31.5.2000
Keskiyön vaiheilla lintuja näkyi muuttamassa aika tasaisesti kolmen kilometrin
korkeudella saakka ja kokonaisuudessaan myös runsaasti. Suunta oli lähes
pohjoiseen ja nopeus 25 m/s luokkaa parhaimmillaan. Hyönteiset vähenivät
alkuyöhön verrattuna, mutta aamuyöllä lounaasta tuli ensin suurehkoja tai
kookkaita hyönteisiä 0,5-1 km korkeudella ja sitten myös pienempiä
vähän 300-500 m korkeudella olleessa kerroksessa. Nopeus oli 6-10 m/s.
Aamupäivällä maa-alueen ylle alkoi muodostua luultavasti hyönteisiä
saalistavien lintujen muodostamia lounaistuulen suuntaisia kaikujonoja
rullapyörteiden keskittämien hyönteisten takia.
Suomenlahden yli alkoi tulla kookkaita hyönteisiä lounaasta noin 15 m/s
kilometrin korkeuden tuntumassa harvana kerroksena. Keskipäivää lähestyttäessä
kerroksessa oli hyönteisiä jo aika tiheässä ja korkeus oli 0,5-1 km ja
samalla myös Suomen maa-alueelta näille korkeuksille näkyi keskittyneen
suurehkoja tai kookkaita hyönteisiä.
Päivällä maa-alueen yllä aika yhtenäinen ja suureksi osaksi ilmeisesti
pienehköihin hyönteisiin liittynyt kaikukerros ulottui noin puolen
kilometrin korkeudelle. Virtaus oli lounaasta 6-8 m/s.
Kuitenkin rullapyörteiden kohdilla hyönteisiä nousi vahvasti ylemmäksi
kilometrin korkeuden vaiheille. Suurehkoja ja kookkaita hyönteisiä liikuskeli
merellä varsin runsaasti 0,8-1 km korkeudella olleessa kerroksessa lounaasta
15 m/s vaiheilla olleella nopeudella. Maa-alueen puolella nämä olivat paremmin
sekoittuneina 0,5-1,2 km korkeusvälille. Myöhään iltapäivällä
Suomenlahden yli tulleiden hyönteisten määrä väheni aika olemattomiin, vaikka
sisämaassa hyönteisiä edelleen olikin kohtalaisesti liikkeellä kilometrin
alapuolella lounaisvirtauksessa. Illalla myös maa-alueen yllä kaiku oli
vähäistä, kunnes auringonlaskun jälkeen noin 300 m korkeudelle ulottuneessa
kerroksessa oli liikkeellä huomattavasti yöhyönteisiä länsilounaasta 10-15
m/s. Harvassa maa-alueen yllä puolen kilometrin alapuolella oli myös
kookkaita hyönteisiä ilmassa. Lintuja alkoi muuttaa pääasiassa kahden
kilometrin alapuolella pohjoiskoilliseen 20-22 m/s.
30.5.2000
Sadealueiden välissä keskiyöllä ja aamuyöllä hyönteisiä näkyi noin puolen
kilometrin korkeudella saakka yhtenäisenä kerroksena suuntanaan itäkoillinen
10-12 m/s nopeudella. Pimeimpään aikaan suurehkojen tai kookkaiden
hyönteisten merkitys kaiussa oli keskeinen.
Lintuja muutti pääasiassa kilometrin korkeuden
alapuolella aika runsaasti ja Suomenlahden yli nämä tulivat eteläkaakosta
tai etelästä 15-20 m/s vaihtelevilla nopeuksilla. Lisäksi pilvikerroksen
ylläkin 3 km yläpuolella näkyi joitakin lintuja.
Aamupäivällä sadealueen jäljessä hyönteisiä erottui hyvin vähän, mutta
länsilounaisen tuulen suuntaisia jonoja alkoi näkyä lintujen aiheuttamien
kaikujen takia, ilmeisesti rullapyörteiden keskittämiä
hyönteisiä oli saalistettavana jonkin verran. Keskipäivän lähetessä
hyönteisiä oli myös tutkalla mitattavissa maa-alueen yllä puolen
kilometrin korkeudelle saakka yhtenäisenä kerroksena ja ylempänä harvassa tai
hyvin harvassa suurehkoja ja kookkaita hyönteisiä. Erityisesti Porkkalan
tienoolta vaikutti Helsingin edustan merialueelle ajautuneen hyönteisiä
selvästi keskittyneinä 0,5-1 km ja hieman alle 1,5 km korkeudelle.
Virtaus oli lounaasta alhaalla 10 ja ylhäällä 15 m/s luokkaa.
Myöhemmin myös kauempana Suomenlahdella näkyi liikkeellä kookkaita hyönteisiä
ja noin kilometrin korkeuden vaiheilla näitä tuli lounaasta varsin tiheässäkin
klo 12-15 Helsingin itäpuolelle meren ylitse.
Auringonlaskun jälkeen rannikon lähellä ilmaan nousi aika runsaasti
lähinnä pienehköjä yöhyönteisiä alle puolen kilometrin korkeuksille. Virtaus
oli itäkoilliseen 8-12 m/s ylemmäksi voimistuen. Lintuja ilmaantui
muuttamaan myö aika paljon alle kolmen kilomerin korkeuksille.
29.5.2000
Hyönteisiä kulki keskiyön tienoilla huomattavasti pohjoisluoteeseen 6-8 m/s
alle puolen kilometrin korkeudella. Lintuja puolestaan näkyi runsaasti
muuttamassa toisaalta noin kilometrin korkeudella pohjoisluoteeseen
20 m/s ja toisaalta puoli kilometriä korkeammalla pohjoiseen 25 m/s vaiheilla
olleella nopeudella. Aamun sateiden eedllä hyönteisiä tuli huomattavasti
itäkaakosta noin 12 m/s ja sateen jälkeen jo runsaasti etelästä päin.
Aamupäivällä hyönteisten aiheuttama kaiku oli vahvinta alle puolen kilometrin
eteäkaakosta 10-12 m/s virtauksessa. Toinen merkittävä kerros lähinnä suurehkoja
hyönteisiä kulki 1-1,5 km korkeudella etelälounaasta noin 20 m/s ja ylempänä
aina kolmen kilometrin tuntumassa näkyi vielä hyvin harvassa kookkaita
hyönteisiä kulkemassa etelälounaasta 25 m/s vaiheilla olleella nopeudella.
Iltapäivällä virtaus kääntyi pinnan lähellä lounaasta tulevaksi ja hyönteisten
määrä muuttui vähäiseksi. Ylempänä 0,5-3,5 km tasoilla kulki sen sijaan
yhä hyvin harvassa etelälounaasta tulevia kookkaita hyönteisiä ja välillä nämä
näkyivät keskittyneen noin kahden kilometrin korkeudelle pilvikerroksen ylle.
Iltaa kohden nämä ylempänä olleet hyönteiset vähitellen
hävisivät ja yleensä kilometrin alapuolella lentäneet hyönteiset kulkivat
lounaasta/länsilounaasta 10 m/s luokkaa olleella nopeudella lähinnä
Suomen maa-alueen yllä. Iltayöllä huomattavasti hyönteisiä kulki puolen
kilometrin alapuolella itäkoilliseen 10 m/s luokkaa olleella nopeudella.
Sateiden välissä ja sisälläkin alkoi erottua myös aika paljon lintuja
muuttamassa.
28.5.2000
Keskiyön aikaan hyönteisiä tuli etelästä päin aina 1,5 km korkeudella saakka
aika runsaasti, vahvimmin muutaman sadan metrin korkeudella. Suunta oli
puolen kilometrin korkeudelle saakka kaakosta ja nopeus parhaimmillaan tällä
tasolla 18 m/s luokkaa. Ylempänä virtaus kääntyi etelästä tulleeksi ja nopeus
oli noin 15 m/s kaikukerroksen yläreunalla. Pääosa hyönteisistä oli
ilmeisesti pienehköjä, mutta varsinkin ylätasoilla suurehkojen hyönteisten
osuus oli merkittävä ja kaikkialla myös kookkaita hyönteisiä oli
erotettavissa hyvin harvassa. Myös lintuja muutti edelleen merkittävästi.
Aamuyöllä sateiden ohella hyönteisiä matkasi lounaasta 10-15 m/s korkeudesta
riippuen alle kilometrin korkeuksilla. Virtaus oli muuttunut kuitenkin lännestä
tulevaksi aamulla ja aamupäivällä, jolloin
rullapyörteiden kohdilla hyönteisiä oli runsaasti
maa-alueen yllä lähes kilometrin korkeudelle saakka. Keskipäivän tienoilla
virtaus oli alhaalla länsilounaasta 7 m/s ja ylhäällä kilometrin tasolla
länsiluoteesta 13 m/s.
Merituuli merkitsi iltapäivällä rannikon lähellä
virtausta lounaasta 10-12 m/s ja merituulirintaman
kohdalla ollut vahvimman kaiun nauha eteni rivakasti sisämaahan nostaen
hyönteisiä yli kilometrin korkeudelle.
Iltayöllä hyönteisäö lähti maa-alueelta pohjoisluoteeseen noin puolen
kilometrin korkeudelle ulottuneessa kerroksessa. Nopeus oli 5-8 m/s ja
suurehkojen tai kookkaiden hyönteisten osuus kaiussa oli ratkaiseva. Lintuja
alkoi myös muuttaa yön pimetessä runsaasti.
27.5.2000
Aamun sarastaessa lintuja näkyi muuttamassa vain muutamia ja lähinnä
Suomenlahden puolella 3 km korkeudella saakka koilliseen 25 m/s luokkaa
olleella nopeudella. Hyönteisiä oli myös hiukan havaittavissa puolen
kilometrin alapuolella. Aamupäivällä maa-alueen ylle nousi hyönteisiä
länsilounaasta olleeseen 10-12 m/s virtaukseen alle kilometrin korkeudelle.
Päivällä merituuli merkitsi virtauksen kääntymistä rannikon lähellä
lounaasta tulevaksi ja tässä noin puolen kilometrin korkeuteen ulottuneessa
kerroksessa nopeus oli parhaimmillaan 15 m/s vaiheilla. Sisämaassa hyönteisiin
ja ilmeisesti lähinnä näitä saalistaneisiin lintuihin liittynyt kaiku oli
vahvaa merituulirintaman eli lounaisvirtauksen ja
länsilounaisen virtauksen rajavyöhykkeen kohdalla sekä kauempana sisämaassa
tuulensuuntaisten kaikujonojen alueilla, ja
huomattavasti hyönteisiä kohosi näiden kohdalla yli kilometrin korkeudelle.
Puolen kilometrin yläpuolella noin 15 m/s virtaus vei itäkoilliseen/itään
lähinnä harvassa olleita suurehkoja hyönteisiä.
Illalla pinnan lähellä hyönteisiä kulki suurinpirtein itään 6-8 m/s
yhteäisen kaikukerroksen muodostaen alle puolen kilometrin korkeudella.
Ylempänä alle kilometrin korkeudella suurehkoja hyönteisiä eteni harvassa
lounaasta 15 m/s tienoilla olleella nopeudella. Iltayöllä pinnasta lähti
yöhyönteisiä luoteeseen päin 3-5 m/s j aylempänä muutaman sadan metrin
korkeudella etelästä tuli hyönteisiä myös merkittävästi Suomenlahden
yli 15 m/s vaiheilla olleella nopeudella. Lisäksi lintuja oli paljon
muuttamassa pohjoiseen 20-25 m/s kilometrin korkeuden tienoilla melko paksussa
kerroksessa.
26.5.2000
Yön sateiden välissä näkyi hieman myös hyönteisiä liikkeellä alle kilometrin
korkeudella etelälounaasta 10 m/s vaiheilla olleella nopeudella. Lintuja
muutti myös aika paljon sateettomilla alueilla pohjoiseen ja nopeus oli
20 m/s luokkaa.
Myös heikon
sateen sisällä lintuja
erottui varsin runsaasti välillä.
Aamulla sadealueen jälkipuolella kaikuja oli vähän eikä päivän mittaan
kovassa tuulessa erottunut sateiden joukossa mitään erityisempää.
Alkuyöllä kuitenkin taas näytti hieman hyönteisiä matkaavan maa-alueen
yllä itäkoilliseen noin 20 m/s ja lintuja koilliseen 25 m/s luokkaa
olleella nopeudella kilometrin alapuolella.
