehän yleisessä kiertoliikkeessä keskileveysasteiden matalapaineet
matkaavat länsivirtauksen mukana itään päin.
Paikalleen jähmettynyt korkeapaine muodostaa tukoksen näille liikkuville
"säähäiriöille" ja nimitys sulkukorkeapaine on
paikallaan, "blokkingi" tarkoittaa samaa.
"Pakkaskorkea" on toinen erityisesti nimetty korkeapaine, joka syntyy
lämpötilan pystyjakautumasta talvella selkeällä säällä.
synoppi
1) Meteorologian opiskelijoiden yhdistys
SYNOP r.y.
2) Maanpinnan sääasemalla tehty säähavainto, erityisesti havainnon kertova
koodattu tietoliikennesanoma; vastaavia sääpalvelusanoman kansainvälisestä
lyhennenimestä johdettuja nimityksiä ovat "metari", "spesi",
"taffi" ja temppi.
sää
Arkimeteorologin kielenkäytössä tarkoittaa sitä, että jollakin paikalla
esiintyy merkittävää säätä kuten sadetta tai sumua.
Meteorologin "ei säätä" -huokaus tarkoittaa, että sääasemalla on hyvää säätä,
ja jos hän kauhistelee "vanhaa säätä", niin kyse on vain havaintoasemalla
pari tuntia aikaisemmin havaitusta säästä.
Nimityksessä "säätutka" kuvastuu tämä ajattelu, koska sillä pääasiassa
kartoitetaan sadealueiden sijaintia. Uusrikkaiden käsite "sadetutka" on
unohtanut historian ja ylenkatsoo säätutkan erinomaisia laajempia
ominaisuuksia.
säähäiriö
Sangen mielenkiintoista, mutta juuri säähäiriössä on säätä. Kertoo
liikkuvasta keskileveysasteiden matalapaineesta.
Perustaltaan nimi lähtee matalapaineen kehittymisestä aaltomaisena häiriönä
polaaririntamassa. Sikäli tosiaan on säällinen häiriö.
sääpäivystys
Sääpäivystyksessä meteorologi, päivystäjä, seuraa säätilan
kehittymistä ja tarpeen vaatiessa muuttaa ennusteitaan...
"Pässi" ja "apupässi" vuoroissansa saattoivat avoimen puhelimen oloissa
joutua kummallisiakin yleisön katsauksia ja tiedusteluja kuuntelemaan,
jopa kommentoimaan kokien joskus olevansa varsinainen "apupässi". Tästä
olemme saattaneet lukea Synopin Sanomista.
Lentosään ennustamisessa "taffi" piti "pässit" virkeinä.
Mukaville lentäjille "metku" esitteli lentosään tilaa ja tulevaisuutta
mieluusti "briiffingissä". Myös lentoreitin aikainen sää kuuluu "metkun"
mietittäviin seikkoihin. "Apumetku" sai vuosien vieriessä "briiffarin"
vastuun.
taffi
Lentosäänennuste lentokentän kohdalle.
Hyvin tarpeellinen ennustustehtävä kun lentoliikenne kehittyi,
turvallinen laskeutuminen kun matkaajien mielestä sittenkin kuuluu
lentoliikenteeseen.
Joitakin tähän liittyneitä erityiskoodeja:
"tempo" ajoittain ennusteen ajanjaksolla esiintyvästä säästä -
"siellä on nyt tempona sadekuuroja".
"proppi" edelliseen liittyvä mahdollisesti esiintyvä sää.
"aaseesee" tehty korjaus, jos jatkaa korjaamista, "beeseesee" jne.,
joskushan "metkukin" retkuun menee...
"Metkun" mieliksi saattoi kuulemma "Rouva Nurmi" tuoda ennusteesta
poikkeavan havainnon pöydälle:"jos haluat sitä amendenttiä alkaa ajatella."
temppi
Lämpötilan ja kosteuden pystyjakauma; usein näiden piirretyt kuvaajat
erikoisdiagrammilla tai niiden laatimiseksi lähetetty tietoliikennesanoma.
