Tuulialla havaittuja kaikuja
heinä-elokuussa 1999

maalis-kesäkuu 1999, syys-joulukuu 1999

31.8.1999
Hyönteisiä jatkoi kulkuaan keskiyöllä 700-800 m paksuisessa kerroksessa itäkaakosta 6-8 m/s. Lintuja muutti alkuyötä huomattavasti harvemmassa, Linnut kulkivat edelleen lounaaseen ja jopa yli kolmen kilometrin korkeudella lennettiin, vaikka suurimmat joukot Suomenlahden yli näkyivät toisaalta pinnan lähellä ja toisaalta kahden kilometrin korkeuden vaiheilla. Aamulla hyönteisiä nousi runsaammin ilmaan joksikin aikaa ja Suomen puolella aikaisemmin kuin mitä Suomenlahden yli tulleiden osalta havaittiin. Virtaus oli eteläkaakosta/etelälounaasta ja myös kookkaita hyönteisiä oli aika paljon mukana kahden kilometrin korkeudella saakka.
Aamupäivällä hyönteisiä oli jonkin aikaa vähemmän ilmassa, mutta sitten maa-alueen yllä kaiku voimistui puolipäivään tultaessa muodostaen aika yhtenäisen kerroksen kilometrin korkeudelle saakka. Ylempänä oli harvassa suurehkoja hyönteisiä puolentoista kilometrin korkeudelle asti ja virtaus oli kaakosta. Myöhemmin päivällä hyönteiset olivat alle kilometrin korkeuksilla ja maa-alueen yllä rullapyörteet tulivat kauniisti näkyviin. Suomenlahden ylittäneet hyönteiset olivat lopulta aika selvästi toisaalta puolen kilometrin alapuolella ja toisaalta 700-900 metrin korkeudella olleessa kerroksessa, jossa suurehkojen hyönteisten osuus havaitussa kaiussa oli keskeinen. Alemmassa kerroksessa virtaus oli kaakosta parhaimmillaan 10 m/s ja ylempänä eteläkaakosta 8 m/s luokkaa.
Alkuyöllä hyönteisiä kulki edelleen runsaasti noin puolen kilometrin korkeudella saakka, eniten Suomenlahden ylittäjiä näkyi olleen 200-400 m korkeudella ja virtaus kaakosta oli 10-14 m/s korkeudesta riippuen. Lintuja ilmaantui myös paljon muuttaamaan etelää kohden, mutta aika vaihtelevilla nopeuksilla 5-10 m/s luokassa aluksi kahden kilometrin alapuolelle.

30.8.1999
Aamuyöllä sateiden mentyä ohitse lintuja oli alkuyötä selvästi vähemmän liikkeellä lounaaseen 15 m/s vaiheilla olleella nopeudella 3-4 km korkeudella saakka. Hyönteisiä kulki runsaasti puolen kilometrin alapuolella koillisesta noin 10 m/s ja harvemmassa suurehkoja hyönteisiä näkyi noin kilometrin korkeudella asti. Aamulla niin linnut kuin hyönteiset olivat aika vähälukuisina näkyvissä.
Aamupäivän aikana hyönteisten mäöärä alkoi kasvaa ja päivällä näistä muodostui aika yhtenäinen kaikukerros 1,5 km korkeudelle saakka. Lisäksi suurehkoja hyönteisiä oli välillä aika runsasti 1,7-1,9 km korkeudella ja yksittäisiä kookkaita hyönteisiä hyvin harvassa 2-3 km korkeudella. Virtaus oli itäkoillisesta/idästä 6-8 m/s. Iltaa kohden hyönteisiä oli puolestaan vähemmän, mutta yön alkaessa vähän lisääntyvästi noin 700 m korkeudelle ulottuneessa kerroksessa tulossa itäkaakosta 4-6 m/s. Myöhemmin lintuja oli puolestaan runsaasti muuttamassa lounaaseen 10 m/s luokkaa olleella nopeudella pääasiassa 2,5 km alapuolella.

29.8.1999
Keskiyöllä lintuja muutti runsaasti sadealueiden välissä. Pääosin nämä kulkivat alle kilometrin korkeudella etelään 15 m/s luokkaa olleella nopeudella, mutta ylempänä suunta oli eteläkaakkoon ja lintuja oli noin kolmen kilometrin korkeudella saakka. Myöhemmin yöllä sateita ei ollut haittana ja lintuja muutti edelleen runsaasti nopeuden ollessa enimmillään 20 m/s vaiheilla. Aamulla lintuja oli edelleen huomattavasti liikkeellä, mutta paljon yöllistä vähemmän.
Hyönteisiä alkoi tulla näkyviin vasta puolenpäivän tienoilla ja myöhään iltapäivällä näitä oli jo aika runsaasti kilometrin korkeudella saakka 8-10 m/s luoteistuulessa. Iltayöllä hyönteisiä oli huomattavasti liikkeellä puolen kilometrin korkeudella saakka ja myöhemmin ennen sateita lintuja oli runsaasti liikkeellä lounaaseen 12-14 m/s nopeudella pääasiassa alle 2 km korkeudella, mutta osin jopa yli kolmessa kilometrissä.

28.8.1999
Yön sateiden jälkeen aamulla jonkin verran hyönteisiä ajautui tuulen viemänä Helsingin edustan saarilta itäkoilliseen. Puolenpäivän aikaan hyönteisiä oli vähän runsaammin ilmassa, mutta myöhemmin päivällä sateet häivyttivät nämä koko lailla näkyvistä. Iltayöllä sadealueiden välissä näkyi huomattavasti lintuja puolentoista kilometrin korkeudella saakka menossa etelään parhaimmillaan 13-15 m/s.

27.8.1999
Yöllä 26.-27.8. suurehkoja hyönteisiä näkyi kulkevan harvassa lähes kilometrin korkeudelle ulottuneessa kerroksessa. Virtaus oli lounaasta 10-12 m/s. Lintuja oli liikkeellä myös jonkin verran. Aamulla lounaasta tulevien hyönteisten määrä alkoi kasvaa. Ylempänä näitä oli liikkeellä aamupäivällä jo varsin runsaasti noin kilometrin korkeudella saakka ja Suomenlahden ylitys näytti olevan tavallista. Lounaisvirtaus oli edelleen tuojana ja nopeus 11-13 m/s. Päivällä Suomenlahden ylittäjiä olivat ensisijassa noin kilometrin korkeudella olleessa kerroksessa aika harvassa havaitut suurehkot hyönteiset. Alempana lähtöpaikka vaikutti olleen Suomen mantereella tai saaristossa.
Iltapäivällä virtaus oli parhaimmillaan 15 m/s luokkaa ja jossakin määrin tällöin erottuneet suurehkot hyönteiset näkyivät itse suuntautuneen kaakko-luode akselin mukaan. Iltaa kohden hyönteiset vähenivät, kunnes iltayöllä maa-alueen yllä hyönteisiä oli runsaasti ennen sateita havaittavissa noin 800 m korkeudelle. Suomenlahden yli tulleita oli tällöin kuitenkin ja hyvin harvassa.

26.8.1999
Hyönteisiä näkyi keskiyölläkin liikkeellä itäänpäin muutaman sadan metrin korkeudella saakka aika paljon. Lintuja oli myös runsaasti muuttamassa eteläkaakkoon/etelään 15 m/s vaiheilla olleilla nopeuksilla pääosin 2,5 km alapuolella. Lintuja näkyi aamuyöllä keskittyvän enemmän Suomen rannikon tuntumaan Suomenlahden ylittäjien harventuessa. Aamulla etelään meni harvassa lintuja ja aamupäivällä myös hyönteisiä nousi ilmaan huomattavasti noin kilometrin korkeudelle saakka. Virtaus oli tällöin lounaasta/länsilounaasta 10-12 m/s.
Päivällä hyönteisiä keskittyi rullapyörteisiin ja merituulirintamaan. Merkittävältä osaltaan suurehkoista hyönteisistä aiheutunutta kaikua saatiin puolentoista kilometrin korkeudelta saakka aika yhtenäisesti. Virtaus oli voimakkainta alhaalla merituulialueella lounaasta 12 m/s. Ylempänä virtaus oli lännestä/luoteesta 8-10 m/s. Iltaa kohden hyönteiset vähenivät, mutta yöllä lounaasta näkyi tulevan edelleen aika kookkaita hyönteisiä ja nyt myös Suomenlahden yli. Lintuja lähti myös liikkeelle huomattavasti, vaikka edellisöitä selvästi niukemmin.

25.8.1999
Lintuja liikkui keskiyöllä hyvin paljon aina kolmen kilometrin korkeudella saakka. Pääasiassa linnut kuitenkin ylittivät Suomenlahtea alle kilometrin korkeudella ja liike oli keskimäärin etelään 15-20 m/s. Hyönteisiäkin erottui noin 300 m alapuolella liikkeellä kaakkoon. Loppuyöllä lintuja oli vähemmän ja merkittävästi enemmän Suomen maa-alueen yllä kuin Suomenlahtea ylittämässä.
Aamulla lintuja kulki harvassa, mutta aika yhtenäisesti edelleen etelään. Suurehkoja hyönteisiä näkyi aamupäivällä ylempänä puolentoista kilometrin korkeudella saakka harvassa menossa etelään 10 m/s luokkaa olleella nopeudella. Myöhemmin noin kilometrin korkeudelle saakka ulottui hyönteisistä aiheutunut kaikukerros, jossa virtaus oli lännestä 5-7 m/s, mutta ylempänä näkyi edelleen suurehkoja hyönteisiä luoteisvirtauksessa. Iltapäivällä rannikon lähellä alhaalla virtaus voimistui ja oli parhaimmillaan 12 m/s luokkaa lounaasta merituultakin ilmentäen. Hyönteisiä oli runsaasti kilometrin korkeudelle saakka läntisessä/lounaisessa 10 m/s luokkaa olleessa virtauksessa. Tilanne säilyi aika lailla ennallaan iltaan saakka.
Iltayöllä hyönteisiä kulki myös runsaasti itään 8-12 m/s puolen kilometrin alapuolella. Ylempänä puolentoista kilometrin korkeudella saakka kaakkoon matkasi harvassa kookkaita hyönteisiä 10 m/s vaiheilla olleella nopeudella ja lintuja alkoi myös olla aika runsaasti menossa eteläänpäin.