25.5.2000
Hieman ennen keskiyötä (klo 1!) hyönteisten määrä oli runsaimmillaan ja
virtaus oli etelälounaasta parhaimmillaan 10 m/s luokkaa pääasiassa alle
puolen kilometrin korkeudella olleessa kerroksessa. Lintuja muutti edelleen
pohjoiskoilliseen ja näitä erottui lounaasta tulleen sadealueen sisälläkin
jonkin aikaa. Sateen jälkeen hyönteisiä alkoi näkyä aamupäivällä maa-alueen
yllä lounaisen virtauksen suuntaisia kaikujonoja
muodostellen. Ppitkin päivää Suomen maa-alueen yllä hyönteisiä
oli suhteellisen niukasti puolen kilometrin korkeudella saakka yhtenäisenä
kerroksena illalla lännestä tulleeseen laajaan sadealueeseen saakka.
Virtaus oli lounaasta 10-12 m/s parhaimmillaan. Kookkaita hyönteisiä kulki
etenkin eteläpuolella päivän mittaan harvassa tai hyvin harvassa 1-3
km korkeudella lounaasta 15 m/s vaiheilla olleella nopeudella.
Sateiden välissä klo 21 jälkeen hyönteisiä tuli huomattavasti etelälounaasta
lähes kilometrin paksuisena kerroksena 10-13 m/s. Suomenlahden ylittäjiä
keskittyi myöhemmin runsaammin noin 0,5 km korkeudelle ja 1-1,2 km hieman
harvempaan ja pääasiassa suurehkoja hyönteisiä sisältävään kerrokseen.
Aalkuyöllä lintuja oli myös muuttamassa aika paljon pääosin kahden kilometrin
alapuolella ja näiden suunta oli pohjoiseen 20-22 m/s.
24.5.2000
Keskiyön aikoihin hyönteiskerros oli vahvimmillaan muutaman sadan metrin
korkeudella ja liikkui luoteesta 6-10 m/s ja hieman heikommin hyönteisiä
näkyi liikkeellä kilometrin korkeudella asti, mutta mitään suurehkoja tai
kookkaita hyönteisiä ei juuri mukana ollut. Lintuja muutti edelleen
pohjoiseen 3 km korkeudella saakka 15-18 m/s. Aamuyöllä kaikki kaiku heikkeni
ja aikaisin aamulla liikkeellä oli olennaisesti vain hyvin harvassa lintuja.
Aamupäivällä hyönteisiä nousi maa-alueen ylle ilmaan länsilounaasta
tulleeseen virtaukseen noin kilometrin korkeudelle asti.
Puolen kilometrin ja kilometrin välisessä kerroksessa liikkui aluksi vain
harvassa suurehkoja tai kookkaita hyönteisiä 8-10 m/s. Maa-alueen ylle
muodostui tuulensuuntaisia jonoja ja hyönteisiä alkoi
olla varsinkin näiden kohdalla kilometrin korkeudelle ulottuneessa kerroksessa
aika runsaasti.
Merialueella kauempana ja Suomenlahden yli tulossa alkoi päivällä erottua
jonkin verran hyönteisiä kilometrin alapuolella. Virtaus oli lounaasta ja
nopeus 8-10 m/s. Iltapäivällä harvassa suurehkoja hyönteisiä tuli
etelälounaasta 12-14 m/s 700-1200 m korkeudella ja Suomen maa-alueen yllä
näiden tiheys tässä kerroksessa kasvoi eli myös Suomen puolella vaeltajia
näkyi nousevan ilmaan. Mutta klo 15 jälkeen virtaus oli kääntynyt
länsilounaasta tulevaksi ja meren puolella tämä kerros katosi niin, että
jäljelle jäi vain muutama Suomen maa-alueelta ilmaan noussut hyönteinen.
Pinnan lähellä hyönteisiä oli vahvempia keskittäviä
ja nousuliikettä sisältäviä jonoja lukuunottamatta puolen kilometrin
paksuisessa kerroksessa ja virtaus oli lounaasta 8 m/s luokkaa.
Alkuyöllä hyönteisiä oli runsaasti puolen kilometrin korkeudelle saakka ja
keskittyneinä toisaalta 200 ja toisaalta 400 m tasolle. Virtaus oli
länsilounaasta 6-10 m/s ja Porkkalan niemeltä näkyi ajautuvan Helsingin
edustan merialueella huomattavan paljon hyönteisiä. Vuorokauden lopulla
hyönteisiä tuli runsaasti meren yli etelästä/etelälounaasta 5-10 m/s
virtauksessa puolen kilometrin korkeudella saakka. Lintuja oli myös
huomattavasti muutolla pohjoiskoilliseen jopa 20 m/s luokkaan nousseella
nopeudella pääasiassa alle kilometrin korkeudella.
23.5.2000
Lintujen muutto jatkui keskiyöllä ja aamuyöllä ennen sateita vilkkaana.
Suomenlahden yli tultiin etelästä suurimmaksi osaksi alle kilometrin
korkeudella 15 m/s tuntumaan nousseella nopeudella. Huomattavasti muuttajia
oli myös 1-2 km korkeudella hieman hitaammin liikkeellä ja joitakin harvoja
näkyi ylempänäkin 4 km tasolla saakka.
Aamupäivällä Suomen maa-alueen ylle nousi runsaasti hyönteisiä noin puolen
kilometrin korkeudelle yhtenäiseksi kerrokseksi menossa koilliseen 3-5 m/s.
Ylempänä noin 800 m sekä 1-1,5 km korkeudella suurehkoja hyönteisiä matkasi
harvassa itäkaakkoon noin 10 m/s. Samalla viime kesänä näkyneitä aika
kummallisia kaikukohteita
ilmaantui näkyviin 1,5 km korkeuden tuntumaan, päivän kuluessa hieman
korkeammalle nousten.
Iltapäivällä luoteesta sadekuuroihin liittynyt puuskarintama pääsi kymmenkunta
kilometriä Helsingin pohjoispuolelle ja pinnan luoteenpuoleinen virtaus sai
osaksi vastaansa merituulen, jolloin tälle raja-alueelle keskittyi hyönteisiä
vahvasti ja ilmeisesti näiden perässä myös lintuja. Iltaa kohden merituuli
näkyi merituulirintaman edeltämänä tunkeutuvan
parinkymmenen kilometrin päähän sisämaahan. Tällä alueella pinnan lähellä
hyönteisiä oli kilometrin korkeudelle saakka alhaalla lounaisessa 4-6 m/s
tuulessa ja ylempänä länsilounaasta 3 m/s vaiheilla tulleessa virtauksessa.
Lisäksi 1-1,5 km korkeudella eteni harvassa suurehkoja hyönteisiä itään noin
5 m/s.
Illalla virtaus kääntyi lounaasta tulevaksi ja hyönteisiä oli ilmassa noin
puolen kiloemtrin korkeudelle ulottuneessa kerroksessa maa-alueen yllä.
Alkuyöllä olennaisin kaikukerros oli 200-600 m korkeudella ja kyse oli
lähinnä aika pienistä yöhyönteisistä, jotka aluksi kulkivat länsilounaasta
noin 5 m/s. Aika tasaisesti 3 km korkeudelle saakka oli muuttamassa paljon
myös lintuja pohjoiseen/pohjoiskoilliseen 15-18 m/s.
22.5.2000
Keskiyöllä ja aamuyöllä silmiinpistävintä oli 2-3 km korkeudella ollut
muuttolintujen aika harva kerros menossa pohjoisluoteeseen noin 20 m/s ja
ainakin osana aikaa hieman pilvikerroksen yllä. Hyönteisiä oli niukasti
liikkeellä alle puolen kilometrin korkeudella pohjoiskoilliseen 5-10 m/s.
Maa-alueen yllä hyönteisiä nousi aamupäivällä liikkeelle runsaammin ja
myös Suomenlahden yli alkoi tulla suurehkoja hyönteisiä 0,5-1 km korkeudella
harvassa etelälounaasta 10 m/s luokkaa olleella nopeudella.
Iltapäivään tultaessa Suomenlahden yli tulevia hyönteisiä oli enää harvoja,
mutta sen sijaan Suomen maa-alueen yllä kaikua oli vahvasti. Liike oli
koilliseen 5 m/s luokkaa noin kilometrin paksuisessa kerroksessa, jossa
myös rullapyörteet keskittivät hyönteisiä
tuulensuuntaisiksi jonoiksi.
Myöhemmin pinnan lähellä virtaus kääntyi kaakosta
tulevaksi ja ilmiö käyttäytyi muutenkin kuin merituuli.
Illalla klo 19-22 aikavälillä Suomenlahdella 10-20 km Helsingin eteläpuolella
kulki aika runsaasti
lintuparvia itäkoilliseen
18-22 m/s nopeudella. Hyönteisiä
nousi Suomen maa-alueella ilmaan runsaasti auringonlaskun jälkeen, ensin
pienempiä ja vähän myöhemmin suurehkoja tai kookkaita merkittävästi menossa
koilliseen 5 m/s luokkaa olleella nopeudella hieman yli puolen kilometrin
korkeudelle ulottuneessa kerroksessa. Myös lintuja ilmestyi muuttamaan
runsaasti pohjoisluoteeseen noin 12 m/s alle kahden kilometrin korkeuksilla.
21.5.2000
Hieman vaimeamman alkuyön jälkeen keskiyön tietämissä hyönteisiä tuli jälleen
vahvasti kaakosta 1,5 km korkeudelle ulottuneessa kerroksessa. Erityisen
runsaasti hyönteisiä näkyi olleen 200-500 m korkeudella olleessa kerroksessa,
jonka yläosassa myös virtaus oli voimakkainta ja 15 m/s luokkaa. Lintuja oli
myös huomattavasti liikkeellä pohjoiseen noin 20 m/s, mutta enemmän Suomen
maa-alueen yllä kuin etelämpänä. Aamulla hyönteisiä oli runsaammin myös
Suomen maa-alueen yllä ja Helsingin itäpuolella samalla kun pinnan lähellä
virtaus oli lähes idästä, joskin rullapyörteet
osoittivat merkittävän virtauksen olleen itäkaakosta. Virtaus oli myös
heikentynyt 10 m/s luokkaan. Kuitenkin hyönteisiä tuli aamupäivälläkin
runsaasti kilometrin korkeudelle ulottuneessa kerroksessa.
Päivällä pinnan lähellä virtaus oli itäkaakosta/idästä 10 m/s luokkaa ja
hyönteisiä oli jo aika vähän liikkeellä suhteessa viime vuorokausien
tilanteeseen.
Iltapäivällä joitakin sadekuurojakin näkyi alueella, mutta lisäksi melko
kookkaita hyönteisiä näkyi harvassa liikkeellä etelästä 15 m/s tienoilla
olleella nopeudella kilometrin korkeuden tuntumassa.
Merkittävämpien sateiden jälkeen illalla hyönteisiä oli vähän liikkeellä,
kunnes iltayöllä Suomen maa-alueella pohjoiskoilliseen 5-10 m/s nopeudella
pölähti ensin suuri joukko pieniä hyönteisiä ja vähän myöhemmin myös isompia
noin puolen kilometrin korkeudelle saakka. Samalla myös lintuja nousi
muuttamaan pohjoisluoteeseen 20 m/s luokkaa olleella nopeudella.
20.5.2000
Vahvimmillaan hyönteisvaellus kaakosta oli keskiyön tienoilla, jolloin
etenkin 300-1000 m korkeudella kaiku oli voimakasta. Virtaus oli
kaakosta/eteläkaakosta ja parhaimmillaan 15 m/s luokkaa. Hyönteiskaiku ulottui
yhtenäisenä 1,5 km korkeudelle saakka. Lintuja oli myös jonkin verran
muuttamassa pohjoiseen noin 20 m/s 1-2 km korkeudella.
Aamun hieman heikomman vaiheen jälkeen aamupäivällä kaiku voimistui
ja kaakkoisvirtaus jatkoi hyönteisten tuomista Suomenlahden ylitse. Päivällä
voimakkain kerros oli parinsadan metrin korkeudella, jossa virtaus oli
itäkaakosta aluksi 15 m/s ja illalla 18 m/s luokkaa. Ylempänä noin kilometrin
korkeudella oli välillä vahvasti suurehkoja hyönteisiä liikkeellä eteläkaakosta
10-12 m/s, mutta illalla alakerroksen lisäksi hyönteisiä oli yhtenäisesti ja
hieman niukemmin 1,5 km korkeudelle saakka.