"Pilotti" on vastaava tuulen pystyjakauma ja näitä turhaan odotteleva
"metku" saattaa usein toivoa että olisi edes
"synoppi" tiedossa. Nykyisin tehdään
ns. automaattiluotauksia joten saatetaan puhua myös "autopiloteista".
trooki
Matalamman ilmanpaineen alue, sola, joka ruotsinkielisenä vastaavana ilmaisuna
kuvastaa hyvin, että kyseessä on trookillista säätä. Erityisesti muussa
kuin päivistystyössä olevien käytössä on yhdyssana "viikonlopputrooki".
tretjakov
Neuvostoliitossa Tretjakovin kehittämä sademittarimalli, jonka olennaisin
piirre on mittarin tuulensuojus.
Voi arvella että joissakin kielissä tuo metallinen moniosainen tuulensuojus
on "Tretjakovin galleria".
tymä
Luultavasti tympiintyneiden lentäjien kautta ilmatieteeseen tullut
käsite kelvottomasta lentosäästä.
Näkyvyys ja piven alaraja eivät riitä näkönsä varassa lentäville. Liekö
tympeä tunnelma kentän kanttiinissa vaiko venäläinen sumuun liittyvä sana
taustalla?
työasema
Tietokoneeseen pohjautuva väline säänennustajalle tärkeiden meteorologisten
tietojen tarkastelua varten.
yläkartta
Maanpinnan yläpuolelta joltakin painepinnalta tehtyjen
luotaushavaintojen esittämiseen
käytetty kartta.
"Yläkartoista" sitten "metku" tutkii näkyykö
"yläkerran" olioita kuten "yläsola" "yläaallon" mutkana.
dyny
Dynaamisen meteorologian kurssien yleisnimitys.
Holttoni
Dynaamisen meteorologian vieraskielinen perusoppikirja, jonka kirjoitti Holton.
jumiks
Unix-järjestelmän ajoittain ajankohtaistuva nimitys; oikeastaan enää jäänne
1990-luvun alun ajoilta, toivottavasti.
kaapeli
Yleisemmin käytetty nimitys johtoryhmälle, vaikka hallinnollisissa yhteyksissä
tätä ei useinkaan suosita.
kahvilabra
Meteorologian laitoksen laboratorio
Porthaniassa, jossa perinteisesti kokoontui
laitoksen kahvikonsistori klo 14 aikaan ja klo 17.30 alettiin tavallisesti
keittää perunoita ellei SYNOP r.y. kokoontunut. Samassa huoneessa keskusteltiin
epävirallisesti tai virallisesti läpi erilaisista meteorologisista tai muista
kysymyksistä, aamusta iltaan.
Varomattomat käsitteen käyttäjät harhaanjohtivat uusia opiskelijoita
ilmoittamalla kokoontumispaikaksi "KAHVILA BRASSA".
Kumpulan Physicumissa tällaista "toiminnan sydäntä" ei oikeastaan ole.
kanditaatti
Joitakin vuosia meteorologian perustutkinnon suorittavien sanottiin olleen
tämmöisiä.
kasvihuonekurssi
Ilmaston muutosta käsittelevä opintojakso, jossa tarkastellaan
erityisesti ihmiskunnan toiminnasta ilmakehään pääsevien ainesten
vaikutuksia eli ns. "kasvihuoneilmiön voimistumista".
kieroliike
Ilmakehän liikkeisiin eli tuuliin paneutuva opintojakso "Ilmakehän yleinen
kiertoliike".
koistiolokia
Synoptisen meteorologian rinnakkaisnimitys, joka lienee peräisin ajalta,
kun Koistinen aloitti opettaa aihetta meteorologian laitoksessa;
alunperin muodossa "koistiikka".
limakemia
Ilmakehän kemialliseen koostumukseen ja siinä tapahtuviin kemiallisiin
tapahtumiin keskittyvä "Ilmakemia"-opintojakso.
Maestro
Akateemikko Erik Palmén (1898-1985), kansainvälisesti tunnettu ja
tunnustettu suomalainen meteorologian tutkija, jolla oli pitkään työhuone
metlaitoksen tiloissa.
