Doppler-säätutkan kaikuja 7.7.1999
Matti Leskinen 7.7.1999
Kartiokeilaus (PPI) säteensuuntaisesta nopeudesta
Kuvassa nähdään 9,3 asteen korkeuskulmalla tehdyn kartiokeilauksen
tuottama mittaustulos säteensuuntaisesta nopeudesta. Tällä korkeuskulmalla
karttapohjallla etäisyysrenkain merkitty 10 km etäisyys tutkasta vastaa
1,6 ja 20 km etäisyys 3,3 km korkeutta maanpinnasta. Oikeassa reunassa
nähdään mm. nopeusasteikko, jolla negatiiviset arvot tarkoittavat kohti ja
positiiviset poispäin olevia nopeuksia. Kellonaika on UTC-aika eli Suomen
kesäajassa havainto on tehty klo 9.53.
Keskellä varsin yhtenäinen kaikualue lähistön maakaikuihin liittyneen
poistosuodatuksen päätyttyä aiheutui hyönteisistä. Pisimmän
havaintomatkan perusteella näitä voidaan todeta olleen 1,6-1,8 km korkeudella
saakka. Karttapohjalla on lisäksi merkittynä karkeapiirteinen Suomenlahden
rantaviiva ja merialue on myös sävytetty siniseksi.
Maa-alueen yllä havaitaan kauempana eli korkeammalla 2-2,5 km
korkeuksilla harvassa kaikualueita, jotka aiheutuvat lintuparvista.
Säteensuuntaisen nopeuden jakaumasta eri vaakakulmilla voidaan puolestaan
määrittää virtauksen olleen suurinpiirtein luoteesta noin 1,3 km
korkeudelle saakka ja kääntyneen sen yläpuolella vähitellen länsituuleksi,
Aivan ylärajalla säteensuuntainen nopeus saavuttaa paikoitellen tutkalla
yksikäsitteisesti mitattavan suurimman nopeuden 12,5 m/s, mikä siten myös on
suurinpiirtein länsituulen nopeus tutkan mukaan. Alempana virtaus on
hitaampaa. Ylhäällä olevien lintuparvien nopeudet sen sijaan ovat lähellä
nollaa tutkaan nähden, vaikka aavistuksen verran kohti tulevia länsipuolella
ja poispäin meneviä itäpuolella. Tästä voidaan päätellä lintujen pysyvän
lähes paikoillaan, vaikka hieman ajautuvatkin tuulen mukana itäänpäin.
Näissä tilanteissa kaikupisteiden onkin havaittu pysyvän lähes samalla
kohdalla jopa tuntikausia ja lintujen on arveltu olevan tervapääskyjä.
Siirry:
[tuorein tilanne]
[vanhat tarinat]
[Matti Leskinen]
[Meteorologian laitos]