Iltayöllä hyönteisiä tuli edelleen itäkaakosta vahvimmin parinsadan metrin
korkeudella, mutta puolen kilometrin yläpuolella oli enää vain hyvin harvassa
suurehkoja hyönteisiä kilometrinkorkeudelle saakka. Lintuja lähti muuttaamaan
toisaalta aika runsaasti pohjoiseen 20 m/s luokkaa olleella nopeudella ja
pääosin 1-2 km korkeudella.
19.5.2000
Keskiyön tienoilla myös lintuja oli huomattavasti liikkeellä pääasiassa alle
kahden kilometrin korkeudella pohjoiskoilliseen 20 m/s luokkaa olleella
nopeudella. Hyvin runsaasti oli kuitenkin liikkeellä hyönteisiä
voimakkaassa kaakkoisessa virtauksessa ja eniten alle 700 m
korkeudella, mutta 1,5 km korkeudelle saakka harvenevasti. Nopeus oli
18 m/s vaiheilla parhaimmillaan. Aamuyöllä hyönteiskaiku heikkeni, mutta säilyi
edelleen vahvana. Sadekuurojen kulkeminen ylitse aamulla vaikutti jonkin
verran heikentävästi hyönteiskerrokseen, mutta sateiden välissäkin hyönteisiä
oli edelleen runsaasti.
Aamupäivällä
hyönteisiä tuli hyvin runsaasti
kaakosta noin 15-18 m/s
hieman yli puolen kilometrin paksuisessa kerroksessa ja ylempänä näitä oli
harvemmassa 1,5 km korkeudelle saakka, suurehkoja hyönteisiä aika erillisessä
kerroksessa vahvemmin 1,2 km korkeuden vaiheilla. Kaiussa oli havaittavissa
myös hitaammin idästä länteen päin liikkuvaa vaihtelua kaiun voimakkuudessa
eli periaatteessa jotakin samansuuntaista rakennetta kuin sadekuurojonoissa
länsipuolella.
Päivällä maa-alueen yllä hyönteiskaiku ulottui yhtenäisenä kahden kilometrin
korkeuden tuntumaan ja myös rullapyörteiden
keskittävä vaikutus oli hyvin selvä tuulensuuntaisina jonoina.
Lisäksi hyvin harvassa erottui suurehkoja hyönteisiä
menossa pohjoiseen 2-2,5 km korkeudella ja itse kuitenkin selvästi
asettuneina suurinpiirtein Suomenlahden suuntaisesti. Iltapäivällä
merenpuolella kaiku alkoi olla vahvaa toisaalta parinsadan metrin korkeudella
ohuessa kerroksessa ja toisaalta 700-1100 m korkeudella, jossa varsinkin
yläosassa suurehkojen hyönteisten osuus oli näkyvä.
Myöhään iltapäivällä pinnan lähellä virtaus oli itäkaakosta ja parinsadan
metrin korkeudella voimakkaimmillaan lähenteli 20 m/s nopeutta. Hyönteisiä
oli edelleen runsaasti liikkeellä varsinkin alhaalla tuulimaksimin vaiheilla.
Samalla myös näissä alle 1,5 km kerroksissa kaiun voimakkuuden vaihtelusta
eri suunnissa voidaan arvella hyönteisten suuntautuneen suurinpiirtein
kohtisuoraan Suomen rannikkoon nähden.
Ylhäällä 1,5-2 km korkeudella kulki myös yhä pohjoiseen 10 m/s luokkaa
olleella nopeudella suurehkoja ja jopa kookkaita hyönteisiä harvassa. Näiden
suuntautuminen puolestaan oli Suomen rannikon suuntainen. Illalla meren yli
tulevat hyönteiset olivat yhä vahvimmin alle puolen kilometrin korkeudella
ja nopeus kaakosta oli 20 m/s lähellä parhaimmillaan. Ylempänä oli enää
kuitenkin lähinnä suurehkojen hyönteisten täyttäminä kaksi kerrosta noin
700 ja 1200 m korkeuksilla tulossa kaakosta noin 15 m/s. Edelleen 1,5-2 km
korkeudella oli hyvin harvassa joitakin isompia hyönteisiä.
Yöllä hyönteisten vaellus jatkui, mutta huomattavasti lintujakin näkyi
muuttamassa lähinnä kilometrin yläpuolella pohjoiskoilliseen 15 m/s
luokkaa olleella nopeudella.
18.5.2000
Hyönteisiä kulki yön läpi toisaalta parinsadan metrin korkeudella saakka ja
toisaalta 0,5-1 km korkeudella kaakosta alhaalla 10 ja ylempänä 5 m/s.
Lintuja muutti runsaasti pohjoiskoilliseen noin 15 m/s nopeudella pääasiassa
1-2 km korkeudella.
Aamulla hyönteisiä alkoi tulla runsaasti kaakosta/etelästä meren ylitse,
eniten 200-500 m korkeudella etelästä 12-14 m/s nopeudella. Lintuja sen
sijaan oli aamulla enää aika harvassa liikkeellä pohjoiseen päin 15-20 m/s.
Aamupäivän aikana hyönteisiä oli runsaammin Suomen maa-alueen päällä, mutta
Suomenlahden ylittäjien määrä säilyi aika ennallaan. Lisäksi etelälounaasta
noin 10 m/s nopeudella tuli harvassa melko suuria hyönteisiä 1,5 km
korkeuden tuntumassa. Keskipäivää lähestyttäessä Suomenlahden yli tulevien
hyönteisten määrä niin pinnan lähellä kuin 0,5-1 km välillä alkoi taas
kasvaa. Maa-alueen yllä oli kaakkoisvirtauksen suuntaisia
kaikujonoja ja yleensäkin alle puolen
kilometrin korkeudella hyönteisten määrä muuten aika tasaisen voimakasta
samalla kun kaikua oli yhtenäisesti 1,5 km korkeudelle asti.
Keskipäivällä merialueen yllä voimakkaan kerroksen kohdalla noin 600 m
korkeudella virtaus oli myös nopeinta eteläkaakosta ja hyönteisten omakin
suuntaus oli hieman etelä-pohjoinen akselin suuntainen. Toinen vahvempi
kerros oli parinsadan metrin korkeudella meren yllä ja tässä kerroksessa
kaakkoisvirtaus oli iltapäivällä parhaimmillaan 15 m/s luokkaa.
Näistä kaikukerroksista saa tarkemman kuvan tutkalla tehdystä
pystyleikkauksesta.
Ylempi kerros heikentyi vähän tai tasoittui 0,5-1 km välille alkuiltapäivällä.
Suurehkoja hyönteisiä keskittyi kilometrin korkeuden tienoille välillä, mutta
ajoittain taas näitä oli tasaisen harvassa 1-1,5 km korkeudella. Iltaa kohden
pinnan läheinen kaakkoistuuli jopa hieman voimistui ja sen mukana näkyi kulkevan
eniten hyönteisiä muutaman sadan metrin korkeudessa. Ylemmissä kerroksissa
virtaus kääntyi etelästä ja yli kilometrin korkeudella etelälounaasta
tulevaksi ja näissä näkyi aika harvassa suurehkoja tai kookkaita hyönteisiä.
Iltayöllä hyönteisiä tuli edelleen vahvasti parinsadan metrin korkeudelle
keskittyneessä kerroksessa meren yli kaakosta hieman yli 15 m/s. Ylempänä
suurehkoja hyönteisiä oli aika harvassa, mutta edelleen huomattavasti noin
kilometrin korkeudelle saakka ja ylempänäkin vielä jonkin verran liikkeellä.
17.5.2000
Lintujen muutto oli keskiyön aikoihin edelleen vilkasta, mutta aamuyön
kuluessa lintujen määrä väheni. Kuitenkin aamulla ja aamupäivällä edelleen
huomattavasti lintuja tuli Suomenlahden ylitse 15-20 m/s nopeudella ja
pääasiassa alle kilometrin korkeudella. Myös Suomenlahdella itäkoilliseen
liikkuvia lintuparvia näkyi klo 5 aikoihin merkittävästi liikkeellä
parinkymmenen kilometrin päässä Helsingistä.
Aamupäivän kuluessa hyönteisiä alkoi nousta ilmaan, etenkin noin puolen
kilometrin korkeudelle ulottuneeseen kerrokseen. Virtaus oli lounaasta ja
parhaimmillaan 10 m/s luokkaa. Suomenlahden ylikin näytti tulevan hyönteisiä
Porkkalan suunnalla jo klo 11 aikoihin ilmeisen runsaasti ja tuntia
myöhemmin myös Helsingin kohdalla. Tällöin oli havaittavissa toisaalta
pinnan lähellä ja pääasiassa ilmeisesti pienehköjen hyönteisten kerros sekä
toisaalta 500-800 m korkeudella erillinen, merkittävästi suurehkoja hyönteisiä
sisältänyt kerros. Liike oli etelälounaasta, alhaalla nopeus oli 10 m/s ja
ylempänä 13 m/s luokkaa. Varsinkin ylemmässä kerroksessa havaittu vahvempi
kaiku länsi-itä-akselilla viittasi hyönteisten pyrkineen suuntautumaan joko
pohjoista tai etelää kohti.
Päivällä luoteesta lähestyneen sadealueen edellä hyönteisten tulo Suomenlahden
yli alkoi hieman heiketä ja samalla virtaus kääntyi lounaasta tulevaksi.
Toisaalta harvassa yli kilometrin korkeudella lennelleitä suurehkoja
hyönteisiä oli vähän tiheämmässä.
Sadealueen tultua päälle hyönteisiä näkyi virtaamassa etelälounaasta enää
merkittävästi vain Helsingin itäpuolelle ja täällä maa-alueen yllä
hyönteiset myös muodostivat yhtenäisen noin kilometrin korkeudelle ulottuneen
kaikukerroksen. Sateen jälkipuolellakin hyönteisten tulo kuitenkin jatkui
lounaasta noin 800 m korkeudelle ulottuneessa kerroksessa, alhaalla enemmän
pienempiä ja puolen kilometrin yläpuolella lähinnä suurehkoja hyönteisiä.
Nopeus oli 10-12 m/s. Kuitenkin pinnan lähellä parinsadan metrin korkeudelle
asti virtaus oli eteläkaakosta enimmillään 5 m/s.
Illalla ja alkuyöllä ylempi virtaus vei hyönteisiä edelleen koilliseen ja
pinnan lähellä luoteeseen. Muutamia lintuparvia näkyi klo 21-23 aikoihin
Suomenlahdella parikymmentä kilometriä Helsingistä matkaamassa itäkoilliseen
18-22 m/s. Lintuja oli vuorokauden lopulla myös runsaasti muuttamassa
pohjoiskoilliseen 15 m/s vaiheilla olleella nopeudella.
16.5.2000
Lintuja muutti keskiyön aikoihin aika runsaasti alle kahden kilometrin
korkeudella, pinnan lähellä eteläkaakosta ja 1-2 km korkeudella etelälounaasta
10 m/s luokkaa olleella nopeudella. Aamun sarastaessa lintuja tuli jonkin
aikaa hyvinkin tiheässä eteläkaakosta. Tällöin nopeus oli 15-20 m/s luokkaa
parhaimmillaan alle kilometrin korkeudella ja myös rannikolta sisämaahan
muuttajat etenivät suurella joukolla. Aamulla näkyi myös kaakkoon päin
10-12 m/s matkanneita kohteita, jotka nousivat hyvin harvassa rannikolta 3-5 km
korkeudelle saakka. Nämä olisivat voineet olla isoja hyönteisiä, mutta näissä
korkeuksissa lämpötilan oli selvästi nollan alapuolella ja kyseessä
oli todennäköisesti lintuja, joskin aika vähän tuulesta poikkeavalla
nopeudella olivatkin ilmassa. Vähän tarkemmin asiaa nähnee myös
tutkakuvista.
Aamupäivällä turbulenssin liittyvää kaikua erottui rajakerroksen yläreunan
lähettyvillä kilometrin korkeudella hiljalleen ylemmäksi nousevassa kerroksessa.
Myös suurehkoja hyönteisiä alkoi olla harvassa alle kilometrin
korkeuksilla ja aluksi ne kulkivat luoteesta muutama m/s nopeudella, mutta pian
merituuli merkitsi rannikon lähellä virtausta etelän puolelta.