24.8.1999
Keskiyöllä sateiden välissä oli merkittävästi myös lintuja aiheuttamassa kaikuja. Jonkin verran hyönteisiä näkyi liikkeellä pinnan lähellä menossa itää kohti ja loppuyöllä sateiden jäljessä hyvin harvassa erottui suurehkoja hyönteisiä kilometrin korkeudella saakka kulkemassa koilliseen 6-8 m/s. Lintuja oli tällöinkin aika paljon, mutta pääasiassa Suomen maa-alueen ylle keskittyneenä. Aamulla lintuja oli paljon vähemmän, mutta hyönteisiä jatkoi edelleen kulkuaan koilliseen samassa mitassa.
Aamupäivällä sekä lintuja että hyönteisiä oli havaittavissa sangen vähän. Myöhemmin päivällä lähinnä suurehkoja hyönteisiä alkoi erottua läntisessä virtauksessa ja lintujakin merkittävästi tuulensuuntaisissa jonoissa sisämaassa. Iltapäivällä noin kilometrin korkeudelle saakka hyönteisiä oli merkittävästi liikkeellä ja suunta oli lounaasta 5-7 m/s. Illalla hyönteisiä oli varsin niukasti, mutta alkuyöllä runsaasti muutaman sadan metrin korkeudelle asti lounaisvirtauksessa. Iltayöllä näkyi lisäksi kookkaita hyönteisiä harvassa ylempänä puolentoista kilometrin korkeudella saakka tulossa luoteesta enimmillään 10 m/s luokkaa olleella nopeudella. Myöhemmin runsaat linnut aiheuttivat merkittävimmät tutkakaiut.

23.8.1999
Pääasiassa puolentoista kilometrin alapuolella oli runsaasti lintuja keskiyöllä suuntanaan etelä ja nopeus keskimäärin 15 m/s vaiheilla. Osa linnuista kulki kolmen kilometrin korkeudella saakka. Hyönteisiä erottui myös heikosti menossa etelään muutaman sadan metrin korkeudella saakka. Loppuyöllä lintuja oli selvästi vähemmän ja Suomen maa-alueen yllä paljon enemmän kuin Suomenlahden yllä.
Aamulla lintuja oli edelleen jonkin verran matkalla etelään. Hyönteisiä ilmaantui havaittaviksi aamupäivällä ja suurehkoja hyönteisiä kulki harvassa puolentoista kilometrin korkeudella saakka eteläkaakkoon 7-9 m/s, selvästi lounas-koillinen akselin mukaan suuntautuneina. Myöhemmin päivällä hyönteisiä oli hieman runsaammin kilometrin korkeudelle saakka ja sisämaassa rullapyörteissä hyönteisiä nousi ylemmäksikin huomattavasti. Iltapäivällä rannikon lähellä virtaus oli merituulen myötä lounaasta jopa 12 m/s luokkaa parinsadan metrin korkeudella, kun ylempänä virtaus oli luoteesta.
Illalla sateet aiheuttivat huomattavimmin kaikuja, mutta alkuyöllä sateiden jälkeen liikkeellä oli jälleen huomattavasti hyönteisiä noin puolen kilometrin korkeudella saakka menossa alhaalla itään ja ylempänä eteläkaakkoon 7-9 m/s. Lintuja nousi myös merkittävästi ilmaan.

22.8.1999
Lintuja kulki runsaasti keskiyöllä etelään 15-20 m/s pääasiassa sateiden välissä. Suomenlahden ylittäjiä oli loppuyöstä vähemmän ja linnut olivat pääasiassa kahden kilometrin alapuolella. Huomattavasti harvemmassa lintuja oli liikkeellä edelleen aamulla ja aamupäivällä ja tällöinkin Suomen maa-alueen yllä vilkkaammin. Aamupäivällä myös hyönteisiä nousi ilmaan. Noin kilometrin korkeudelle saakka suurehkoja hyönteisiä oli hiukan enemmän, mutta ylempänäkin virtasi 8-10 m/s nopeudella eteläkaakkoon hyönteisiä. Kahden kilometrin tienoilla saakka oli erotettavissa lounas-koillinen akselin mukaan suuntautuneita kookkaita hyönteisiä.
Päivällä hyönteisiä oli runsaammin 1,3 km korkeudelle saakka, mutta ylempänä ei enää juuri ollenkaan. Virtaus oli kaakkoon 8 m/s luokkaa ja alhaalla iltapäivällä lounaasta merituulen ansiosta. Illalla hyönteisiä oli vähän havaittavissa, kunnes alkuyöllä ilmassa oli 600 m korkeudelle asti yhtenäinen kaikukerros etelään/eteläkaakkoon 6-9 m/s matkanneita hyönteisiä. Myöhemmin yöllä myös lintuja oli runsaasti liikkeellä.

21.8.1999
Keskiyöllä lintuja näkyi laajojen sadepilvien välissä ja sateissakin parin kilometrin korkeudella asti. Hyvässä pohjoisessa tuulessa linnutkin kulkivat etelään 20 m/s vaiheilla olleella nopeudella. Hyönteisiä ei ollut havaittavissa ja linnutkin näkyivät loppuyöstä jäävän Suomen rannikon tuntumaan. Aamulla sadealueen länsipuolella oli aika paljon lintuja edelleen ilmassa.
Aamupäivällä aika kookkaita hyönteisiä oli harvassa jopa kahden kilometrin korkeudella liikkeellä eteläänpäin 8-10 m/s. Keskipäivällä suurehkoja hyönteisiä oli aika harvassa puolentoista kilometrin korkeudelle saakka ja suunta oli etelään ja nopeus 4 m/s luokkaa. Merituuli merkitsi myöhemmin etelänpuoleista virtausta pinnan lähellä ja sadekuurojakin oli jonkin verran. Merituulialueella alhaalla illan suussa virtaus oli lounaasta 5 m/s luokkaa ja ylempänä luoteisvirtaus oli 8-10 m/s. Aalkuyöllä hyönteisä oli runsaasti liikkeellä kilometrin korkeudella saakka kaakkoon 10-12 m/s. Myöhemmin vähäisten sateiden ohella oli puolestaan havaittavissa paljon lintuja.

20.8.1999
Sateet aiheuttivat valtaosan tutkakaiuista 19.-20.8. yöllä. Lintuja kuitenkin erottui jonkin verran sateettomilla alueilla tai heikon sateen sisällä ilmassa. Aamulla lintuja oli edelleen, mutta hyvin harvassa. Sateiden häivyttyä päivällä hyönteisiä näkyi nousseen huomattavasti ilmaan maa-alueen yllä. Merkittävä osa näistä oli aika kookkaita ja suosittu kerros 1-1,3 km korkeudella. Virtaus oli alhaalla pohjoisesta 6 m/s ja ylempänä koillisesta 8 m/s luokkaa. Iltapäivään tultaessa hyönteisiä oli maa-aluen yllä jo runsaasti ilmassa 1,5-2 km korkeudelle saakka. Ylätasoilla koillisvirtaus oli 10 m/s luokkaa, mutta rannikon lähellä noin puolen kilometrin korkeudelle merituuli merkitsi virtausta etelästä päin.
Merituuli eteni sisämaahan iltapäivällä, kunnes sadekuurot alkoivat olla merkittävimpiä tutkakaikujen lähteitä. Näiden edellä hyönteisiä oli puolentoista kilometrin korkeudelle. Alempana virtaus oli idästä ja ylhäällä pohjoiskoillisesta 6-8 m/s. Iltayöllä sateiden jäljessä oli jälleen liikkeellä huomattavasti hyönteisiä kilometrin korkeudelle saakka. Suunta oli etelään 8-10 m/s. Myöhemmin yöllä lintuja oli runsaasti ilmassa paljolti sateiden välissä.

19.8.1999
Lintuja oli runsaasti keskiyöllä liikkeellä, mutta etenemissuunta ei ollut niin yhtenäinen kuin alkuyöllä. Vaikutti siltä, että linnut pyrkivät rannikon lähellä noudattelemaan Suomenlahden rantaviivaa. Samalla lintuja alkoi olla huomattavan paljon tiheämmässä Suomen maa-alueen yllä kuin Suomenlahdella. Hyönteisiä oli heikosti erotettavissa puolen kilometrin korkeudella saakka yli yön läntisessä virtauksessa. Aamulla hyvin harvassa olleita ilmeisen isoja lintuparvia näkyi 1-2 km korkeudella liikkuvan etelään sisämaasta Suomenlahden yli, mutta nopeus oli vain 4-6 m/s.
Aamupäivällä hyönteisiä nousi ilmaan ja lähinnä suurehkoista hyönteisistä saatiin kaikua aika yhtenäisesti kilometrin korkeudelle ulottuneesta kerroksesta. Virtaus oli alhaalla lounaasta ja ylhäällä lännestä 7-9 m/s. Päivällä kaiku näkyi edelleen koostuvan lähinnä suurehkoista hyönteisistä ja iltapäivällä virtaus kääntyi koko noin kilometrin paksuisessa kaikukerroksessa idästä/kaakosta tulleeksi. Merkittävimmin hyönteisiä klo 18 aikoihin oli havaittavissa puolen kilometrin ja kilometrin korkeuden välillä, jossa virtaus oli alhaalla idästä ja ylhäällä kaakosta 7-9 m/s. Tutkalla oli havaittavissa pääasiassa suurehkoja tai kookkaita hyönteisiä, joista osa oli erotettavissa kaukana Suomenlahden yllä kaakosta tulemassa. Iltayöllä kaiku voimistui maa-alueen yllä. Myös merialueella hyönteisiä oli tiheässä etelästä tulleiden sadekuurojen aiheuttaman puskarintaman paikkeilla, jossa virtaus muuttui itäisestä eteläiseksi. Lopulta sateet häivyttivät hyönteiset näkyvistä. Lintuja sen sijaan oli erotettavissa aika paljon etenkin sateiden välisissä selkeissä alueissa, mutta myös heikon sateen sisällä.