Ilmakehän yleinen kiertoliike oli "Maestron" erityisalaa,
"suihkuvirtauksen isä" yksi löytöihin liitetty lisänimi.
mattila
Meteorologian ja laajemmin geofysiikan havaintojen käsittelyyn,
erityisesti aikasarjojen analysointiin harjaannuttava opintojakso
"Matemaattis-tilastolliset apuneuvot".
metlaitos
Meteorologian laitoksen helpommin lausuttava lyhennelmä, näin ei tarvinnut
sotkeentua käsitteisiin kuten "meterologia", "metrologia", "meteorogia" jne.
Helsingin yliopiston laitos vv. 1921-2001, sen jälkeen toiminta osana
ilmakehätieteiden osastoa fysikaalisten tieteiden laitoksessa, joka muutti
nimensä fysiikan laitokseksi (ennen katoamistaan?).
Hyvin usein sekoitettu iiällään, joka
toki laskee ikänsä Helsingin yliopiston magneettis-meteorologisen
observatorion perustamisesta. Helsingin yliopistohan tietenkin on nimensä
vaihtanut Turun akatemia.
nurkkahuone
Porthaniassa meteorologian laitoksen esimiehen eli professorin työhuone,
jossa mm. sovittiin opinnäytetöiden aiheista ja niiden tuloksista
keskusteltiin.
petonisarvi
Meteorologian laitoksen henkilöstön kahvipöydän antimiin pitkään kuulunut
leivonnaistuote; olennaisesti kadonnutta kansanperinnettä.
Portsu
"Porsu" eli Porthania on Helsingin yliopiston rakennus, jonka ylimpään
kerrokseen meteorologian laitos sijoitettiin ja oli siellä 1956-2001.
Seeseeseepee-raportti
IPCC-raportti (Inter Planetary Conference on Climate ?) eli ilmaston
muuttumista tarkastelevan kansainvälisen tutkijaryhmän yhteenveto.
Sellerssi
Fysikaalisen klimatologian vieraskielinen perusoppikirja, jonka kirjoitti
Sellers (ei Peter ?).
Teeseepeeoopee
Erään tärkeän, metlaitoksen ulkopuolisen asiantuntijatahon
nimitys, luonnollisesti tietokoneiden verkkoon liittyen.
tekotutka
Tekokuu- ja tutkameteorologian perusteiden kurssin nimitys; koevastaajien
erehdyksiin kuuluva laitenimi toisinaan.
ajoittainen sade
Sataa välillä kovempaa ja välillä hiljempää; oikeasti sadetta, jossa
havaitaan taukoja.
blokkingi
Säähörhö, joka jatkuvasti kertoo kohtaamistaan ilmakehän olioista verkossa,
blogissaan; sulkukorkeapaineesta tässä kumminkin
on kyse.
Dobber-säätutka
Muotitietoinen säänhavainnointilaite 1980-luvulla; varmaankin
toimittajan, toki ehkä muotitoimittajan, erehdys Helsingin yliopiston
Doppler-säätutkan vihkiäisten lehtijutussaan.
föönaus
Aamutelevision meteorologin viimehetken valmistelu kameran eteen;
ehkä sittenkin ilman lämpeneminen virtauksen tultua vuoriston yli, kun
toiselle rinteelle jääneen sateen veden tiivistyminen lämmitti massaa.
isotaksi
Matkan pituuden samanarvokäyrä, jolle pääsee samalla rahalla taksilla;
oikeasti tuulen nopeuden samanarvokäyrä.
jetti
Merentutkimus liitettiin "iiällään" ja tokihan
jokunen "metku" sai jetin työkalukseen; ilmakehän
suihkuvirtauksesta kuitenkin puhutaan.
"Maestro" on saanut myös "suihkuvirtauksen isä"
tarkenteen nimensä yhteyteen.
Synoptiikan tenttivastauksessa on nähty myös muotoilu "jeti", opiskelija
varmaankin tiesi: "se palmeeni oli jetin isä".
jonosfääri
Esimerkiksi ravintolan edustalla jonottavan yleisön alue; ionosfääri on
puolestaan ilmakehän kerros.
lööppimeteorologia
Ennustavan meteorologian haara joka povaa jännittäviä tai mieliä
kuohauttavia sään kehityksiä; oletettavasti määrittelemätön selailija
kertoo tiesmistä lähteistä kaivettujen äärimmäisen pitkien ennustejaksojen
tavattoman yksityiskohtaisia tuotoksia määrätylle paikalle.