Päivällä merituulirintaman eteläpuolella hyönteisiä
oli aika harvassa liikkeellä pääasiassa rullapyörteiden
kohdilla eteläisessä 4-6 m/s virtauksessa. Sisämaassa virtaus oli
pohjoisluoteesta ja hieman hennompi ja myös siellä kaiku keskittyi
järjestäytyneen pystyliikkeen ohjailemana vahvemmiksi nauhoiksi.
Merituulirintama eteni rannikolta sisämaahan keskimäärin 1,5 m/s vauhdilla ja
oli klo 18 aikaan noin 40 km päässä rannikosta. Merituulialueella hyönteisten
määrä hupeni päivän aikana sangen pieneksi.
Lintuparvia pyyhälsi 10-20 km Helsingin eteläpuolella klo 21-24 aikoihin
itäkoilliseen 25 m/s luokkaa olleella nopeudella matalalla Suomenlahden yllä.
Suureksi osaksi nämä kuitenkin peittyivät voimakkuudestaan huolimatta muuhun
lintujen yömuuttoon liittyneen kaiun alle. Hyvin runsaasti lintuja muutti
alle kilometrin korkeudella 15 m/s vaiheilla olleella nopeudella
pohjoiskoilliseen, runsaasti lintuja oli myös 1-2 km välillä hieman erillisenä
kerroksena ja hieman hitaammin menossa samaan suuntaan. Harvassa lintuja
kulki vielä 2-3 km välillä ja näiden nopeus oli 10 m/s luokkaa.
15.5.2000
Aamuyöllä lintuja alkoi olla aika runsaasti ilmassa. Suomen maa-alueella
suunta oli keskimäärin koilliseen päin ja Suomenlahdella pohjoiseen.
Nopeus oli 8-10 m/s ja aamulla lintuja oli merkittävästi enää Suomenlahden
puolella. Hyönteisiä alkoi nousta ilmaan aamupäivällä ja luoteesta 10 m/s
luokkaan kilometrin tasolla olleessa virtauksessa hyönteisiä alkoi myös
keskittyä varsin vahvasti tuulensuuntaisiksi jonoiksi
1,5 km korkeudelle asti. Tämän yllä näkyi ohuena heikkona kaikukerroksena
myös turbulenssiin liittyvää kaikua rajakerroksen yläreunalla, iltapäivällä
lähes kahden kilometrin korkeudella. Hyönteisiä virtasi hyvin näkyvästi
pitkälle Suomenlahdelle iltaan saakka, vaikka kaikui jatkuvasti alkoikin
heiketä.
Voimakkaampi aika yksinäinen pohjois-etelä-suuntainen kaikunauha liikkui
idästä Helsingin seudun ylle auringonlaskun aikoihin ja samalla myös
yöhyönteisiä alkoi nousta ilmaan hieman alle kilometrin korkeuksille.
Alkuyöllä ilmassa oli kuitenkin enää pääasiassa suurehkoja tai kookkaita
hyönteisiä menossa etelälounaaseen 10-12 m/s. Sen lisäksi hyvin runsaasti
lintuja nousi Suomen maa-alueelta 1-2 km korkeudelle matkaamaan
pohjoisluoteeseen noin 10 m/s. Myöhemmin myös Suomenlahden yli alkoi tulla
muuttolintuja runsaasti.
14.5.2000
Lintuja muutti pääasiassa Suomen rannikolta ja maa-alueelta pohjoiseen päin
kymmenkunta metriä sekunnissa nopeudella keskiyön jälkeen. Paikoittain
lintuja oli liikkeellä hyvinkin runsaasti.
Aamulla sen sijaan lintuja oli lähinnä Suomenlahden suunnalla tulossa
kaakosta yhä 10 m/s luokkaa olleella nopeudella ja matkalaisia oli hieman
harvemmassa kuin yöllä. Päivällä hyönteisiä nousi ilmaan ja iltapäivällä
näitä oli aina 1,5 km korkeudelle saakka sangen tiheästi keskittyneinä
järjestäytyneiden pystyvirtausten kohdille.
Liike oli luoteesta ja nopeus 10 m/s luokkaa. Illan tullen hyönteiset
vähenivät, kunnes auringonlaskun tienoilla lähinnä varsin pieniä
yöhyönteisiä kulki eteläkaakkoon 8-10 m/s pääasiassa alle puolen kilometrin
korkeudella. Alkuyöllä ilmaan nousi varsin paljon myös lintuja, mutta
eteneminen pohjoiseen sujui vain 5 m/s luokkaa olleella nopeudella ja
linnut vähenivät pian aika olemattomiin.
13.5.2000
Pohjoisvirtaus jatkui ja sateiden ohella päivällä näkyi huomattavasti
lintuja Suomen maa-alueen yllä, kaiketi tavallista lokkien liikkumista.
Muutamia hyönteisiä oli erotettavissa alle kilometrin korkeudella
ajelehtimassa eteläkaakkoon 10-12 m/s.
Jonkin verran lintuja näytti kulkeneen Suomenlahden keskivaiheilla
itäkoilliseen hyvällä nopeudella iltayöllä, mutta runsaammin lintuja oli
liikkeellä Suomen maa-alueen yllä, jossa oli aika paljon lintuja alle kilometrin
korkeudella muuttamassa keskimäärin pohjoisluoteeseen noin 10 m/s. Samaan
aikaan hyvin harvassa suurehkoja tai kookkaita hyönteisiä kulki vielä
päinvastaiseen suuntaan samanlaisella nopeudella.
12.5.2000
Koleassa pohjoisvirtauksessa ei näkynyt merkittävästi muita kuin
sadekuuroihin liittyneitä kaikuja. Muutama yksittäinen isohko
hyönteisiä kuitenkin ajelehti virtauksessa. Iltayöllä lintuja oli hyvin
harvassa liikkeellä alle kilometrin korkeudella.
11.5.2000
Keskiyöllä ja aamuyöllä vähän hyönteisiä erottui sateettomilla alueilla alle
puolen kilometrin korkeudella ja aamun sarastaessa virtaus oli luoteesta
8 m/s vaiheilla. Lintuja näkyi myös yöllä muuttamassa sadealueiden välissä.
Päivällä sadekuurojen välissä näkyi vain muutama hyönteinen pohjoisluoteesta
käyneessä noin 12 m/s virtauksessa alle puolen kilometrin korkeudella.
Muutamia lintuja oli liikkeellä alkuyöllä, mutta kovin yhtenäistä liikettä
ei voinut havaita.
10.5.2000
Pari tuntia ennen auringonnousua lintujen muutto pohjoiseen oli vilkkaimmillaan.
Nopeus oli 10-15 m/s ja lentokorkeudet pääasiassa alle kilometrin, mutta
huomattavasti lintuja näkyi myös 1-2 km korkeudella. Suomen maa-alueen yltä
linnut kuitenkin häipyivät aika kokonaan jo ennen auringonnousua, vaikka
Suomenlahden ylittäjien määrä säilyikin ja väheneminen oli niin hidasta,
ettei aamulla etelästä tuleviin ilmeisestikin päivällä muuttaviin harvempiin
lintuihin jäänyt selvää eroa.
Aamupäivällä sisämaassa lounaisvirtauksessa ilmaan nousi runsaasti hyönteisiä,
joskin 0,5-1,8 km välisessä kerroksessa oli vain melko harvassa lentäneitä
suurehkoja hyönteisiä. Virtaus oli alhaalla lounaasta 10-14 m/s ja ylhäällä
lännestä 10 m/s luokkaa. Myös kauempana rannikosta virtaus oli enemmän
lännestä ja voimakkainta kaiku oli tavallaan lounaisemman virtauksen eli
tavallaan merituulen raja-alueelle muodostuneessa kaikunauhassa 20-25 km
rannikosta. Tätä pohjoisempana oli lisäksi voimakkaita
kaikujonoja. Maa-alueen yllä 0,5-1,5 km korkeuksilla
oli tiheämmässä suurehkoja hyönteisiä kuin Helsingin edustan merialueella
eteläkaakossa, jonne hyönteiset olivat enimmäkseen kulkeutuneet
todennäköisesti Porkkalan niemeltä saakka.
Iltapäivällä sisämaahan noin 20 km etäisyydelle rannikosta muodostui hyvin
vahva länsilounaisen ja lounaisen virtauksen raja-alueen kaikunauha,
jonkinlainen merituulirintama. Virtaus lounaasta
oli parinsadan metrin korkeudella rannikolla 13 m/s ja kilometrin korkeudella
länsilounaasta 15 m/s vaiheilla. Iltaan tultaessa hyönteiset niukkenivat lähes
havaitsemaatomiksi, kunnes klo 21 maissa hieman runsaammin hyönteisiä jälleen
kulki alle puolen kilometrin korkeuksilla lännestä 12-15 m/s.
Tällöin näkyi myös poikkeuksellisia
aaltoja ilmakehässä noin kilometrin
korkeudella. Kaiku aiheutui luultavasti turbulenssista, kun kyseiselle
tasolle vakaaseen kerroksen syntyneet aallot murtuilivat.
Lintuja ilmaantui muuttaamaan isoissa parvissa Suomenlahdelle 20-30 km
Helsingin eteläpuolelta illalla. Näiden suunta oli itäkoilliseen ja mitatut
nopeudet olivat 35-40 m/s luokkaa. Sadealueen tulo luoteesta lopetti tuon
muuton kuitenkin alkuyöllä. Sateiden välissä ja sadealueen pohjoispuolella
oli kuitenkin sekä lintuja muuttamassa pohjoiskoilliseen 10-12 m/s että
myös hieman hyönteisiä.
9.5.2000
Lintujen muutto pohjoiseen jatkui keskiyön aikoihin enimmäkseen 1-2 km
korkeudella 10 m/s luokkaa olleella nopeudella. Noin tunti ennen
auringonnousua linnut kuitenkin vähenivät nopeasti Suomen maa-alueen yltä,
mutta Suomenlahden ylittäjiä oli vielä runsaasti hieman yli tunnin ajan.
Aamulla lintuja tuli vähän Suomenlahden yli pohjoiseen. Keskiyön aikoihin
kookkaita hyönteisiä kulki hyvin harvassa etelään 12-15 m/s puolen kilometrin
korkeudella.
Suurehkoja hyönteisiä nousi aamupäivällä klo 9 jälkeen ilmaan 0,5-1 km
korkeudelle menossa itäkaakkoon noin 8 m/s. Vähän myöhemmin näitä oli
jo melko tiheässä 0,8-1,2 km korkeudelle keskittyneinä ja samalla lähellä
pintaa alkoi myös olla hyönteisiä melko runsaasti. Virtaus oli itäkaakkoon
alempana 8 ja kilometrin korkeudella 12 m/s luokkaa. Samalla sisämaahan alkoi
kehittyä rullapyörteiden johdosta tuulensuuntaisia
kaikujonoja. Puoliltapäivin merituuli oli jo kääntänyt virtauksen rannikon
lähellä lounaasta 8 m/s tulevaksi muutaman sadan metrin korkeudelle pinnasta
ulottuvassa kerroksessa. Sisämaassa hyönteisiä oli runsaasti rullapyörteiden
tai muiden järjestäytyneiden pystyliikkeiden keskittäminä ja nostamina 1,5
km korkeudelle saakka.
Merituulirintama eteni sisämaahan iltapäivällä ja
parinsadan metrin korkeudella merituulen nopeus lounaasta oli 10 m/s luokkaa.
Illan tullen merituuli kuitenkin heikkeni ja luoteinen virtaus pääsi jälleen
rannikollekin.
Alkuyöllä suurehkoja hyönteisiä kulki harvassa kaakkoon 10-12 m/s alle
kilometrin korkeuksilla. Lintuja nousi sen sijaan muuttamaan aina kolmen
kilometrin korkeuteen saakka, suuntana oli keskimäärin pohjoiskoillinen ja
nopeus oli 12 m/s luokkaa parhaimmillaan. Muuttajia oli melko paljon.
8.5.2000
Lintujen muutto jatkui keskiyön jälkeen, vaikka heikko sadealue välillä hieman
menoa hillitsikin. Aamulla lintuja tuli kuitenkin jo varsin vähän
Suomenlahden yli koilliseen 15-20 m/s. Aamupäivällä hyönteisiä nousi runsaasti
ilmaan luoteesta 10-12 m/s käyneeseen virtaukseen.