18.8.1999
Keskiyöllä lintuja oli yhä runsaasti matkalla etelään, kunnes aamuyöllä määrä alkoi suhteellisen nopeasti vähetä. Aamulla kuitenkin lähti Suomenlahden yli huomattavasti lintuja mm. seuraillen Porkkalan niemen rantoja. Aamupäivän aikana hyönteisten määrä ilmassa kasvoi, vaikka kaiussa suurehkojen hyönteisten osuus olikin merkittävä. Lopulta hyönteiset muodostivat yhtenäisen kaikukerroksen puolentoista kilometrin korkeudelle saakka. Alhaalla virtaus oli länsilounaasta ja ylhäällä luoteesta 5 m/s luokkaa. Varsin kookkaita hyönteisiä kulki lisäksi ylempänä lähes kahden kilometrin korkeudella asti etelään noin 9 m/s.
Merituuli känsi jonkin aikaa rannikon lähellä virtauksen voimakkaammin lounaiseksi ja iltapäivällä länsilounainen virtaus voimistui noin kilometrin paksuisessa kerroksessa sadekuurojen samalla osaltaan vaikuttaessa hyönteisten liikkeisiinkin. Hyönteisiä oli yhtenäisenä kaikukerroksena noin 1,2 km korkeudelle ja puolentoista kilometrin tasolle asti oli liikkeellä vielä harvassa suurehkoja hyönteisiä. Myöhään iltapäivällä kaiku oli voimakkainta 200-400 m korkeudella, jossa myös virtaus oli voimakkaimmillaan ja noin 13 m/s. Iltayöllä hyönteisiä oli jälleen tiheämmin noin kilometrin korkeudelle saakka maa-alueen yllä. Virtaus oli lännestä ja suurimmillaan 300-500 m korkeudella 10 m/s luokkaa. Yön edetessä lintuja nousi hyvin paljon ilmaan ja näiden suunta oli aika yhtenäisesti eteläkaakkoon ja nopeus parhaimmillaan 14 m/s vaiheilla noin kilometrin korkeudella. Lintuja oli pääasiassa alle kahden kilometrin korkeudella, mutta osa aina kolmen kilometrin korkeudella saakka.

17.8.1999
Lintujen määrä oli keskiyöllä hiukan alkuyötä pienempi ja samoin hyönteisten määrä väheni yön aikana. Loppuyöllä hyönteisiä ei enää ollut oikein ollenkaan ja lintujakin klo 5 aikaan jo aika harvassa. Aamun ja amupäivän aikana hyönteisiä alkoi jälleen olla enemmän ilmassa, ensin suurehkoja aika harvassa. Päivällä kaiku ulottui yhtenäisenä puolentoista kilometrin korkeudelle ja virtaus oli ensin koillisesta ja myöhemmin pohjoisesta 5-7 m/s. Kookkaita hyönteisiä näkyi lisäksi hyvin harvassa 2,5 km korkeudella saakka. Rannikon lähellä alkoi myös merituuli ja merituulirintaman edetessä sisämaahan pinnan läheltä puolen kilometrin vaiheille saakka virtaus alkoi olla lounaasta 5 m/s luokkaa.
Rannikon lähellä hyönteisten määrä väheni päivän mittaan lounaisessa virtauksessa, kunnes auringonlaskun vaiheilla ilmaan nousi runsaasti hyönteisiä. Suhteellisen tiheässä hyönteiset muodostivat tällöin 700 m paksuisen kerroksen, jonka yläpuolella oli vielä hyvin harvassa suurehkoja hyönteisiä kilometrin korkeudelle saakka. Virtaus oli alhaalla länsilounaasta ja ylhäällä lännestä 7-9 m/s. Myöhemmin lintuja oli hyvin paljon liikkeellä noin kahden kilometrin korkeudella saakka ja hyönteisiä puolestaan vähemmän. Lintujen liike näkyi olleen eteläkaakkoon/etelään 12-16 m/s.

16.8.1999
Keskiyöllä lintuja liikkui runsaasti kolmen kilometrin korkeudella saakka. Näiden suunta oli keskimäärin eteläkaakkoon ja nopeus 15 m/s vaiheilla. Hyönteisiä tuli itäkoillisesta noin 8 m/s nopeudella kilometrin korkeudelle ulottuneessa kerroksessa, jossa kaiku oli pääosin peräisin aika harvassa kulkeneista suurehkoista hyönteisistä. Tilanne jatkui aika samanlaisena yön yli.
Aamupäivällä hyönteisiä tuli ilmaan runsaammin puolentoista kilometrin korkeudelle ulottuneeseen kerrokseen. Kookkaita hyönteisiä oli lisäksi ylempänä hyvin harvassa 1,5-2,5 km korkeudella ja edellisaamupäivän tapaan lounas-koillinen akselin mukaan suuntautuneina. Virtaus oli koillisesta 10 m/s luokkaa. Päivällä sisämaassa oli vahvoja kaikujonoja tuulen suunnassa ja näissä lintuja oli myös runsaasti kaiketi hyönteisiä saalistamassa. Suomenlahdelta tuli rannikolle myös voimakkaamman kaiun nauha, jonka takana puolen kilometrin korkeudelle virtaus oli kaakosta muutama metri sekunnissa eli kyse oli olennaisesti merituulesta. Illalla samainen nauha liikkui aika nopeasti takaisin merelle ja virtaus oli jälleen hyvin tasaisesti koillisesta 8 m/s luokkaa noin kilometrin korkeudelle ulottuneessa kaikukerroksessa, jossa suurehkojen hyönteisten osuus oli merkittävä koko päivän.
Auringonlaskun vaiheilla ilmaan nousi runsaasti lisää hyönteisiä, jotka myös olivat päivän kaikuja hallinneita selvästi pienempiä. Yön alkaessa näistä muodostui noin kilometrin paksuinen kerros lounaaseen menijöitä. Lintuja oli myös hyvin paljon alkuyöllä liikkeellä, pääasiassa kahden kilometrin alapuolella matkalla eteläkaakkoon 12-14 m/s.

15.8.1999
Hyönteisiä kulki keskiyöllä itäkoillisesta noin 4 m/s puolen kilometrin korkeudelle ulottuneessa kerroksessa varsin paljon. Ylempänä oli lisäksi suurempia hyönteisiä kilometrin korkeudelle asti. Lintuja oli yöllä myös liikkeellä runsaasti ja liike näkyi olleen pääasiassa etelään 15-20 m/s ja 2,5 km korkeudella asti Suomenlahtea ylitettiin. Aamupäivällä virtaus oli koillisesta 10-12 m/s ja aika tiheässä suurehkoja hyönteisiä kulki 1,5 km korkeudella saakka. Hieman kookkampia hyönteisiä oli lisäksi ylempänä 2,5 km tasolle saakka hyvin harvassa ja lounas-koillinen akselin mukaan suuntautuneina.
Hyönteisiä oli runsaasti koko päivän auringonlaskuun saakka, joskin illalla kaikukerroksen paksuus oli enää kilometrin vaiheilla. Merituuli rannikon lähellä vaikutti iltapäivällä 800 m korkeudella saakka. Alkuyöllä virtaus oli koillisesta 6-8 m/s.

14.8.1999
Keskiyöllä hyvin paljon lintuja oli liikkeellä sekä maa- että merialueen yllä 2,5 km vaiheilla saakka. Liike näkyi olleen pääasiassa etelään 15 m/s luokkaa. Aamuyöllä Suomenlahden ylittäviä lintuja oli Helsingin edustalla sen sijaan aika vähän etenkin verrattuna sisämaassa ja Suomen rannikon lähellä edelleen runsaslukuisiin lintuihin. Hyönteisiä oli yli yön jonkin verran havaittavissa muutaan sadan metrin korkeudella saakka pääasiassa suurehkojen hyönteisten aiheuttamina kaikuina. Näiden liike oli lounaaseen 8-10 m/s. Aamulla hyönteiset lienevät olleet pienempiä, mutta hyvin havaittavissa lounaaseen kulkemassa edelleen. Lintuja oli etenkin maa-alueen yllä merkittävästi, vaikka yölliseen verrattuna aika harvassa.
Aamupäivällä sisämaassa rullapyörteet tulivat voimakkaina näkyviin paljolti niihin kertyneiden lintujen ansiosta. Hyönteiset olivat edelleen aika harvassa olleita suurehkoja hyönteisiä pääasiassa kilometrin korkeudelle saakka aika yhtenäisessä kerroksessa, jossa liike oli lounaaseen 8-10 m/s. Kookkaita hyönteisiä näkyi olleen myös mukana, koska näitä erottui hyvin harvassa aika etäällä Suomenlahtea ylittämässä. Kookkaita hyönteisiä näkyi hyvin harvassa myös ylempänä 1,5-2 km korkeuksilla saakka.
Päivällä hyönteisiä oli runsaasti puolentoista kilometrin korkeudelle ulottuneessa kerroksessa noin 8 m/s koillisvirtauksessa. Merituuli rannikolla käänsi virtauksen kaakosta enimmillään 7 m/s puhaltaneeksi noin puolen kilometrin paksuisessa kerroksessa pinnan lähellä. Samalla kun merituulirintama eteni sisämaahan hyönteisten määrä tutkan lähellä väheni. Illalla hyönteisiä olikin heikosti merituulialueella, kun merituulirintama runsaine lintuineen oli yli 20 km päässä rannikolta. Iltayöllä hyönteisiä lähti jälleen runsaammin liikkeelle. Alempana 300 m korkeudelle ulottuneessa kerroksessa virtaus oli yhä kaakosta pari metriä sekunnissa. Ylempänä toisessa vahvassa kerroksessa 400-800 m korkeudella virtaus oli itäkoillisesta 4-6 m/s.

13.8.1999
Hyönteisiä kulki jonkin verran yöllä ensin kaakkoon ja sitten etelään 10 m/s luokkaa olleella nopeudella alimman puolen kilometrin kerroksessa ja merkittävä osa näkyi olleen suurehkoja tai kookkaita hyönteisiä. Lintuja oli myös runsaasti liikkeellä varsinkin Suomen maa-alueen yllä pitkin yötä. Keskiyöllä useampi linnuista myös näytti lentävän Suomenlahden yli etelään parin kilometrin korkeudella saakka. Aamulla lintuja oli edelleen harvassa liikkeellä. Hyönteisiä alkoi olla näkyvissä merkittävästi vasta aamupäivällä, jolloin pohjoisen tuulen suuntaisissa jonoissa suurehkoja hyönteisiä nousi jo yli puolentoista kilometrin korkeudelle. Lisäksi aamupäivällä oli havaittavissa hyvin harvassa kookkaita hyönteisiä 2-3 km korkeudella suuntautuneina koillinen-lounas akselin mukaisesti. Virtaus oli 10-12 m/s pohjoisesta/pohjoisluoteesta.
Päivällä hyönteisiä oli runsaasti puolen kilometrin korkeudelle ja ylempänä vielä aika paljon puolentoista kilometrin korkeudelle saakka. Lintuja näkyi myös runsaasti sisämaassa ilmeisesti kohdissa, joihin järjestäytynyt pystyliike eniten kasasi hyönteisiä saalistettavaksi. Iltaa kohden hyönteisiä oli vähemmän ilmassa ja virtaus oli pohjoisluoteesta 7-9 m/s. Myöhemmin hyönteiset olennaisesti katosivat, mutta yöhyönteisiä ilmaantui iltayöllä noin puolen kilometrin paksuiseksi kerrokseksi menossa lounaaseen 4-6 m/s.