Tärkeisiin apuvälineisiin kuuluu laatuluokittelija, joka ehdottaa sanoja:
"super", "hirmu", "siperian, "arktinen" jne.
myrsky
Kova tuuli, jota ei voi esiintyä Suomessa; oikeasti hyvin erilaisista
kovista tuulista käytetty nimitys, jolle on kuitenkin sääpalvelussa
annettu raja-arvot vaikka tuulta ei asemilla mitatakaan toisiinsa
vertailukelpoisesti.
pipolaarivideo
Lumilautailijoiden kuvaama vauhdikas esitys lumikiteiden liikkeestä
ja muotojen kirjosta; vaan sittenkin erikoisesti translitteroitu, myös
Doppler-säätutkien parissa työskenneltäessä tutkittu bipolaarinen
videosignaali, "eläväinen vaste", erityisesti tutkakaiusta peräisin
oleva vaihtojännite vastaanottimesta.
Tämmöisten signaalien laskennoista ja tulkinnoista on monikin tainnut
laatia jopa kokonaisen kirjan.
pouta
Viranomaisen "iiällän" määritelmä kutsuu poutapäiväksi
päivää, jonka aikana mitta-astiaan jäänyt sademäärä on ollut alle 0,3 mm;
tavallinen käsitys on, ettei poudan aikana sada.
kylmänpurku
Asunnoton alkoholisti pakkasessa; jotakin samaa vaan etenkin
ilman kylmeneminen kun matalapaineen jälkipuolella polaarista ilmaa
purkautuu matalammille leveyksille.
pietarin lumitykki
Pyhän Pietarin luuta lennättää tuiskun taivahan porteilta; liittyy
sittenkin Pietarin kaupunkiin Suomenlahden päässä, itätuulella pakkasilma
avoimen Suomenlahden päällä synnyttää lumikuurojonon, usein Pietari-Helsinki
linjalle.
pilkkupilvi
Auringon pinnalla kiertelevä pilkkukatras; vaan sittenkin
kylmänpurun alueella, rintamasta erillään jäljessä
kulkeva, avaruudesta katsottuna ison pilkun muotoinen sateisen sään
pilvirykelmä.
puuska
Tuuli, joka kaataa neliökilometreittäin metsää; periaatteessa on tuulen
vaihtelussa voimistuvan virtauksen aika.
satusetä
Zachris (Sakari) Topelius (ei siis ZZ Top.) teki aikoinaan virallisia
ilmatieteellisiä havaintoja tiluksillaan 1800-luvulla. Tästä toiminnastaan
hän ei tiettävästi saanut "satusetä" nimitystä, vaan muista kirjallisista
töistään.
Meteorologinen havainnointi kehittyi 1800-luvun aikana luonnontieteellisen
täsmälliseksi. Enemmänkin maagillinen säänennustus muuttui hiljalleen,
nopeasti välitettyjen säähavaintojen ansiosta. Yliopiston almanakassa vielä
Topeliuksen aikaankin sään ennustusta tehtiin olennaisesti
astrologisvivahteisin työkaluin.
säteilynkuljetus
Maailman eetterin pyörteiden mukaansa tempaaman säteilyn siirtyminen;
tarkoittaa oikeasti energian siirtymistä säteilyn avulla eikä säteilyn
kuljetusta, minkä takia
joku ei tätä käsitettä
käytäkään!
tiivistysjuova
Hölpöttävän meteorologin ennusteen kokoava uutisankkurin sutkaisu; yleensä
kumminkin lentokoneen jättämä vana, pakokaasujen vesihöyrystä lähinnä
tiivistynyt pilvenomainen olio.
valeokluusio
Meteorologin onneton selitysyritys; käytännössä
"norjalaismallin" oikean okluusion näköinen
vaan eri tavalla muodostunut säällinen järjestelmä.
hehtopaskali
Väistyväksi kaavaillun millibaarin tekohengitysyritys; 0,1 kPa eli 100 Pa.
jalka
Muinainen pituusmitta, joka on ison miehen saappaan anturan mittainen
eli 0,3048 m.
solmu
Ikivanha nopeusyksikkö, joka vastaa noin kyynärän matkaa sekunnissa.