Rullapyörteet olivat voimakkaita ja näiden kohdilla
hyönteisiä nousi yli kilometrin korkeudellekin. Suurehkoja hyönteisiä oli
lisäksi kulkemassa luoteesta noin 15 m/s 1,5 km korkeuden vaiheilla.
Iltapäivällä kaiut heikkenivät, mutta runsaasti hyönteisiä kulkeutui kaakkoon
päin iltaan saakka harvaksi rivistöksi kehittyneissä kaikujonoissa.
Yön lähestyessä hyönteiset ja linnutkin häipyivät lähes kokonaan hetkeksi,
kunnes sitten yöhyönteisiä lähti liikkeelle auringonlaskun jälkeen puolen
kilometrin korkeudella saakka. Virtaus oli luoteesta alhaalla 10 ja
ylhäällä 14 m/s luokkaa. Suurehkojen hyönteisten osuus kaiusta oli olennainen.
Lintuja nousi puolestaan tuntia myöhemmin runsaasti muuttaamaan ja Suomen
puolelta lähdettiin luoteeseen noin 10 m/s nopeudella 1-2 km korkeudella
lentämään enimmäkseen. Myöhemmin myös Suomenlahden yli tuli runsaasti lintuja
tutkan ympäristöön ja tällöin suunta oli pohjoiseen noin 10 m/s ja
pääasiallinen lentokerros oli edelleen 1-2 km korkeudella. Vuorokauden lopulla
myös kookkaita hyönteisiä kulki luoteesta alle puolen kilometrin korkeudella
hyvin harvassa, samalla kun hyönteisiä muutenkin oli jo harvassa.
7.5.2000
Lintujen muutto jatkui runsaana keskiyöllä ja sen jälkeen. Aamulla lintuja
oli vähemmän tulossa etelästä, mutta nopeus vastaavasti oli hieman kovempi
eli 15 m/s luokkaa ja korkeudet pääasiassa alle kilometrin. Hyönteisiä nousi
ilmaan varsinkin sisämaassa päivällä varsin paljon. Tosin pääasiassa kyse
näytti olleen aika harvassa olleista suurehkoista hyönteisistä 300-800 m
korkeudella ja harvoista suurehkoista hyönteisistä alempana ja ylempänä
1,5 km korkeudella saakka. Pääkaikukerroksessa virtaus oli koilliseen 12 m/s
luokkaa ja ylempänä virtaus kääntyi itään/itäkaakkoon ja hyönteiset olivat
Helsingin kohdalla voimakkaasti keskittyneet maa-alueen ylle, joten ne
lienevät olleet peräisin Suomen puolelta. Iltaa kohden hyönteiset vähenivät
hyvin harvaksi vaeltajajoukoksi tutkan lähettyvillä rannikkoseudulla, vaikka
virtauksen osalta sinänsä ei tapahtunutkaan muutosta.
Suomenlahdella alkoi illalla näkyä lintuparvia, joiden suunta oli itäkoilliseen
ja nopeus 30 m/s tuntumassa. Vahvimmillaan muutto oli aluksi Viron rannikon
tuntumassa Helsingin kaakkoispuolella, mutta yön alkaessa myös lähempänä
Helsinkiä alkoi näkyä runsaasti lintuja. Keskimäärin suunta oli
koilliseen päin rannikkoa myötäillen ja nopeus 25 m/s luokkaa sekä korkeus
pääasiassa alle kilometrin.
6.5.2000
Keskiyön jälkeen oli vielä jonkin verran lintuja muuttamassa alle puolen
kilometrin korkeudella, mutta aamulla näitä oli enää hyvin harvassa.
Aamupäivällä maa-alueella näkyi jonkin verran enemmän lintuja
liikkeellä, mutta kyse lienee ollut lokeista ym. paikallisista kulkijoista
pääasiassa. Suomenlahdella näkyi vain muutama lintu.
Päivällä myös hyönteisiä alkoi ilmaantua pohjoisluoteesta käyneeseen
virtaukseen ja iltapäivällä suurehkoja hyönteisiä näkyi kertyneen aika
tiheäänkin kaikujonoihin. Nopeus oli alhaalla 8 ja
ylhäällä kilometrin korkeuden vaiheilla 13 m/s luokkaa. Lisäksi turbulenssiin
tai pilviin liittyvää kaikua oli iltapäivällä kahden kilometrin korkeudessa
olleessa ohuessa kerroksessa. Kuitenkin jo varhain illalla hyönteiset ilmassa
olivat aika vähissä jälleen. Lintuja sen sijaan ilmestyi muuttamaan alkuyöllä
varsin runsaasti pohjoisluoteeseen alhaalla ja pohjoiskoilliseen ylhäällä
hieman alle kahdessa kilometrissä 10-12 m/s.
5.5.2000
Lintujen muutto jatkui edellisiltayöstä runsaana 0,5-1,5 km korkeudella
aamuyöhön etelälounaasta 10-15 m/s. Aamulla lintuja oli vähemmän ja lopulta
olennaisesti vain Suomenlahdella tulossa etelälounaasta.
Lentokorkeus oli pääasiassa alle kilometrin, mutta joitakin lintuja näkyi
kahden kilometrin vaiheilla saakka, jossa myös pilvikerros alkoi näkyä.
Sadealue vähensi sitten linnut aika vähiin. Iltapäivällä sateen jälkeen
lähinnä suurehkoja hyönteisiä nousi ilmaan noin kilometrin korkeudelle saakka
ja suureksi osaksi rullapyörteiden avustamana.
Aluksi virtaus oli alhaalla länsilounaasta 10 m/s luokkaa, mutta
myöhemmin klo 17 jälkeen lännestä/länsiluoteesta 10-12 m/s. Noin kahden
kilometrin korkeudella näkyi aaltoilevia ohuita kaikukerroksia, jotka
liittyivät turbulenssin tai pilviin rajakerroksen yläreunan tuntumassa.
Iltayöllä muutti aika paljon lintuja pääasiassa alle puolen kilometrin
korkeudella itään 20 m/s vaiheilla olleella nopeudella.
4.5.2000
Keskiyön vaiheilla ilmassa näkyi hyvin harvassa, mutta kumminkin laajalti
suuria hyönteisiä lähes kilometrin korkeudella saakka liikkeellä
pohjoisluoteesta 10 m/s vaiheilla olleella nopeudella. Lintuja oli vähän
muuttamassa niin yöllä kuin aamullakin. Päivällä suurehkoja ja ilmeisesti
huomattavasti myös pienempiä hyönteisiä näkyi paikoitellen eli virtauskentän
keskittäminä pohjoisluoteesta 6-8 m/s olleessa virtauksessa 1-1,5 km
korkeudella saakka. Ylempänä (2-2,5 km) oli myös havaittavissa ohut
kaikukerros, joka liittyi pääasiallisesti turbulenssiin rajakerroksen
yläreunalla. Suuria hyönteisiä näkyi lisäksi muuallakin kilometrin alapuolella
hyvin harvassa lentämässä.
Myöhään iltapäivällä merituulikin yritti vähän käynnistyä ja virtaus rannikon
tuntumassa oli lännestä, ainakin vähän aikaa. Samaan aikaan myös merelle päin
avautui kangastuksellisia näkymiä Helsingistä. Iltayöllä melko suuria
hyönteisiä oli harvakseltaan liikkeellä alle puolen kilometrin korkeudella
kaakkoon noin 10 m/s. Lintuja alkoi tämän jälkeen muuttaa runsaasti lähinnä
0,5-1,5 km korkeudella, ensin Suomen maa-alueen yllä ja sitten Suomenlahden
ylitse etelälounaasta 13-15 m/s.
3.5.2000
Ennen aamun sateita yöllä lintuja muutti huomattavasti alle kahden kilometrin
korkeudella pohjoiseen 10-12 m/s luokkaa olleella nopeudella. Päiväsaikaan
ei sitten sadetta kummempia kaikuja juuri näkynyt aina yöhön saakka.
2.5.2000
Aamuyöllä vasta tuli merkittävämmin lintuja näkyviin muuttaessaan Suomenlahden
yli pohjoiskoilliseen/pohjoiseen 15 m/s luokkaan nousseella nopeudella alle
kilometrin korkeuksilla. Aamullakin lintuja oli jonkin verran liikkeellä
Suomenlahden yli pohjoiseen. Päivällä turbulenssiin ja vähäisiin hyönteisiin
liittyvä kaiku näytti rannikolla virtauksen olleen lounaasta 5 m/s luokkaa
noin puolen kilometrin korkeudelle ulottuneessa kaikukerroksessa. Sisämaassa
näkyi voimakkainta kaikua merituulirintaman kohdalla.
Iltayöllä muutamia suurehkoja hyönteisiä oli liikkeellä pinnan lähellä itään
kymmenkunta metriä sekunnissa. Lintujakin näkyi jonkin verran muuttamassa.
1.5.2000
Hyönteisiä ei enää näkynyt keskiyön tienoilla ja lintujakin oli vähänlaisesti
liikkeellä, mutta lintujen muuttosuunta oli alkuyöhön nähden muuttunut.
Aamuyöhön saakka linnut muuttivat keskimäärin kohti luodetta pääasiassa
alle kilometrin korkeudella 12-15 m/s. Aamulla ja aamupäivällä lintujakin
olemattoman vähän muuttamassa ja sen sijaan paikallisemmin kuljeskelevat
lokit tms. olivat huomattavimpia kaikujen aiheuttajia. Päivällä sisämaassa
kuitenkin ilmaan nousi jonkin verran hyönteisiäkin, jotta
merituulirintamakin erottui rannikon lähellä
puolen kilometrin alapuolella kaakosta ja kauempana koillisesta tulleen
10 m/s luokkaa olleen virtauksen välillä. Ylempänä noin puolentoista
kilometrin korkeudella erottui lisäksi turbulenssiin liittynyttä kaikua
rajekerroksen yläreunan tuntumassa olleessa aaltoilevassa ohuessa
kerroksessa. Iltayöllä muutamia hyönteisiä oli liikkeellä alle puolen
kilometrin korkeudella, jotta virtaus pystyttiin määrittämään koillisesta
8-10 m/s. Lintuja oli myös harvassa muuttamassa alle kilometrin korkeudella
koilliseen eli siis olennaisesti vastatuuleen 10 m/s tienoilla olleella
nopeudella.
30.4.2000
Keskiyön jälkeen lintuja oli edelleen kohtalaisesti muuttamassa itään päin
toisaalta kilometrin alapuolella ja toisaalta osin pilvikerroksen yläpuolella
1-2 km korkeudella. Jonkin verran suurehkoja hyönteisiä kulki puolen
kilometrin alapuolella yhä lounaaseen noin 10 m/s. Aamulla muutamia lintuja
saapui etelästä päin Suomenlahden yli ja aamupäivän aikana myös vähän
hyönteisiä näkyi maa-alueelta nousevan itäkoillisesta 8-10 m/s olleeseen
virtaukseen varsinkin rullapyörteiden kohdilla.
Aamupäivällä kuitenkin merituuli käänsi virtauksen pian rannikon lähellä
itäkaakosta tulleeksi ja merituulirintaman kohdalla
hyönteisiä nousi kilometrin korkeudenkin tienoille, vaikka nämä yleensä
olivat alle puolen kilometrin paksuisessa kerroksessa.
Iltapäivällä kaikuja oli Helsingin tuntumassa vähänlaisesti kuten myös
illalla. Huomattavasti suurehkoja tai kookkaita hyönteisiä kulki iltayöllä
lounaaseen 8-12 m/s pääasiassa alle puolen kilometrin korkeudella.
Jonkin verran lintuja muutti samaan aikaan koilliseen 10-15 m/s nopeudella
hieman korkeammalla.
29.4.2000
Aamuyöllä aika paljon lintuja muutti pääosin kilometrin alapuolella
pohjoiseen/koilliseen 13-15 m/s. Aamulla lintuja oli varsin vähän, mutta
Suomenlahden yli n. 15 m/s pohjoiseen kuitenkin tuli huomattavasti
muuttajia parin kilometrin korkeudella saakka. Hyönteisiä nousi ilmaan
varsin runsaasti aamupäivän aikana ja 0,5-1,5 km korkeuksilla suurehkojen
hyönteisten osuus kaiussa oli ratkaiseva. Virtaus oli alhaalla
länsilounaasta 10 m/s ja kilometrin korkeudella luoteesta 15 m/s luokkaa.