12.8.1999
Yöhyönteisiä näkyi sateiden välissä jonkin verran keskiyöllä puolen kilometrin korkeudella saakka menossa kaakkoon 6-8 m/s ja mukana näkyi olleen myös kookkaita hyönteisiä. Lintuja oli samassa kerroksessa runsaasti ja ylempänä harvassa kolmen kilometrin tienoilla saakka. Aamun sateiden jälkeen hyönteisiä oli vähän puolen kilometrin paksuisessa kerroksessa edelleen luoteisvirtauksessa. Vasta myöhään iltapäivällä hyönteisiä näkyi runsaammin aina puolentoista kilometrin korkeudella saakka rullapyörteiden nostamina. Myös lintuja ilmaantui näihin vahvemman kaiun jonoihin runsaasti. Virtaus oli kaakkoon alhaalla 4 ja ylhäällä 10 m/s luokkaa. Alkuyöllä hyönteisiä oli runsaasti menossa kaakkoon noin 10 m/s puolen kilometrin korkeudelle ulottuneessa kerroksessa.

11.8.1999
Lintuja näkyi aika runsaasti sateiden jälkeen keskiyöllä ja aamuyöllä parin kilometrin korkeudella saakka, mutta kuitenkin runsaammin Suomen maa-alueen yllä kuin Suomenlahdella. Hyönteisiä erottui heikosti pinnan lähellä läntisessä virtauksessa ja aamulla merkittävämmin varsinkin rannikolla ja saariston yllä. Myöhemmin iltapäivään saakka havaittavissa oli lähinnä vain suurehkoja hyönteisiä harvassa kilometrin tasolla asti. Iltapäivällä ilmaan nousi kuitenkin huomattavasti hyönteisiä ja sisämaassa nämä kohosivat puolentoista kilometrin korkeuden vaiheille. Virtaus oli alhaalla länsiluoteesta 5 m/s luokkaa ja ylempänä länsilounaasta 10 m/s vaiheilla enimmillään. Iltaa kohden hyönteisiä oli jälleen vähemmän. Mutta heikkojen sadekuurojen ohella alkuyöllä noin puolen kilometrin paksuisena kerroksena liikkeellä oli varsin paljon hyönteisiä kulkemassa kaakkoon 8 m/s. Runsaasti lintuja nousi myös tuntia myöhemmin pääasiassa puolen kilometrin alapuolelle lentämään.

10.8.1999
Keskiyön sateiden jälkeen kookkaita hyönteisiä kulki yöllä lounaasta kilometrin ja 1,8 km korkeuden tuntumassa harvassa 10-12 m/s. Alempana oli hieman runsaammin pienempiä hyönteisiä menossa pohjoiseen. Aamulla hyönteisiä oli huomattavasti liikkeellä 1,2 km korkeudella saakka etelästä noin 10 m/s. Tällöin voimakkainta kaiku oli parinsadan metrin sekä noin kilometrin korkeuksilla. Myöhemmin päivällä sateiden sateiden välissä näkyi myös hyönteisiä liikkeellä, mutta määrät olivat varsin vähäisiä.
Illalla sateiden välissä hyönteisiä oli runsaammin ja lounaistuulen suuntaisia rullapyörteitäkin runsaine lintuineen näkyi sisämaassa. Auringonlaskun tienoilla sateiden ohella näkyi myös huomattavasti hyönteisiä nousseen ilmaan puolen kilometrin korkeudelle saakka. Virtaus oli lounaasta ja nopeus 8-10 m/s enimmillään.

9.8.1999
Lintuja oli runsaasti liikkeellä keskiyöllä ja aika moni näkyi lentävän Suomenlahden ylikin etelään 2,5 km korkeudella saakka. Hyönteisiä näkyi pinnan lähellä vähänlaisesti matkalla koilliseen 2-4 m/s nopeudella. Myöhemmin yölläkin lintuja oli paljon varsinkin Suomen maa-alueen yllä, mutta tutkalla havaittavien hyönteisten määrä väheni aika olemattomiin. Aamulla lintujakaan ei enää juuri näkynyt liikkeellä.
Aamupäivällä hyönteisiä nousi huomattavasti itäkaakosta 10-12 m/s tulleeseen virtaukseen pinnan lähellä ja sisämaassa rullapyörteet olivat vahvoja. Myöhemmin päivällä kaakosta virtasi myös Suomenlahden yli harvassa suurehkoja hyönteisiä 1,2 km korkeudella saakka. Iltapäivällä hyönteisiä näkyi välillä vähemmän, kunnes illan sateiden edellä hyönteisiä tuli runsaammin 0,9-1,2 km korkeudella olleessa kerroksessa kaakosta 15 m/s luokkaa olleella nopeudella. Pinnan lähellä iltapäivällä tuli idästä/itäkaakosta kookkaita hyönteisiä jonkin verran myös Suomenlahden yli 16-18 m/s nopeudella.

8.8.1999
Lintuja oli runsaasti liikkeellä keskiyöllä ja näiden suunta oli enimmäkseen etelään Suomenlahden yli 15-20 m/s. Hyönteisiä erottui näiden keskeltä hyvin vähän aivan pinnan lähellä matkalla muutama m/s nopeudella eteläkaakkoon. Myöhemmin yöllä lintuja ei enää matkannut merkittävästi meren yli, mutta Suomen maa-alueen yllä niitä oli edelleen runsaasti puolentoista kilometrin alapuolella. Hyönteisiä ei erottunut merkittävästi sen paremmin aamuyöllä kuin aamullakaan, jolloin lintujakin oli enää hyvin vähän ilmassa.
Aamupäivällä hyönteisiä oli hyvin harvassa puolentoista kilometrin korkeudella saakka menossa kaakkoon 6-8 m/s. Päivällä tilannetta ei tarkkailtu, mutta illansuussa näkyvissä oli harvassa suurehkoja hyönteisiä alhaalla lounaisessa virtauksessa ja ylempänä menossa itään noin 800 m korkeudelle saakka. Hyvin harvassa näitä oli vielä ylempänä aina puolentoista kilometrin korkeudella saakka kulkemassa kaakkoon päin. Yön tullessa hyönteisiä ilmaantui huomattavasti noin 800 m korkeudelle ulottuneeksi kerrokseksi lounaasta tulleeseen 4-7 m/s virtaukseen.

7.8.1999
Keskiyöllä hyönteisiä kulki harvassa pohjoisesta/koillisesta noin 700 m korkeudelle ulottuneessa kerroksessa 8-10 m/s. Liikkeellä näkyi olleen suurehkoja ja jopa kookkaita hyönteisiä ja aamuyöllä näitä oli jo hyvin harvassa. Lintuja sen sijaan oli merkittävämmin aamuyöllä, mutta etupäässä Suomen maa-alueen yllä. Aamulla lintuja oli hyvin vähän ja hyönteisiä ei erottunut oikeastaan ollenkaan.
Pinnan lähellä näkyi aamupäivällä luoteistuulen suuntaisia jonoja, joissa linnut olivat merkittäviä kaiun aiheuttajia. Ylempänä hyönteisiä oli harvassa 1,2 km korkeudelle saakka ja lisäksi ylempänä hyvin harvassa kookkaita hyönteisiä 1,5-2 km korkeudella ja näissä kerroksissa virtaus oli koillisesta 10 m/s luokkaa. Päivällä vähän sadekuurojenkin keskellä hyönteisiä oli edelleen liikkeellä huomattavasti ja iltapäivällä pääasiallisesti suurehkoja hyönteisiä kulki eteläkaakkoon 6-10 m/s nopeudella alle kilometrin korkeuksilla. Rannikon tuntumassa merituuli merkitsi alhaalla illalla lounaasta tullutta virtausta. Yön alkaessa hyönteisiä oli aika harvassa edelleen liikkeellä etelään 7 m/s luokkaa olleella nopeudella puolen kilometrin korkeudella saakka.

6.8.1999
Keskiyöllä pinnan lähellä oli vähemmän hyönteisiä kuin alkuyöllä ja liike kohti lounasta oli 5 m/s luokkaa. Ylempänä suurehkoja hyönteisiä matkasi harvassa 0,5-1 km korkeudella kaakkoon/itään 6-8 m/s ja 1,2-1,5 km korkeudella hyvin harvassa 9-11 m/s. Lintuja oli varsin paljon pääasiassa Suomen maa-alueen yllä. Myöhemmin yöllä sekä hyönteisten että lintujen määrät vähenivät huomattavasti, vaikka tilanne muuten säilyikin aika ennallaan.
Aamulla ja aamupäivällä näkyvissä oli merkittävästi vain sadekaikuja, mutta iltapäivällä sateiden välissä oli myös hyönteisiä näkyvissä jonkin verran ja pinnan lähellä linnut näkyivät järjestyneen kapeiksi nauhoiksi ilmeisesti harvoja hyönteisiä saalistelemaan. Illalla ja alkuyöllä sade oli kaikujen aiheuttajana.

5.8.1999
Suurehkoja hyönteisiä kulki harvassa keskiyöllä 1,2 km korkeudella saakka kaakkoon 8-12 m/s nopeudella. Alle puolen kilometrin korkeuksilla oli kohtalaisen paljon kookkaita hyönteisiä ja näillä tasoilla nopeus oli myös suurimmillaan. Lisäksi lintuja oli varsin paljon ilmassa kolmen kilometrin korkeudella saakka ja suurella osalla suunta näytti olleen etelään 15 m/s luokkaa olleella nopeudella. Aamuyöllä enää suhteellisen vähän hyönteisiä näkyi liikkeellä etupäässä alle puolen kilometrin korkeudella. Suunta oli etelään ja nopeus 8-10 m/s. Lintuja oli tässä vaiheessa huomattavastikin, mutta lähinnä vain Suomen manneralueen yllä ja liike näkyi olleen keskimäärin rannikon suuntaista lounasta kohden.
Aamulla hyönteisiä alkoi olla jälleen enemmän ja aamupäivällä pinnan lähellä idästä ja ylempänä lännestä/luoteesta olleissa 4-6 m/s virtauksissa oli varsin paljon hyönteisiä puolentoista kilometrin korkeudelle asti. Suurehkojen hyönteisten osuus oli merkittävä etenkin ylemmissä kerroksissa eikä pinnan lähellä itäinen virtaus ilmeisesti tuonut hyönteisiä Suomenlahden yli. Myöhemmin päivällä virtaus oli pinnan lähellä lounaasta 10 m/s luokkaa suurimmillaan 100-200 m korkeudella ja ehkä merituulta oli mukana. Ylempämä virtaus oli lännestä ja hyönteisiä oli varsin yhtenäisenä kaikukerroksena puolentoista kilometrin korkeudelle asti. Hyönteisten määrä väheni iltapäivällä kun sateitakin alkoi esiintyä. Tällöin 0,8-1,6 km korkeudella oli enää vain hyvin harvassa suurehkoja hyönteisiä menossa itään 7-12 m/s.
Sateiden jälkeen auringonlaskun vaiheilla pinnan lähellä oli puolen kilometrin alapuolella runsaasti hyönteisiä matkalla lounasta kohden 8-10 m/s ja kyse näytti olleen etupäässä pienehköistä hyönteisistä. Ylempänä 600-800 m korkeudella oli myös harvassa suurehkoja tai kookkaita hyönteisiä menossa kaakkoon 8 m/s luokkaa olleella nopeudella.