Iltapäivällä merituuli merkitsi rannikon tuntumassa virtausta lounaasta
noin puolen kilometrin korkeudelle saakka.
Länsiluoteinen/luoteinen 7-12 m/s virtaus kuljetti taas illalla hyönteisiä
hieman vajaan kilometrin paksuisena kerroksena. Iltayöllä lintuja muutti
aika runsaasti itäkoilliseen 15 m/s pääasiassa alle kilometrin korkeudella.
Suurehkoja tai kookkaita hyönteisiä kulki puolestaan muutaman sadan metrin
korkeudella saakka lounaaseen 10 m/s luokkaan nousseella nopeudella.
28.4.2000
Keskiyön jälkeen koillispuolen sadealueen eteläpuolella erottui aika harvassa
0,6-1 km korkeudella etelälounaasta Suomenlahden yli tulleita suurehkoja
hyönteisiä, joiden nopeus oli 10-12 m/s. Alempana virtaus oli hieman kovempi
eteläkaakosta ja myös siinä kulki merkittävästi hyönteisiä. Lintuja oli
myös muuttamassa huomattavasti pohjoiskoilliseen 20 m/s vaiheilla olleella
nopeudella. Aamulla sateiden eteläpuolella lintuja tuli Suomenlahden yli
merkittävästi pääasiassa alle kilometrin korkeudella 15-20 m/s.
Suurehkoja hyönteisiä kulki harvassa aamupäivällä toisaalta noin 800 m
korkeudella etelälounaasta 10 m/s ja toisaalta 1,2-1,5 km korkeudella
länsilounaasta 12-14 m/s luokkaa olleella nopeudella. Keskipäivän tienoilla
hyönteisten määrä kummassakin kerroksessa lisääntyi, suunta oli lähes
lännestä ja nopeus alempana 8 m/s ja ylempänä 10-12 m/s luokkaa. Varsinkin
ylempänä 1-2 km korkeuksilla liikkeellä näkyi myös melko kookkaita hyönteisiä.
Samalla pinnan lähellä noin puolen kilometrin korkeudella saakka alkoi tulla
hyönteisiä pohjoiskoillisesta 4-7 m/s virtauksessa. Lintujen määrä
väheni aamupäivän aikana, mutta Suomenlahden yli tuli keskipäivälläkin
joitakin muuttajia jatkuvasti.
Iltapäivällä merituuli käänsi virtauksen alle puolen kilometrin korkeudella
itäkaakosta tulevaksi rannikon tuntumassa.
Merituulirintamasta sisämaahan virtaus pinnan lähellä
oli koillisesta ja siihen muodostui myös selviä tuulensuuntaisia
kaikujonoja. Merituulen nopeus oli parhaimmillaan
10 m/s luokkaa.
Ylempänä suurehkoja hyönteisiä säilyi edelleen huomattavasti
kilometrin korkeuden tuntumassa länsiluoteesta tulleessa virtauksessa.
Merituulirintama liikkui sisämaahan 8-9 km/h klo 15-17 välisenä aikana.
Samalla niin alakerroksessa merituulessa kuin ylempänä lentäneet hyönteiset
vähitellen vähenivät huomattavasti.
Illalla hyönteisiä oli vähän liikkeellä pinnan lähellä länsiluoteeseen
maa-alueen yllä. Iltayöllä jonkin verran suurehkoja hyönteisiä kulki
muutaman sadan metrin korkeudella saakka länteen noin 10 m/s.
Lintuja nousi myös ilmaan huomattavasti ja suunta näkyi olleen keskimäärin
koilliseen ja nopeus 15 m/s luokkaa.
27.4.2000
Keskiyöllä ja aamuyöllä hyönteisten määrä väheni kuten myös lintujen.
Hyönteiset kulkivat etelälounaaseen 10 m/s ja linnut lopulta vastakkaisesti
pohjoiskoilliseen 15 m/s luokkaa olleella nopeudella.
Aamulla lintuja tuli Suomenlahden yli aika harvassa kahden kilometrin
alapuolella 10-15 m/s nopeuksilla. Aamupäivällä Suomen maa-alueen ylle nousi
kohtalaisesti hyönteisiä aiheuttamaan kaikua noin puolen kilometrin
paksuisena kerroksena. Virtaus oli itäkoillisesta 10 m/s luokkaa, mutta
merituuli käänsi virtauksen nopeasti itäkaakosta tulevaksi
merituulirintaman edettyä sisämaahan.
Päivällä maa-alueen yllä erottui harvassa suurehkoja hyönteisiä lisäksi
0,5-1 km korkeudella itätuulessa ja hyvin harvassa 1,2-1,5 km korkeudella
melko kookkaita hyönteisiä menossa itäkoilliseen noin 10 m/s. Niin alhaalla
kuin näissä ylemmissä kerroksissakin hyönteisten määrä väheni iltaa kohden.
Iltayöllä kuitenkin länsiluoteeseen 12-14 m/s nopeudella kulki aika harvassa
noin 700 metrin korkeudella saakka suuria hyönteisiä Suomen maa-alueen yllä
sekä lintuja 0,5-3 km korkeudella pohjoiskoilliseen noin 20 m/s.
26.4.2000
Keskiyöllä hyönteisiä oli vähemmän liikkeellä etelään päin kuin alkuyöllä ja
lintujakin näkyi jonkin verran hajanaisesti eri korkeuksilla 3 km asti.
Aamulla lintuja muutti Suomenlahden yli koilliseen päin aika harvassa
pääasiassa alle kilometrin korkeuksilla 14-20 m/s vaihtelevilla nopeuksilla.
Nopeimmat kulkivat yleensä Suomenlahdella itäkoilliseen.
Päivällä Suomen maa-alueen yllä hyönteisiä nousi ilmaan kohtalaisen paljon
hieman alle kilometrin korkeudelle saakka ja lisäksi suurehkoja hyönteisiä
harvaksi kerrokseksi 1-1,2 km korkeudelle. Virtaus oli luoteesta 6-10 m/s
lukuunottamatta rannikon lähellä merituuli-ilmiöön liittyvää 300-400 m
korkeudelle ulottunutta 4-7 m/s lounaistuulen aluetta. Päivän kuluessa
kauempana sisämaassa jonomaisesti tuulen suunnassa tai hieman solumaisesti
järjestäytynyt pystyliike kasasi hyönteisiä ja
toisaalta nosti niitä korkeammalle, kuten myös
merituulirintaman kohdalla,
yli kilometrin korkeudelle. Samalla näiden kohtien yllä alkoi näkyä
turbulenssista aiheutunut ohut heikon kaiun kerros 1-1,5 km korkeudella, kun
taas siellä aiemmin nähdyt suurehkot hyönteiset häipyivät lähes tyystin.
Illan lähestyessä merituulialue alkoi kaventua ja hyvin harvassa erottui
joitakin ilmeisen suuria hyönteisiä, jotka lensivät muutama m/s virtauksesta
poikkeavalla nopeudella alle kilometrin korkeudella. Yön tullessa hyönteiset
vähenivät, mutta iltayölläkin alkuun koillisesta ja myöhemmin enemmän
pohjoisesta 5-8 m/s kulki aika paljon suurehkoja tai aika kookkaitakin
hyönteisiä noin puolen kilometrin paksuisessa kerroksessa. Lintuja oli
alkuyöllä liikkeellä kahden kilometrin alapuolella lähinnä maa-alueen yllä
ja keskimäärin suunta näytti olleen itään 15-20 m/s.
25.4.2000
Keskiyöllä ja sen jälkeen suurehkoja hyönteisiä tuli melko runsaasti 0,7-1,5
km korkeudella lounaasta 15 m/s luokkaa olleella nopeudella. Myöhemmin myös
alempana hyönteisiä oli aika paljon. Lintuja muutti keskiyön vaiheilla
keskittyneinä 1-2 km korkeudelle eli osin samassa kerroksessa kuin suuri osa
hyönteisistä. Aamulla hyönteisten vaellus näkyi jatkuvan ja vahvin kerros oli
klo 7-8 aikoihin meren yllä 300-400 m korkeudella luultavasti pienehköjen
hyönteisten johdosta. Tässä kerroksessa lounaisvirtaus oli myös voimakas eli
20 m/s luokkaa. Linnut tulivat aamulla pääasiassa ylempänä 2 km korkeuden
tuntumassa vain hieman suuremmalla nopeudella ja pohjoiskoilliseen.
Aamupäivän kuluessa hyönteisiä tuli edelleen paljon lounaasta ja 1-2 km
korkeudella noin 20 m/s tulleiden joukossa oli osaksi varsin suuriakin
hyönteisiä.
Päivällä näkyi kuitenkin merkittävimmin meren yli matkanneita hyönteisiä
n. 15 m/s lounaisvirtauksessa pinnan lähellä muutaman sadan metrin
korkeudella asti. Iltapäivällä klo 15 aikoihin virtaus kääntyi hieman
etelälounaisesta tarkemmin lounaiseksi ja samalla hyönteisten määrä pieneni
olennaisesti. Kuitenkin edelleenkin ilmassa oli aika
tiheässä suurehkoja hyönteisiä erityisesti 0,5-1,5 km korkeuksilla, myös
klo 17 jälkeen yli menneen kapean sadekuuronauhan jälkeen. Nopeus kasvoi tämän
sadealueen jälkipuolella ja oli enimmillään 25 m/s luokkaa kilometrin
korkeuden molemmin puolin.
Myöhään illalla virtaus muuttui luoteesta tulevaksi ja hyönteisten määrä
vähäiseksi. Iltayöllä kuitenkin eteläkaakkoon/etelään kulki jälleen
huomattavasti hyönteisiä noin puolen kilometrin paksuisessa kerroksessa,
alhaalla n. 8 ja ylhäällä lähes 15 m/s. Lintuja oli varsin vähän liikkeellä.
24.4.2000
Keskiyön aikoihin lintuja muutti edelleen kohtalaisen paljon koilliseen.
Aamulla näkyi jälleen myös merkittävästi suurehkoja hyönteisiä liikkeellä
ja näiden suunta oli lounaasta ja nopeus 20 m/s vaiheilla. Samaan aikaan
myös varsin paljon lintuja tuli Suomenlahden yli ja nopeus oli yli 25 m/s
koilliseen. Päivän kuluessa linnut vähenivät ja puuttuivat iltapäivällä
lähes kokonaan ylempää. Sen sijaan hyönteisiä näkyi kulkevan yhä lounaasta
varsin tiheässä puolen kilometrin korkeudelle saakka lopulta noin 12 m/s.
Ylempänä kilometrin molemmin puolin oli lisäksi aika harvassa suurehkoja
hyönteisiä, joiden matkanopeus myös hidastui iltaa kohden n. 15 m/s tuntumaan.
Illalla klo 21 aikaan hyönteisiä oli jo kaikilla tasoilla vain aika harvassa
ja nopeus oli 10-12 m/s koilliseen.
Iltayöllä lintuja tuli runsaasti hyvin erilaisilla korkeuksilla 4 km saakka
lounaasta parhaimillaan hieman yli 25 m/s keskimäärin. Myös hyönteisiä tuli
edelleen joskin hyvin harvassa lounasta 10-12 m/s 0,5-1,5 km korkeuksilla.
23.4.2000
Aamuyöllä lintujen muutto jatkui koilliseen päin 12-15 m/s nopeuksilla.
Aamulla Suomenlahden yli tuli aika paljon lintuja melko suoraan pohjoiseen
samanlaisella nopeudella. Suurehkoja hyönteisiä ilmaantui kaikua aiheuttamaan
maa-alueen ylle puolen kilometrin korkeudelle saakka aamupäivällä
kaakkoiseen 6 m/s luokkaa olleeseen virtaukseen, samalla kun lintujen muutto
Suomenlahdella pohjoiseen edelleen jatkui, joskin hieman heikompana.
Päivällä Suomenlahden yli tuli ensin hyvin harvassa suurehkoja hyönteisiä
10 m/s luokkaa olleella nopeudella 0,5-1 km korkeudella. Illalla näitä oli
kuitenkin jo suhteellisen tiheässä tulossa enimmillään 15 m/s nopeudella
0,5-1 km paksuisessa kerroksessa. Iltayöllä lintuja oli runsaasti
muuttamassa alle kilometrin korkeudella koilliseen ja ylempänä aina kolmen
kilometrin korkeudella saakka itäkoilliseen 20 m/s luokkaa
olleella nopeudella, mutta myös suurehkoja hyönteisiä näkyi edelleen
jonkin verran liikkeellä Suomenlahden yli.
22.4.2000
Yöllinen lintujen muutto jatkui iltayön tapaan, vaikka heiketen aamuyöhön
tultaessa. Aamulla rannikolta lähti lisää lintuja koilliseen 15 m/s luokkaa
olleella nopeudella ja myös Suomenlahden yli alkoi jonkin ajan päästä tulla
enemmän lintuja. Aamupäivällä maa-alueen yllä linnut näkyivät pääosin
kulkemassa matalalla alle kilometrin, mutta meren yllä myös ylempänä.
Aamupäivän kuluessa lintujen nopeus lisääntyi 20 m/s vaiheille ja
maa-alueen ylle alkoi ilmestyä lähinnä aika harvassa lennelleisiin
suurehkoihin hyönteisiin liittyvää kaikua. Näitä näkyi noin kilometrin
korkeudelle asti lounaisessa 12 m/s luokkaa olleessa virtauksessa.
Iltapäivällä virtaus ylempänä oli länsilounaasta ja nopeus 15 m/s vaiheilla.
Myöhään iltapäivällä myös merituulirintama näkyi
kasanneen hyönteisiä, vaikka kovin merituulimainen virtaus ei ollutkaan eli
noin rannikon suuntaisesti lounaasta 12 m/s luokkaa. Illalla hyönteisiä oli
enää vähän liikkeellä, mutta rannikolta ja saarista näkyi luonaisvirtaus
kahmaisseen mukaansa vähän enemmän kuin sisämaasta.
Iltayöllä lintuja muutti runsaasti lähinnä alle kahden kilometrin
korkeudella. Sisämaassa suunta oli rannikkoa mukaillen itäkoilliseen
ja nopeus 15 m/s vaiheilla, Suomenlahdella tulijat olivat hieman
hitaampia ja suuntakin oli enemmän pohjoiseen.
21.4.2000
Keskiyön ja sateiden jälkeen lintuja oli edelleen kohtalaisen paljon
muuttamassa koilliseen 20 m/s vaiheilla olleella nopeudella.
Aamulla lintuja muutti yhä paljon ja alhaalla nopeus oli 15, ylhäällä
20 m/s luokkaa. Päivän aikana hyönteisiä oli ilmassa aika paljon maa-alueen
yllä länteisessä 4-6 m/s virtauksessa sekä lounaisessa merituulessa ja
merituulirintaman kohdalla näitä nousi yli
kilometrin korkeuteen. Harvassa näkyi suurehkoja hyönteisiä 0,8-1,2 km
korkeudella lounaisessa 10-12 m/s virtauksessa, mutta nämäkin lienevät
nousseet ilmaan tutkan lounaispuolelta Porkkalan niemeltä tai saaristosta.
Iltaa kohden hyönteiset vähenivät, iltayöllä lintuja puolestaan oli
paljon muuttamassa. Näiden suunta oli koilliseen ja nopeus 15-20 m/s.
Lento korkeus oli parhaimmillaan yli kolme kilometriä, enimmäkseen 1-2 km.
20.4.2000
Yöllä 19.-20.4. lintuja muutti hyvin paljon. Suunta oli koilliseen 15-20 m/s.
Suosituin korkeus oli 1-2 km ja 4 km korkeudella saakka oli muutamia kulkemassa.
Aamua kohden muuttajia oli vähän niukemmin tai vähemmän yksitellen, suunta oli
pohjoiskoilliseen ja nopeus yhtenäisemmin 20 m/s vaiheilla. Aamulla
Suomenlahden ylittäjät näyttivät lähtevän melkein kuin pilvenä Viron
rannikolta aamulla. Myöhemmin aamupäivällä lintuja oli hyvin runsaasti
menossa pohjoiskoilliseen Suomen maa-alueen ylläkin 20-23 m/s nopeudella
pääasiassa alle kilometrin korkeudella.
Päivän kuluessa lintujen määrä väheni, mutta edelleen Viron rannikon niemistä
näkyi lähtevän huomattavasti lintuja koilliseen. Hyönteisiä lakoi myös nousta
Suomen rannikolta ilmaan merkittävästi muutaman sadan metrin korkeuteen
7-9 m/s lounaiseen virtaukseen. Illansuussa rannikolla hyönteisiä edelleen
kulki itäkoilliseen noin puolen kilometrin korkeudella saakka, mutta lisäksi
ylempänä kilometrin korkeuden vaiheilla näkyi hyvin harvassa suurehkoja
hyönteisiä, joiden suunta oli enemmän etelästä ja Suomenlahden yli.
Iltayöllä hyönteiset vähenivät ja peittyivät lisäksi runsaan lintumuuton alle.
lintuja oli hyvin paljon noin kilometrin korkeuden tienoilla, suunta oli
koilliseen ja nopeus parhaimmillaan 20 m/s luokkaa. Varsin runsaasti lintuja
näkyi kolmen kilometrin korkeudella saakka ja vielä neljässä kilometrissäkin
erottui muutama taivaltamassa.
19.4.2000
Lintuja muutti 18.-19.4. yöllä ajoittain hyvin runsaasti. Eniten muuttajia
näkyi Suomenlahden yllä olleen noin kilometrin korkeudella sekä pinnan
lähellä. Lintuja erottui kuitenkin aina 5 km korkeuden vaiheilla ennen kuin
lännestä tulleet pilvet ja sateet heikensivät muuttoa. Eri kerroksissa
suunta oli varsin yhtenäisesti pohjoiskoilliseen ja nopeus 20 m/s luokkaa.
Aamulla lintuja näkyi varsin paljon sateiden välissä edelleen pohjoiseen päin
menossa.
Aamupäivän aikana lintuja oli edelleen merkittävästi tulossa Suomenlahden yli
pohjoiseen. Päivällä 2-4 m/s koillisvirtauksessa alkoi näkyä huomattavasti
hyönteisiin liittynyttä kaikua noin puolen kilometrin paksuisessa kerroksessa.
Iltapäivällä merituuli muutti rannikon lähellä virtauksen itäkaakkoiseksi ja
enimmillään n. 5 m/s luokkaan. Tällöin hyönteisiä näkyi nousseen hieman yli
kilometrin korkeudelle merituulirintaman tienoilla
sekä jonomaisissa nosteissa kauempana sisämaassa.
Iltaa kohden kaiku väheni, varsinkin merituulialueella, kunnes iltayöllä
runsaasti lintuja ilmaantuio muuttamaan koillista kohden 15-20 m/s.
18.4.2000
Keskiyön jälkeen lintujen muutto alkoi jo olla hyvin runsasta ja parhaimmillaan
klo 4 aikoihin aamuyöllä. Suunta oli koilliseen ja nopeus 15-20 m/s. Korkeus
oli enimmäkseen alle kaksi kilometriä. Aamulla lintuja oli vähemmän ja suunta
oli keskimäärin lähes pohjoiseen. Samalla huomattavin osa linnuista oli
liikkeellä 1-2 km korkeudella. Päivän aikana lintuja oli yleensä vähemmän ja
kauempana Suomenlahdella suunta oli enimmäkseen koilliseen.
Iltapäivällä klo 17 jälkeen erottui hyvin harvassa myös lounaasta tulleita
suurehkoja hyönteisiä 0,5-1 km korkeudella n. 10 m/s liikkeellä. Lintuja
oli aika vähän enää, mutta Suomenlahdella matalalla koillista kohti sentään
kulki muutamia. Myöhemmin illalla hyvin heikkoa kaikua liittyi mahdollisesti
etenkin rannikon saarista nousseisiin pikkuhyönteisiin 100-800 m korkeudella
etelänpuoleisessa virtauksessa.
Iltayöllä lintujen muutto oli runsasta ja voimistui keskiyötä kohden. Suunta
oli pohjoiskoilliseen ja nopeus 20 m/s vaiheilla.
17.4.2000
Keskiyön aikohin lintuja oli edelleen hyvin paljon muuttamassa, mutta aamuyöllä
lintujen määrä väheni voimakkaasti, kun myös sateita ilmaantui eteläpuolelle
näköpiiriin. Sateiden välissä lintuja oli aamullakin kuitenkin jonkin verran
liikkeellä ja päivällä sadealueen jäljessä Suomenlahdella näkyi harvassa
lintuja muuttamassa pohjoiseen päin. Päivällä Suomen maa-alueella lintuja
oli runsaammin kuin merellä, paljolti ehkä lokkien päivästä toiseen
tosituvan matkailun takia. Puolen kilometrin alapuolella erottui heikkoa
kaikua, joka oli turbulenssin ohella osaksi myös ainakin suurehkojen
hyönteisten aiheuttamaa. Ylempänä näkyi myös rajakerroksen yläreunan tienoon
turbulenssiin liittynyttä kaikua.
Iltayöllä lintuja muutti runsaasti koilliseen 15-20 m/s.
16.4.2000
Aamuyöllä lintuja muutti hyvin runsaasti. Nopeuskin oli parhaimmillaan 25 m/s
luokkaa pohjoiskoilliseen. Aamuun tultaessa liikennen väheni, osaksi sateidenkin
johdosta, mutta aamupäivällä muuttajia oli edelleen aika paljon, tosin enemmän
sisämaassa kuin Suomenlahdella. Nopeus oli aamupäivällä 20-25 m/s.
Päivällä lintuja oli lähinnä enää vain sisämaassa liikkeellä ja maa-alueen
yllä oli myös havaittavissa muutaman sadan korkeudelle saakka heikkoa kaikua,
todennäköisesti pääasiassa turbulenssista johtuen.
Iltayöllä lintuja ilmestyi jälleen hyvin runsaasti erityisesti 1-2 km
korkeudella olleeseen kerrokseen, jossa liike oli pohjoiseen 20-25 m/s. Myös
alempana sekä ylempänä aina 4 km korkeudelle saakka oli lintuja liikkeellä.
15.4.2000
Aamuyöllä ja aamulla lintuja oli huomattavasti liikkeellä. Merkittävin suunta
näkyi olleen edelleen koilliseen ja Suomen puolella aika hyvin rannikon suuntaa
vastaten. Myös turbulenssiin liittyviä aaltomaisia ohuita ja heikkoja
kaikukerroksia alkoi näkyä aamupäivällä maa-alueen lämmetessä.
Iltayöllä sateiden seassa näkyi lintuja kohtalaisen paljon varsinkin Suomen
maa-alueella. Suunta näkyi olleen koilliseen ja nopeus 15 m/s luokkaa.
14.4.2000
Yön sateiden jälkeen aamuyöllä lintuja näkyi muuttamassa kohtalaisen paljon
pohjoiseen 20-25 m/s vaiheilla olleella nopeudella. Aamulla muutto hieman
vilkastui, kunnes sitten lännestä tullut sadealue muutti tilanteen.
Sadealueen eteläpuolella Suomenlahdella näkyi vielä myöhemmin päivällä aika
paljon lintuja menossa koilliseen päin. Myös iltayöllä sateiden välissä
ilmaan nousi lintuja aika runsaasti liikkuen pääasiassa koilliseen päin
Suomenlahden rannikkoa seuraillen 20-25 m/s luokkaa olleella nopeudella.
13.4.2000
Keskiyön jälkeen lintujen muutto välillä hieman hiljeni. Aamulla lintuja oli
jonkin aikaa runsaasti ja suunta oli pohjoiseen/pohjoisluoteeseen 15 m/s
luokkaa olleella nopeudella. Aamupäivän kuluessa lintujen määrä jälleen väheni,
mutta pinnan lähellä ollut sumupilvi saattoi osaltaan pitää lintuja ilmassa
tavallista pitempäänkin.
Iltayöllä lintuja alkoi jälleen olla runsaasti liikkeellä. Suunta oli
pohjoiskoilliseen ja nopeudet olivat 17-25 m/s parin kilometrin korkeudella
saakka.
12.4.2000
Yön sateiden jälkeen lintuja muutti runsaasti Suomenlahden ylitse pohjoiseen.
Nopeus oli aamulla 15-20 m/s ja lentokorkeus pääosin alle kilometrin, mutta
joitakin lintuja oli liikkeellä 2 km korkeudella saakka. Päivän mittaan
lintujen tulo etelästä vaimeni vähäiseksi. Jonkin verran näytti edestakaisin
liikuneiden lokkiparvien seassa kulkeneen pohjoisemmaksi muuttajia
Porkkala-Hyvinkää-linjalla.