4.8.1999
Keskiyöllä pääasiassa suurehkoja tai kookkaita hyönteisiä virtasi kaakkoon etupäässä alle puolen kilometrin korkeuksilla sekä hieman runsaammin myös 1-1,5 km korkeudella 8-10 m/s. Lintujakin oli varsin paljon liikkeellä parin kilometrin korkeudella saakka. Aamuyöllä hyönteisiä oli aika vähän ja pääasiassa vain pinnan lähellä. Lintuja oli sen sijaan edelleen suhteellisen paljon ja varsinkin Suomen maa-alueen yllä. Aamulla lintuja oli puolestaan harvassa pääosin Suomenlahdella selvästi havaittavissa kun taas hyönteisiä alkoi olla enemmän ilmassa. Rannikon lähellä aamupäivällä suurehkot hyönteiset olivat pääosassa lähes kahden kilometrin korkeudelle ulottuneessa yhtenäisessä kaikukerroksessa. Virtaus oli pinnan lähellä lounaasta ja ylempänä lännestä 5-10 m/s vaihtelevalla nopeudella. Sisämaassa sangen paikallaan pysytteleviä lintuparvia oli havaittavissa kuten aiemminkin kesällä 1,5-2 km korkeudella hyvin harvassa.
Keskipäivällä hyönteisiä oli harvemmassa liikkeellä varsinkin yli kilometrin korkeuksilla. Lounainen virtaus oli sekä pinnan lähellä että kilometrin yläpuolella 10 m/s luokkaa, mutta välikerroksissa suunta oli enemmän lännestä ja nopeus vähän pienempi. Iltapäivällä virtaus oli tasaisemmin lounaasta ja nopeus oli 11-13 m/s noin kilometrin korkeudelle ulottuneessa yhtenäisen oloisessa hyönteiskaikukerroksessa. Illalla osa hyönteisistä oli havaittavissa sen verran kaukana merenpuolella, että ilmeisesti vaellusta oli myös meren yli. Yön tullessa virtaus oli kuitenkin kääntynyt alhaalla lännestä ja ylempänä luoteesta tulevaksi ja ilmassa oli pääasiassa noin kilometrin korkeudelle saakka harvassa suurehkoja hyönteisiä.

3.8.1999
Virtaus koillisesta vei hyönteisiä lounaaseen yöllä aamuun asti noin kilometrin korkeudella saakka. Nopeus oli pinnan lähellä 8 m/s ja korkeammalla 5 m/s luokkaa. Loppuyöllä hyönteisiä oli harvemmassa ja tällöin kyse oli lähinnä suurehkojen hyönteisten aiheuttamista kaiuista ja kookkaita hyönteisiäkin näytti olevan harvassa liikkeellä. Lintuja oli yöllä myös liikkeellä sangen runsaasti kolmen kilometrin korkeudella saakka ja suuri osa näkyi menevän etelään päin 15-20 m/s.
Aamulla hyönteisiä nousi runsaasti ilmaan luoteiseen 8-10 m/s virtaukseen ja aamupäivällä yhtenäinen kaikukerros ulottui kahden kilometrin korkeudelle. Lisäksi kookkaita hyönteisiä erottui hyvin harvassa kolmen kilometrin korkeudella saakka. Maa-alueen yllä erottui luoteistuulen suuntaisia rullapyörteitä ja rannikon lähellä merituuli alkoi kääntää virtausta pinnan lähellä mereltä päin tulevaksi. Päivällä merituulirintama oli voimakas ja sisämaassa esiintyi sadekuurojakin. Muutaman sadan metrin paksuisessa kerroksessa pinnan lähellä kaiku oli yleensä voimakkainta ja hyönteiset näkyivät itse pyrkivän suuntautumaan länsi-itä akselin mukaisesti. Illan lähestyessä kaikua oli heikommin rannikolla lounaistuulen ollessa enimmillään 10 m/s luokkaa parinsadan metrin korkeudella. Puolen kilometrin yläpuolella virtaus muuttui läntisestä pohjoiseksi 5-7 m/s ja kahden kilometrin korkeudella virtaus pohjoisesta oli 10 m/s tuntumassa. Suurehkojen hyönteisten osuus kaiussa oli illan tullen myös hyvin keskeinen ja yön alussa näitäkin oli edelleen harvemmassa. Alkuyöllä kuitenkin hyönteisiä oli vielä varsin yhtenäisesti 800 m korkeudelle asti ja siitä ylöspäin harvassa puolentoista kilometrin korkeudelle saakka.

2.8.1999
Pinnan lähellä hyönteisiä kulki keskiyöllä koilliseen, mutta merkittävämpi osa kuitenkin 200 m yläpuolella kaakkoon 6-8 m/s nopeudella. Hyönteisiä oli suhteellisen vähän noin kilometrin korkeudella saakka ja suurehkojen tai kookkaiden hyönteisten osuus kaiusta oli merkittävä. Lisäksi lintuja oli aika lailla liikkeellä 2,5 km korkeudella saakka ja suunta näytti olleen enimmäkseen etelään päin. Myöhemmin yöllä hyönteisiä oli merkittävästi enää vain pinnan lähellä muutaman sadan metrin korkeudella saakka menossa etelään 6-10 m/s. Aamulla hyönteisten määrä kasvoi nopeasti pohjoisen puoleisessa virtauksessa ja aamupäivällä hyönteisiä oli havaittavissa puolentoista kilometrin korkeudelle ulottuneena yhtenäisenä kaikukerroksena. Virtaus oli alhaalla koillisesta pari metriä sekunnissa, mutta pääasiassa pohjoisen ja luoteen väliltä ja kasvaen 10 m/s luokkaan puolentoista kilometrin tasolla.
Päivällä kaikua oli hieman yli kahden kilometrin korkeudelle ja varsinkin ylemmissä kerroksissa suurehkojen hyönteisten merkitys oli ratkaiseva. Toisaalta alimman puolen kilometrin kerroksessa rannikon lähellä merituuli merkitsi lounaista virtausta, joka iltapäivällä oli 100-200 m korkeudella 13 m/s vaiheilla. Samalla hyönteisten määrä väheni. Illalla alakerroksen lounaisvirtauksen yllä oli kilometrin korkeudelle saakka 13 m/s luokkaa ollut länsivirtaus ja varsinkin maa-alueen yllä hyönteisiäkin näkyi hieman runsaammin liikkeellä aina 2,3 km korkeudella saakka, jossa virtaus oli pohjoisesta 10 m/s. Alkuyöllä ilmassa oli suurehkoja tai kookkaita hyönteisiä yhä lähes kahden kilometrin korkeudella, vaikka näiden määrä olikin vähentynyt. Suunta oli pääasiassa pohjoisesta ja enimmillään 600-800 m korkeudella 10 m/s luokkaa. Tällä tasolle myös hyönteisiä kertyi parhaiten.

1.8.1999
Keskiyöllä oli varsin paljon lintuja liikkeellä. Nopeudet olivat melkoisesti vaihtelevia, mutta ylempänä 1-3 km korkeuksilla suunta näkyi olleen etelään ja nopeus 20 m/s paikkeilla. Suurehkoja hyönteisiä näkyi tulleen lounaasta noin 8 m/s 500-800 m korkeudella. Alempana oli myös hiukan hyönteisiä pinnan lähellä länsilounaasta ja ilmeisesti Suomen mantereelta tai saaristosta lähtöisin. Myöhemmin yöllä lintuja oli vähemmän paitsi Suomenlahdella, jossa matalalla lentäneitä lintuja oli paikoin runsaasti. Toisaalta hyönteiset myös pinnan lähellä tulivat lounaasta ja osa ilmeisesti myös Suomenlahden yli.
Aamulla lintuja oli edelleen huomattavasti Suomenlahdella matalalla ja suurehkoja hyönteisiä alkoi erottua enemmän ylempänä 0,8-1,5 km korkeudella menossa kaakkoon 5-9 m/s, kun taas pinnan lähellä hyönteisiä oli vähän. Erillinen kerros harvassa olleita aika kookkaita hyönteisiä oli matkalla myös kahden kilometrin korkeuden tuntumassa etelään noin 10 m/s. Myöhemmin pinnan lähellä etelänpuoleisessa virtauksessa Suomen manneralueelta ja saaristosta nousi ilmaan runsaasti hyönteisiä ja yleensä hyönteisiä oli aika tasaisesti kahden kilometrin korkeudelle saakka aamupäivällä. Sen lisäksi 2,5 km korkeudella saakka oli varsin runsaasti suurehkoja hyönteisiä. Virtaus oli pinnan lähellä etelästä 5 m/s ja kääntyi ylempänä lounaasta 8 m/s luokkaa olleeksi tuuleksi. Puolen kilometrin yläpuolella virtaus kääntyi luoteesta ja lopulta kahden kilometrin korkeudella pohjoisesta tulleeksi 10 m/s nopeuden saavuttaen.
Iltapäivällä pinnan lähellä virtaus oli lounaasta 10 m/s luokkaa ja yleensä hyönteiset näkyivät olleen aika suuria, vaikka kaiku ulottui puolentoista kilometrin korkeudelle aika yhtenäisenä kerroksena. Ylempänä virtaus oli 600 m yläpuolelta luoteesta ja kääntyi koillisesta tulevaksi puolentoista kilometrin korkeudella. Lisäksi kookkaita hyönteisiä kulki hyvin harvassa koillisesta 2-2,5 km korkeudella. Nopeudet olivat 6-8 m/s. Illalla virtaus 0,5-1 km korkeudella oli lännestä 8 m/s luokkaa ja hyönteisten määrä oli selvästi vähentynyt ja yön alkaessa suurehkoja hyönteisiä oli aika harvassa 1,3 km korkeudelle asti tulossa alhaalla lounaasta ja ylhäällä luoteesta.