Yön alkaessa lintuja ilmaantui muuttaamaan ja keskiyötä lähestyttäessä niitä
oli paikoin hyvin runsaasti. Suunta oli pohjoiseen ja nopeus 15-20 m/s.
Nopeimmat tulijat olivat noin kilometrin korkeudella ja merialueen yllä
linnut olivat aika pitkälle keskittyneet tälle tasolle sekä toisaalta pinnan
lähelle. Sisämaassa lintuja oli muutama 4 km korkeudella saakka.
11.4.2000
Sadealue piti linnutkin aika hyvin poissa aamuyöllä ja aamulla tutkan
näköpiiristä. Etelästä alkoi kuitenkin tulla huomattavasti lintuja sateiden
jäljessä keskipäivää lähestyttäessä. Suunta oli pohjoiseen ja nopeus
parhaimmillaan 17 m/s luokkaa sekä lentokorkeus ulottui 2 km tasolle ylemmän
keskipilven alla.
Iltayöllä lintuja liikkui sateiden välissä ja osin sisälläkin melko runsaasti.
Suunta oli pääosin pohjoiskoilliseen ja nopeus 15 m/s tietämissä.
10.4.2000
Aamulla sadealueen edellä Suomenlahdella Helsingin kaakkoispuolella näkyi
joitakin lintuja tulossa pohjoiseenpäin.
9.4.2000
Päivällä kaiketi lokkeja oli etupäässä liikkeellä Suomen maa-alueen yllä.
Iltayöllä pilven alla lintuja oli jonkin verran liikkeellä maa-alueella alle
kilometrin korkeudella pohjoiseenpäin hieman alle 10 m/s.
7.4.2000
Keskiyöllä ja sen jälkeen aamuun tultaessa lintuja oli edelleen jonkin verran
liikkeellä itään päin kuten aiemmin. Aamulla Suomenlahden yli näkyi taivaltaneen
aika harvassa lintuja pohjoiseen päin vain 7 m/s luokkaa olleella nopeudella
(siis maanpinnan suhteen). Päivällä ilmeisesti vain lähinnä lokkeja näkyi
olleen liikkeellä Suomen maa-alueen yllä.
Iltayöllä aika paljon lintuja oli liikkeellä, mutta tällä kertaa suunta oli
lounaaseen rannikon mukaisesti, nopeus parhaimmillaan 15 m/s ja korkeus
pääasiassa selvästi alle kilometrin.
6.4.2000
Keskiyön vaiheilla lintuja oli liikkeellä aika paljon matalalla ja pääasiassa
Suomen maa-alueen puolella. Keskimäärin suunta oli itään ja nopeus 15 m/s
luokkaa. Aamulla Suomenlahdella oli joitakin lintuja muuttamassa
kohti koillista 15-17 m/s. Päivällä Porkkala-Hyvinkää linjalla näkyi myös
yhtenäisempää liikettä pohjoiskoilliseen. Toisaalta rajakerroksen yläreunan
vaiheilla 0,5-1,5 km korkeuksilla erottui heikkoa kaikua, joka liittyi
turbulenssiin ja osin ehkä pilviinkin voimakkaasti aaltoilevissa kerroksissa.
Iltayöllä aika paljon lintuja oli liikkeellä pinnan lähellä. Suunta oli itään
rannikkoa seuraillen ja nopeus 15-17 m/s.
5.4.2000
Päivällä sadealueiden välissä Suomenlahdella oli liikkeellä harvassa lintuja,
ehkä parvia, joiden suunta oli pohjoiskoilliseen ja nopeudet 30 m/s vaiheilla.
Aivan vuorokauden lopulla sateiden jälkeen liikkeellä oli jälleen lintuja,
mutta Suomenlahdella merkittävin suunta näkyi olleen tuulen mukana kaakkoon.
4.4.2000
Keskiyön vaiheilla lintuja muutti aika runsaasti, mutta aamulla vielä enemmän.
Suunta oli luoteen ja koillisen välillä ja nopeus aluksi 15 m/s ja aamulla
parhaimmillaan 25 m/s luokkaa. Pääasiassa linnut olivat kilometrin alapuolella,
mutta joitakin erottui 3-4 km korkeudella asti. Etenkin Naissaaren paikkeilta
Virosta tutkaan ilmestyi vahvasti lintuja klo 10-11 Suomen puolelle matkaamassa.
Iltapäivän kuluessa muutto hiljeni aika vähiin.
3.4.2000
Iltapäivällä sadealueen jälkeen Suomenlahden yli näkyi tulevan harvassa
lintuja. Suurella osalla suunta näkyi olevan koilliseen päin ja nopeus
15-20 m/s. Iltayöllä lintuja oli varsin paljon muuttamassa niin sisämaassa
kuin Suomenlahdellakin pohjoiseen päin 12-15 m/s.
2.4.2000
Päivällä ilmeisesti lokkeja kertyi jälleen paikoitellen runsaasti sisämaan
reiteilleen. Iltayöllä sateiden edellä lintuja oli lisäksi liikkeellä
jonkin verran Suomen maa-alueen yllä.
1.4.2000
Ennen yön sateita lintuja oli vielä muuttamassa edellisen iltayön tapaan.
Sen sijaan sateiden jälkeen iltayöllä lintuja näkyi olleen merkittävästi
menossa eteläkaakkoon 12-14 m/s nopeudella.
31.3.2000
Aamuyöllä lintuja oli liikkeellä koilliseen noin 15 m/s nopeudella
Suomenlahden rannikkoa seuraillen. Aamulla lintuja tuli jo aika runsaasti
Suomenlahden ylitse pohjoiskoilliseen 15 m/s luokkaa olleilla nopeuksilla.
Korkeus oli enimmäkseen alle kilometrin, mutta joitakin lintuja oli kahden
kilometrin korkeudella saakka.
Iltayöllä lintuja oli huomattavasti liikkeellä Suomen maa-alueen yllä,
mutta varsin vähän Suomenlahdella. Suunta oli pääasiassa koilliseen ja
nopeus 15 m/s vaiheilla.
30.3.2000
Alkuyöhön verrattuna lintuja oli liikkeellä vähemmän, mutta suunta oli edelleen
pääasiassa koilliseen aamuun saakka.
Päivällä jonkin verran lokkeja oli edellispäivien tapaan ilmeisesti liikkeellä
sisämaan reiteillään ja pinnan lähellä erottui heikkoa todennäköisesti
turbulenssiin liittynyttä kaikua. Iltayöllä jonkin verran lintuja oli
muuttamassa.
29.3.2000
Keskiyöllä lintuja oli edelleen menossa pohjoiseen jonkin verran. Myös
aamulla hieman lintuja näkyi olleen muuttamassa pohjoisemmaksi.
Aamupäivällä hallitsevampia olivat ilmeisesti lokkeihin liittyvät kaiut
sisämaassa, ajoittain jopa heikkoja sadekuuroja muistuttavin kaikualuein
kuten edellisen
iltapäivän tilanteessa.
Päivällä pinnan lähellä oli havaittavissa myös turbulenssiin liittynyttä
heikkoa kaikua.
Iltayöllä lintuja muutti aika harvassa. Suunta näkyi olleen keskimäärin
koillista kohti ja nopeus 15-20 m/s.
28.3.2000
Aamulla hieman lintuja näkyi tulevan Suomenlahden yli pohjoiseen. Sisämaassa
lintuja oli kuitenkin enemmän liikkeellä. Päivällä todennäköisesti lokkeihin
liittyneet kaikunauhat olivat jälleen merkittävimpiä.
Iltapäivällä lintuja myös kasautui merkittäviksi, sadekuuroja muistuttaviksi
kaikualueiksi.
Iltayöllä lintuja muutti hieman aikaisempia öitä runsaammin ja Suomenlahden
yllä aina kolmen kilometrin korkeudella saakka. Suunta oli pohjoiseen ja
nopeus 15 m/s luokkaa.
27.3.2000
Sisämaan lokkinauhojen lisäksi myös muuta liikennettä näytti olevan Porkkalan
tienoilta Hyvinkään suuntaan päivällä.
Iltayöllä lintuja oli jokseenkin harvassa liikkeellä ja näytti myös lentävän
Suomenlahden ylitse.
26.3.2000
Aamulla näkyi lintuja jonkin verran muuttamassa Suomenlahden ylitse pohjoiseen.
Päivällä Suomen maa-alueen yllä kuljeskeli luultavastikin lokkeja aika
vakiona pysyneillä reiteillään.
24.3.2000
Yöllä oli vähän lintuja liikkeellä. Päivällä kaiketi lokit muodostivat
merkittävimmät kaiut kaatopaikkoihin liittyvinä nauhoina.
Rajakerroksen yläreunalla näkyi heikkoa turbulenssiin liittyvää kaikua.
23.3.2000
Aamuyöllä lintuja näkyi olleen edelleen hieman muuttamassa, pääasiassa alle
kilometrin korkeudella. Aamulla klo 6 jälkeen Suomen rannikolta lintuja näkyi
lähteneen enemmän liikkeelle. Suunta oli itäkoilliseen rannikon mukaisesti
ja nopeus 15 m/s luokkaa.
Päivän aikana luultavasti lokkien muodostamat nauhat olivat jälleen
kaikualueina huomattavimpia. Myös rajakerroksen yläreunan tienoilla
turbulenssista aiheutunutta kaikua erottui.
22.3.2000
Lokkeja näkyi olleen jälleen runsaammin liikkeellä ja ajoittain näistä muodostui
laajoja
kaikunauhoja.
Päivällä myös turbulenssiin liittyneitä kaikuja oli ilmeisen paljon
havaittavissa aaltomaisina ohuina kerroksina rajakerroksen yläreunan tienoilla.
Merituulirintama näytti myös voimistavan kaikuja iltapäivällä vähän aikaa.
Alkuyöllä lintuja oli hajanaisesti liikkeellä ja myös Suomenlahden yllä oli
lähes yhtä paljon lintuja kuin sisämaassakin.
21.3.2000
Aamupäivän aikana tutkassa näkyi aikaisempaa enemmän
nauhamaisia kaikualueita
maa-alueen yllä. Nämä lienevät liittyneet kaatopaikkakierroksilla olleisiin
lokkeihin.
Alimman puolen kilometrin korkeuksilla erottui päivällä myös heikkoa kirkkaan
ilman kaikua, joka aiheutui todennäköisesti turbulenssista.
20.3.2000
Ilmeisesti lähinnä lokit näkyivät aamusta alkaen Suomen maa-alueen yllä mm.
kaatopaikoille lentelemässä. Tällainen tilanne oli selkeinä päivinä
menneellä viikollakin tavallinen.
Iltayöllä jonkin verran lintuja oli ilmassa, Helsingin kohdalla lähinnä
maa-alueen yllä kilometrin korkeudella saakka. Suunta vaikutti olleen
enimmäkseen itään/koilliseen.
13.3.2000
Aamulla näkyi joitakin lintuparvia tulossa Suomenlahden yli pohjoiskoilliseen
ja olivat pääasiassa havaittavissa aika matalalla Helsingin kaakkoispuolisella
merialueella.
23.2.2000
Lintuja oli välillä varsin tiheästi parinkymmenen kilometrin päässä
Suomenlahdella Helsingin kaakkoispuolella, kuten eilenkin. Ilmeisesti
paikallisesti liikuskelevia lintuja joka tapauksessa.
10.2.2000
Tänään kuten edellispäivänäkin joitakin lintuja erottui matalalla Suomenlahden
yllä.
25.1.2000
Lintuja erottui muutamia Suomenlahdella päivällä kuten eilenkin, mutta vain
joitakin ja ilmeisestikin aika lailla paikallisesti edestakaisin
kuljeskelemassa.
19.1.2000
Ennen iltapäivällä alkaneita lumisateita näkyi jonkin verran lintuja pääasiassa
Helsingin eteläpuolella merialueen yllä.
tuoreimmat tutkakaiut,
tuoreemmat tutkakaiut,
Matti Leskinen
kesä-elokuu 2000
syys-joulukuu 2000
Edellisten vuosien kertomuksia:
[3-6/1999]
[7-8/1999]
[9-12/1999]
[huhti-kesäkuu 1998]
[elo-joulukuu 1998]
[touko-elokuu 1997]
[syys-marraskuu 1997]
Siirry