31.7.1999
Keskiyöllä hyönteisten ohella näkyi myös jonkin verran lintuja. Suurehkoja hyönteisiä oli liikeellä varsin tiheästi kilometrin korkeudella saakka ja suunta oli etelään/lounaaseen 5-7 m/s. Yön kuluessa alimman kilometrin kerroksessa virtaus muuttui idästä 4-6 m/s tulevaksi ja hyönteisiä oli hieman harvemmassa. Lintuja näkyi aamuyöllä 1,5-2,5 km korkeudella hyvin harvassa lentelemässä keskimäärin pohjoista kohti muutama metri sekunnissa. Aamulla hyönteisä oli pinnan lähellä varsin vähän, mutta ylempänä suurehkoja hyönteisiä lenteli harvassakilometrin tuntumassa saakka ja hyvin harvassa jopa kahden kilometrin korkeudella. Alhaalla virtaus oli idästä, mutta kilometrin yläpuolella pohjoisesta ja nopeus kasvoi ylhäällä 10 m/s luokkaan.
Aamupäivällä itäisessä virtauksessa hyönteisiä alkoi olla vahvasti liikkeellä 800 m korkeudelle 5 m/s luokkaa olleella nopeudella. Kilometrin yläpuolella virtaus oli pohjoisluoteesta ja enimmillään 13 m/s luokkaa 1,6 km korkeudella. Samalla korkeudella oli havaittavissa myös vahva hyönteisten kerros, jossa lisäksi hyönteisten oma suuntaus oli lounas-koillinen akselin mukainen kuten myös alemmassa itäisessä virtauksessa olleiden hyönteisten. Hyvin harvassa suuria hyönteisiä erottui kolmen kilometrin korkeudella saakka. Päivällä itäinen virtaus hävisi ja sen sijaan rannikolla alhaalla merituuli merkitsi tuulta lounaasta, joka oli 7 m/s luokkaa parinsadan metrin korkeudella. Merituulirintama oli hyvin näkyvissä. Ylempänä puolentoista kilometrin tuntumassa olleessa hyönteiskerroksessa säilyi suuntaus lounas-koillinen akselilla, mutta alempana länsi-itä akselin mukaan asettuminen näkyi olleen yleistä. Iltapäivällä hyönteisiä oli hieman vähemmän ja etenkin ylempänä 7-10 m/s luoteisvirtauksessa suurehkojen hyönteisten merkittävä osuus oli ilmeistä.
Illalla hyönteisiä oli verrattain vähän ja merkittävimmin 0,5-1 km korkeudella 8 m/s vaiheilla olleessa virtauksessa länsilounaasta sekä 1,5-1,8 km korkeudella luoteesta. Huomattavasti hyönteisiä oli myös pinnan lähellä saariston ja maa-alueen yllä enimmillään 12 m/s tuntumassa 150 m korkeudella lounaasta puhaltaneessa virtauksessa. Alkuyöllä hyönteisiä oli entistäkin niukemmin ja ylempänä 0,5-1 km korkeudella olleet suurehkot hyönteiset olivat vahvimmin näkyvissä ja nekin pääasiassa maa-alueen yllä.

30.7.1999
Suuria hyönteisiä näkyi etenkin keskiyöllä olleen harvassa liikkeellä kaakkoon puolentoista kilometrin korkeudella saakka. Alempana 600-800 m korkeudella hyönteisiä oli runsaimmin ja nämäkin oliva aika suuria kooltaan. Nopeus oli kilometrin alapuolella 10 m/s ja ylhäällä nopeimmillaan 20 m/s luokkaa. Yön kuluessa hyönteisiä oli vähemmän ja sen ohella myös lintuja näkyi jonkin verran 1-3 km korkeudella. Aamulla rannikolta alkaen kaiku alkoi voimistua ja aamupäivän aikana luoteisvirtaukseen nousi runsaasti hyönteisiä noin kahden kilometrin korkeudelle saakka. Voimakkaimmissa kerroksissa puolen ja puolentoista kilometrin vaiheilla hyönteisillä näkyi myös pyrkimystä lentää lounas-koillinen linjan mukaisesti eli kohtisuoraan virtausta vasten. Virtaus oli luoteesta 8-10 m/s 1,3 km alapuolella ja kiihtyi ylempänä 13 m/s vaiheille. Maa-alueen yllä tuulensuuntaiset rullapyörteet olivat vahvoja ja aamupäivällä näissä näkyi myös lintujen voimakkaasti hallitsemia jonoja.
Päivällä merituuli käänsi virtauksen lounaasta tulevaksi rannikon lähellä noin puolen kilometrin korkeudella asti. Merituulessa virtauksen nopeus oli myös 8-10 m/s luokkaa 100-200 m korkeudella ja merituulirintama erotti selvästi sisämaan luoteisvirtauksen lounaasta puhaltaneesta merituulesta iltaan saakka. Merituulirintamaan kertyi myös huomattavasti lintuja ja lähinnä kyse lienee ollut hyönteisiä saalistaneista lajeista. Iltayöllä virtaus oli pinnan lähellä pohjoisesta ja hyönteisiä oli vielä varsin runsaasti liikkeellä kilometrin korkeudella saakka pohjoisluoteesta. Nopeus oli alhaalla 8 m/s luokkaa ja ylempänä hieman vähemmän.

29.7.1999
Kookkaita hyönteisiä näkyi keskiyöllä matkaavan hyvin harvassa kaakkoon muiden hyönteisten keralla. Virtaus oli voimakkaimmillaan 300-500 m korkeudella 13-15 m/s ja kaiku oli pääasiassa 1,2 km alapuolella. Myöhemmin hyönteisten määrä väheni, kunnes aamulla alkoi uusi voimistuminen.
Aamupäivällä kaiku voimistui ja erityisesti huomattavia olivat pari vahvaa kerrosta ylhäällä puolentoista ja kahden kilometrin korkeudella Virtaus oli alhaalla luoteesta 9-11 m/s ja ylemmissä vahvoissa kerroksissa 15 m/s luokkaa kääntyen kahden kilometrin vaiheilla pohjoisluoteesta tulleeksi. Yläkerrosten hyönteiset näkyivät lisäksi itse pyrkineen lentämään lounas-koillinen akselin suuntaisesti. Maa-alueen yllä kaiku keskittyi pinnan lähellä jonoihin, joissa lintujen osuus kaiusta oli merkittävä. Päivällä kuitenkin hyönteisiä oli runsaammin ja lintujen merkitys jäi vähäiseksi. Samalla rullapyörteet olivat hyvin voimakkaita ja niihin liittyi myös kaiun voimakkuudessa aaltomaista vaihtelua kahden kilometrin korkeudella saakka eikä hyönteisten yhtenäisestä pyrkimyksestä johonkin suuntaan näkynyt viitteitä. Virtaus oli koko kaikukerroksessa luoteesta ja nopeus sopivilla kohdilla rullapyörteitä oli hyvin alhallakin 10 m/s luokkaa sekä voimistui kahden kilometrin yläpuolella 16 m/s vaiheille. Varsinkin ylempänä merelle ajautuneet hyönteiset olivat suurehkoja tai suuria kooltaan.
Iltaa kohden kaiku heikkeni ja iltayöllä suurehkoja tai kookkaita hyönteisiä kulki aika harvassa kaakkoon enää 1,3 km korkeudella saakka. Nopeus oli alhaalla 10 m/s tuntumassa ja ylimmissä kerroksissa jo 20 m/s luokkaa.

28.7.1999
Hyönteisiä liikkui keskiyöllä kaakkoa kohti hieman alkuyötä niukemmin, mutta toisaalta harvassa suurehkoja hyönteisiä oli kilometrin korkeudella saakka noin 10 m/s virtauksessa. Aamuyöllä virtaus oli kääntynyt länsilounaasta tulevaksi pinnan tuntumassa ja kaiku ulottui 700 m paikkeille edelleen luoteiseen virtaukseen. Pinnan lähellä hyönteisiä ei juurikaan näkynyt aamulla, mutta ylempänä kilometrin vaiheille asti erottui hyvin harvassa suurehkoja hyönteisiä menossa kaakkoon 9-11 m/s.
Hyönteisiä nousi aamupäivän aikana voimakkaasti ilmaan ja Suomenlahden ylle näitä näkyi myös ajautuvan runsaasti kahden kilometrin korkeudella saakka. Virtaus oli alhaalla länsiluoteesta 7-9 m/s ja ylhäällä luoteesta 12-14 m/s. Sisämaassa tuulensuuntaiset jonot olivat selviä ja kaiku oli myös vankasti lintujen voimistamaa. Rannikon lähellä merituuli käänsi virtauksen pinnan lähellä länsilounaasta tulevaksi. Päivän aikana merituulialue ei edennyt kovin pitkälle sisämaahan, vaan läntinen tai länsiluoteinen virtaus jatkui ja oli 12 m/s luokkaa parinsadan metrin korkeudella. Illalla kaakkoon kulki edelleen vahvasti hyönteisiä 12 m/s luokkaa olleella nopeudella noin puolentoista kilometrin korkeudella saakka eikä rannikollakaan enää ollut havaittavissa merituulta. Yön tullessa kaiku kuitenkin huomattavasti heikkeni ja kyse näytti olleen aika harvassa lentävistä suurehkoista hyönteisistä, mutta edelleen kilometrin korkeudella saakka. Suunta oli eteläkaakkoon ja nopeus 9-13 m/s.

27.7.1999
Keskiyöllä hyönteisiä oli kohtalaisen paljon liikkeellä kaakkoon noin 10 m/s kilometrin vaiheille ulottuneessa kerroksessa. Myös kookkaita hyönteisiä näkyi olleen huomattavasti ilmassa. Aamuyöllä kuitenkin kyseessä oli vain korkeintaan suurehkoja hyönteisiä ja kaiku oli heikompaa. Tällöin selvästi vahvempi kerros oli 200-300 m korkeudella ja tällä tasolla myös virtaus oli voimakkaimmillaan 13 m/s luokkaa. Aamulla kaikuja näkyi hyvin vähän, mutta suurehkoja hyönteisiä jatkoi edelleen hyvin harvassa puolentoista kilometrin korkeudella saakka matkaansa kaakkoon.
Aamupäivällä kaiku voimistui jälleen nopeasti ja hyönteisiä oli lähes yhtenäisesti kahden kilometrin korkeudelle asti parhaimmillaan. Tosin meren puolella kaiku oli hiukan heikompaa kuin maa-alueen yllä. Virtaus oli luoteesta pinnan lähellä 7 ja puolentoista kilometrin yläpuolella 10-13 m/s. Maa-alueen yllä kaiku myös osoitti rullapyörteiden olleen voimissaan. Toisaalta hyönteisten oma suuntaus oli tutkakaiun mukaan vahvasti etelälounas-pohjoiskoillinen akselin mukainen. Myöhemmin päivällä virtaus muuttui yleensä länsiluoteesta tulleeksi. Rannikon lähellä merituuli kuitenkin käänsi tuulen lounaasta 7 m/s enimmillään puhaltaneeksi noin puolen kilometrin korkeudelle ulottuneessa pinnan läheisessä kerroksessa. Samalla hyönteisten kulkua Suomenlahdelle oli enää ylempänä vain noin kilometrin korkeudella selvemmin havaittavissa. Nopeus oli 8-10 m/s.
Illalla kaiku oli heikompaa ja ulottui sisämaassa voimakkaiden rullapyörteiden kohdallakin vain puolentoista kilometrin korkeuteen. Iltayöllä pinnan lähellä näkyi hieman enemmän hyönteisiä ja näitä tuli 800 m korkeudelle asti luoteesta 6-9 m/s.

26.7.1999
Lintuja oli merkittävästi näkyvissä keskiyöllä itäkoilliseen noin 10 m/s matkanneiden hyönteisten lisäksi. Linnut olivat kuitenkin tutkan mukaan liikkeellä yleensä hitaasti virtaukseen nähden eli eivät näyttäneet oikein muuttajilta. Hyönteiskerros ulottui noin kilometrin korkeudelle ja 700 m yläpuolella kyse oli harvassa lentäneistä suurehkoista hyönteisistä. Aamuyöllä lintuja oli keskiyötä harvemmassa kahden kilometrin korkeudella saakka ja Suomenlahdella näillä näkyi olleen pyrkimystä edetä lounaaseen. Aamulla sekä hyönteisiä että lintuja oli vähän, mutta aamupäivällä hyönteisiä nousi ilmaan runsaasti ja päivällä kaiku oli varsin vahvaa puolentoista kilometrin korkeudelle saakka. Virtaus oli lännestä pinnan lähellä 8 m/s luokkaa ja kasvoi ylempänä 16 m/s vaiheille 1,2 km korkeudelle tultaessa.
Iltapäivällä virtaus kääntyi länsiluoteesta tulleeksi ja voimistui hieman alemmissa, rullapyörteiden sävyttämässä kerroksessa yli 12 m/s jo muutaman sadan metrin korkeudella. Ylempi virtaus heikkeni kuitenkin samalla myös noin 13 m/s luokkaan. Illalla kaiku oli heikompaa ja virtaus luoteesta 11-13 m/s. Iltayöllä pinnan lähellä kaikua oli aika vähän, mutta ylempänä noin kilometrin korkeudella asti näkyi edelleen ilmeisesti lähinnä suurehkoja hyönteisiä menossa kaakkoon 9-11 m/s.

25.7.1999
Keskiyöllä sateiden jäljessä myös hyönteisiä näkyi kulkevan edelleen länsilounaasta 12-14 m/s nopeudella. Aamuyöllä heikkoa hyönteisten aiheuttamaa kaikua erottui noin puolen kilometrin korkeudelle saakka. Osaksi kyse oli harvassa lentäneistä suurehkoista hyönteisistä, jotka etenivät koilliseen 15-20 m/s ja myös Suomenlahden yli tullen. Aamulla virtaus oli länsilounaasta ja tällöin runsaammat hyönteiset olivat jälleen luultavasti Suomen puolelta lähteneitä. Aamupäivällä hyönteisiä näkyi runsaasti rannikon lähellä merialueelle päin, kun sen sijaan sisämaassa kaiku keskittyi voimakkaasti tuulensuuntaisiin jonoihin, joissa lintujen osuus kaiusta oli keskeinen. Harvassa suurehkoja hyönteisiä näkyi päivällä kahden kilometrin korkeudelle saakka, mutta yhtenäisemmin kaikua oli puolentoista kilometrin korkeudelle ja tässäkin suurehkojen tai kookkaiden hyönteisten osuus oli merkittävä. Virtaus oli länsilounaasta pinnan lähelläkin yli 15 m/s ja puolen kilometrin korkeudella jo yli 20 m/s.
Illalla sisämaassa oli edelleen havaittavissa lähinnä lintujen hallitsemia jonoja, mutta ylempänä noin 1,3 km korkeudelle saakka oli harvassa suurehkoja hyönteisiä matkalla itään 10-13 m/s nopeudella. Iltayöllä hyönteisiä oli enää noin 800 m korkeudelle saakka.

24.7.1999
Yöhyönteisten vaellus itäkaakkoon jatkui yön yli 8-10 m/s luokkaa olleilla nopeuksilla. Pääosin hyönteiset olivat alle puolen kilometrin korkeudella ja aamuyöllä nämä olivat voimakkaasti keskittyneet 200-300 m korkeudella olleeseen kerrokseen. Keskiyöllä kuitenkin 1,5-2 km korkeudella näkyi kookkaita hyönteisiä hyvin harvassa menossa eteläkaakkoon noin 10 m/s. Aamulla hyönteisiä ei juurikaan näkynyt tutkassa, mutta joitakin lintuja näkyi tulleen etelästä Suomenlahden yli aika matalalla 13 m/s tuntumassa olleella nopeudella.
Aamupäivällä hyönteisiä nousi jonkin verran ilmaan länsilounaasta 10 m/s paikkeilla olleeseen virtaukseen. Tällöin kuitenkin näkyi pääasiassa vain harvassa suurehkoja hyönteisiä. Sisämaassa kaiku keskittyi tavalliseen tapaan tuulensuuntaisiin jonoihin, joissa lintuja oli myös runsaasti. Keskipäivän aikoihin hyönteisiä oli jo huomattavasti ilmassa noin puolentoista kilometrin korkeudelle asti. Virtaus oli länsilounaasta ja enimmillään 14 m/s 800-1000 m korkeudella. Iltapäivällä sen sijaan sateet alkoivat hallita tutkakaikua, vaikka joitakin hyönteisiä ilmassa oli sateiden välissäkin havaittavissa. Iltayöllä suurehkoja hyönteisiä näkyi hieman runsaammin eli kuitenkin harvassa 300-800 m korkeudella menossa itäkoilliseen 15-18 m/s.

23.7.1999
Sateiden jälkeen aamuyöllä oli myös vähän hyönteisiä liikkeellä noin puolen kilometrin korkeudelle saakka ulottuneessa kerroksessa koilliseen 10 m/s luokkaa olleella nopeudella. Suomenlahdella oli lisäksi lintuja kahden kilometrin alapuolella lännestä lähestyneiden sateiden etupuolella, mutta näiden liike vaikutti olleen aika samanlaista kuin sateilla eli muuttajista ei liene ollut kyse. Aamulla hyönteisiä oli vähän, mutta aamupäivän aikana hyönteisiä nousi ilmaan Suomen maa-alueella ja rannikon tuntumassa varsin merkittävästi länsilounaisessa 8-10 m/s virtauksessa. Sisämaassa huomattavin kaiku keskittyi tuulensuuntaisiksi jonoiksi, joissa lintujen osuus oli myös keskeinen. Suurehkoja hyönteisiä näkyi olleen ilmassa suhteellisen paljon, mutta aika yhtenäisenä kaiku ulottui 1-1,5 km korkeuteen ja ylempänä oli vielä hyvin harvassa suurehkoja hyönteisiä kahden kilometrin korkeudella saakka.
Päivän aikana kaiku säilyi suhteellisen vakiona, paitsi yli puolentoista kilometrin korkeudelle olleita hyönteisiä ei enää havaittu. Illalla virtaus oli kääntynyt länsiluoteesta tulevaksi 8-10 m/s. Iltayöllä hyönteisiä kulki edelleen itäkaakkoon ja pinnan lähellä kyse näkyi olleen varsin kookkaista hyönteisistä. Hyönteisiä oli ylempänä noin 800 m korkeudelle saakka verraten yhtenäisenä kaikukerroksena.

22.7.1999
Yöllä hyönteisiä oli aika vähän liikkeellä, mutta aamuyöllä oli kuitenkin vähän vilkaampaa muutaman sadan metrin korkeudelle ulottuneessa kerroksessa lounaisessa 6-8 m/s virtauksessa. Suurehkoja hyönteisiä oli lisäksi hyvin harvassa kilometrin korkeudelle saakka samalla tavalla lounaasta tulossa. Aamulla kaikuja oli vielä vähemmän, mutta aamupäivällä maa-alueen yllä alkoi erottua kaikujonoja tuulen suunnassa. Niissäkin lintujen osuus kaiun voimakkuudessa oli hyvin merkittävä, mutta arvatenkin hyönteisiä myös keskittyi näihin jonoihin lintujen saalistettavaksi suhteellisen paljon. Virtaus oli etelälounaasta 10 m/s pinnan lähellä muutaman sadan metrin korkeudella. Ylempänä suurehkoja hyönteisiä näkyi harvassa puolentoista kilometrin korkeudelle saakka menossa itäkoilliseen 8-10 m/s nopeudella.
Päivällä sadekuurot olivat huomattavimpia kaiunaiheuttajia. Hyönteisiäkin näiden lomassa silti näkyi aamupäivää hieman voimakkaammin. Virtaus oli lounaasta 10 m/s luokkaa. Illalla hyönteisiä oli edelleen noin kilometrin korkeudelle asti aika harvassa ja virtaus luonaasta oli enimmillään 14 m/s vaiheilla puolen kilometrin korkeudella. Alkuyöllä sateet olivat taas tutkakaiuissa keskeisiä.

21.7.1999
Suurehkoja hyönteisiä näkyi aika harvassa 1,3 km korkeudelle saakka keskiyöllä menossa koilliseen 5 m/s luokkaa olleella nopeudella. Aika paljon lintuja lenteli 2,5 km korkeudelle asti ja enimmäkseen näiden suunta näkyi olleen lounaaseen myös vain noin 5 m/s. Aamuyöllä hyönteisiä oli vähemmän ja lintujakin merkittävästi vain Suomenlahden yllä sangen vaihtelevilla suunnilla tai nopeuksilla etenemässä.
Aamulla hyönteisiä lähti vahvasti liikkeelle Suomen maa-alueella alhaalla pohjoiseen ja ylempänä koilliseen, mutta merellä ei kaikua oikeastaan ollut. Aamupäivän aikana hyönteisiä näkyi nousseen kahden kilometrin korkeudelle ja edelleen Suomen mantereen tai saariston yllä. Virtaus alhaalla oli etelästä ja Helsingin edustan merialueen yllä 300-500 m korkeudella jopa 13 m/s luokkaa. Ylempänä lounaasta virtaus oli suurimmillaan 700-900 m korkeudella, jossa myös hyönteisten aiheuttama kaiku oli vahvinta. Päivän sateiden välissä hyönteisiä näkyi edelleen ilmassa ja osa näkyi päässeen Suomenlahden ylikin 8 m/s luokkaa olleessa etelävirtauksessa pinnan lähellä. Myös ylempänä etelälounaisessa 10-12 m/s virtauksessa näkyi harvassa suurehkoja hyönteisiä kauempana merialueen yllä.
Illalla suurehkoja hyönteisiä tuli lounaasta 0,5-1,5 km korkeuksilla vähäisessä määrin ilmeisesti kauempaakin meren yli, mutta pääasiassa nämä olivat edelleen paljon tiheämmässä havaittavissa Suomen rannikon niemien ja saariston pohjoispuolella. Iltayöllä enne sadealuetta etelälounaisessa virtauksessa vaikutti meren yli tulleita hyönteisiä olevan hieman enemmän, kun taas Suomen puolelta ilmaan nousseita oli aika harvassa.

20.7.1999
Keskiyöllä varsin runsaasti hyönteisiä matkasi itäkaakkoon puolen kilometrin alapuolella 7-9 m/s ja kaakkoon 0,5-1 km korkeudella 5 m/s luokkaa olleella nopeudella. Lisäksi puolentoista kilometrin korkeudella erottui hyvin harvassa suurehkoja hyönteisiä myös kaakkoonpäin menossa.Lintuja oli yöllä myös jonkin verran liikkeellä. Aamuyöllä hyönteisiä oli niukemmin ja pinnan lähelläkin suunta oli kaakkoon. Aamulla kaiku voimistui nopeasti ja aamupäivällä myös merituuli alkoi rannikon lähellä, jolloin virtaus puolen kilometrin korkeudelle saakka oli lounaasta ja suurimmillaan 8 m/s luokkaa parinsadan metrin korkeudella. Kaikukerros ulottui yhtenäisenä kahden kilometrin vaiheille ja ylempänä virtaus oli luoteesta 7-9 m/s.
Päivällä voimakkainta kaiku oli merituulirintaman kohdalla ja maa-alueen yllä hyvät pystyvirtaukset näkyivät nostaneen hyönteisiä 2,8 km korkeuden vaiheille parhaimmillaan.alimman kilometrin vahvan kaiun lisäksi ylempänä 1,5-2 km korkeudella näkyi voimakkaampi kerros. Merituulialueella lounaisvirtaus parinsadan metrin korkeudella oli 10 m/s luokkaa ja ylhäällä kahden kilometrin yläpuolella luoteisvirtaus puolestaan 12 m/s luokkaa suurimmillaan. Iltapäivällä merituulikerros näkyi myös ulottuvan jopa yli kilometrin korkeudelle, mutta suunta oli rannikolla länsilounainen eli olennaisesti rannikon suuntainen eikä kyse oikein enää ollut puhtaasti merituulesta. Iltaa kohden ylempi virtaus kääntyi pohjoistuuleksi, mutta iltayöllä 800-1300 m korkeudella olleet suurehkot hyönteiset tulivat lounaasta 5 m/s. Kaiku heikkeni yöhön tultaessa, mutta suurehkoja hyönteisiä kulki edelleen aika runsaasti pinnan läheltä alkaen.

19.7.1999
Hyönteisiä oli huomattavasti liikkeellä keskiyöllä länsilounaasta 5-7 m/s, mutta kaiku esiintyi olennaisesti joko Suomen maa-alueen tai rannikon niemien ja saarten takana virtaussuunnassa. Kaikukerroksen korkeus oli kilometrin vaiheilla ja etenkin ylemmissä kerroksissa kyse oli harvassa lentäneistä suurehkoista hyönteisistä. Lisäksi lintuja oli jonkin verran liikkeellä etelään 5-7 m/s nopeuksilla 1-2 km korkeuksilla. Aamuyöllä hyönteisiä oli samalla tapaa, mutta hieman vähemmän, mutta lintuja näkyi merkittävästi enää Suomenlahden suunnalla ja liian vaihtelevilla nopeuksilla kokonaiskuvan saamiseksi mahdollisista muuttosuunnista.
Aamulla näkyi ilmeisesti lännestä matkanneen jonkinmoisen ilmakehän aallon hetkeksi korkeammalle nostamien hyönteisten nauhamainen alue ja virtaus kääntyi länsiluoteesta tulevaksi. Aamupäivällä kaiku vahvistui kahden kilometrin korkeuteen ulottuvaksi ja virtaus oli puolen kilometrin korkeudelle saakka luoteesta 3-7 m/s ja ylempänä länsilounaasta 7-9 m/s. Päivällä merituuli käänsi rannikolla virtauksen lounaasta 9 m/s vaiheille puolen kilometrin korkeudelle asti. Maalla sekä länsilounaisen perusvirtauksen että lounaisen merituulen alueilla näkyi tuulensuuntaisia rullapyörteitä. Kaiku ulottui 2,5 km korkeuden tuntumaan parhaimmillaan ja oli hyvin vahvaa etenkin puolentoista kilometrin alapuolella länsivirtauksessa. Tätä ylempänä virtaus kääntyi luoteiseksi ja oli voimakkaimmillaan 13 m/s luokkaa. Iltapäivällä hyönteisiä näkyi olevan liikkeellä hyvin sadekuurojen välilläkin.
Illalla ja alkuyöstäkin pinnan lähellä virtaus säilyi lounaisena, mutta ylempänä virtaus kääntyi vähitellen luoteesta tulevaksi ja nopeus oli 5-9 m/s. Yön tullessa kaikukerroksen korkeus oli laskenut puolentoista kilometrin tuntumaan.

18.7.1999
Keskiyöllä ja aamuyöllä pinnan lähellä ja 0,5-1 km korkeudella oli huomattavasti hyönteisiä menossa itäkoilliseen noin 9 m/s. Ylempänä kolmen kilometrin korkeudelle saakka oli jonkin verran lintuja ja toisaalta sadepilvet myös valtasivat osansa taivaasta. Aamulla kaiku voimistui pinnan lähellä rannikolla läntisessä virtauksessa. Aamupäivän aikana hyönteisiä oli jälleen yhtenäisesti kahden kilometrin korkeudelle saakka ulottuneessa kerroksessa, jossa virtaus oli länsilounaasta alhaalla ja länsiluoteesta ylhäällä 6-10 m/s. Maa-alueen yllä erottui myös tuulensuuntaisia rullapyörteitä. Suomenlahden yllä oli lisäksi erotettavissa kaikua niin etäällä, että huomattavasti hyönteisiä vaelsi pitempään meren ylläkin. Päivällä kaiku oli vahvinta toisaalta 0,5-1 km ja toisaalta 1,5 km korkeudella olleissa kerroksissa.
Illalla lounaistuuli pinnan lähellä jatkui puolen kilometrin korkeudelle asti. Ylempänä virtaus oli lännestä ja vahvimmin kaikua oli toisaalta muutaman sadan metrin korkeudelle saakka pinnan lähellä ja toisaalta puolen kilometrin ja kilometrin korkeuden välillä. Iltayöllä pinnan lähellä oli enää harvassa suurehkoja tai suuria hyönteisiä tulossa lounaasta 9 m/s myös kauempana Suomenlahdella. Ylempänä oli runsaammin suurehkoja hyönteisiä kilometrin korkeudella saakka myös lounaisessa virtauksessa ja edelleen maa-alueen yllä vielä harvassa suurehkoja hyönteisiä 1,2 km vaiheilla länsilounaasta tulossa.

17.7.1999
Hyönteisiä kulki aamuyöllä itään 8-10 m/s nopeuksilla kilometrin korkeudella saakka. Lintuja oli jonkin verran maa-alueen yllä 1-3 km ja merialueella pääasiassa alle kilometrin korkeudella. Aamulla pinnan lähellä ei juurikaan ollut hyönteisiä, mutta muutaman sadan metrin korkeudella oli edelleen huomattavasti liikkeellä kaakkoon 8 m/s ja ylempänä suurehkoja hyönteisiä matkalla itään kilometrin korkeudella saakka 10 m/s luokkaa olleella nopeudella. Lisäksi puolentoista kilometrin korkeudella asti oli hyvin harvassa suurehkoja hyönteisiä myöskin itäänpäin kulkemassa.
Aamupäivällä kaiku oli huomattavasti voimakkaampaa ja pinnan lähellä näkyi hyvin kaiun esiintyminen maa-alueen yllä tai niemien ja saariston kattamalla alueella länsilounaisessa virtauksessa. Maa-alueen yllä alkoi myös erottua tuulensuuntaisia rullapyörteitä. Kaiku ulottui 1,8 km korkeudelle sangen yhtenäisenä, mutta 600-800 m korkeudella oli selvästi vahvempi kerros. Virtaus oli pintakerroksen yläpuolella lännestä 6-9 m/s. Päivällä rannikon lähellä alimman kerroksen virtaus kääntyi mereltä eli lounaasta tulevaksi merituuleksi ja nopeus kasvoi 10 m/s vaiheille Iltapäivällä lounaisvirtaus oli suurimmillaan parinsadan metrin korkeudella 12 m/s luokkaa. Ylempänä virtaus oli länsilounaasta 10 m/s luokkaa noin kahden kilometrin korkeudelle ulottuneessa kaikukerroksessa, jossa vahvinta kaiku oli puolen kilometrin ja kilometrin välillä ja etenkin ylemmissä kerroksissa suurehkojen hyönteisten osuus oli merkittävä.
Illalla kaiku heikkeni ja ulottui kunnolla enää puolentoista kilometrin korkeudelle. Virtaus oli suurimmillaan noin 800 m korkeudella olleessa kerroksessa lounaasta 12 m/s luokkaa, mutta edelleenkään Suomenlahden yli hyönteisiä ei tullut Helsingin kohdalla. Iltayöllä oli enää vain suurehkoja hyönteisiä aika harvassa 500-800 m korkeudella liikkeellä itäkoilliseen 11-13 m/s.

16.7.1999
Keskiyöllä sateiden välissä hyönteisiä oli jonkin verran varsinkin pinnan lähellä puolen kilometrin alapuolella maa-alueen yllä liikkeellä lännestä 6-8 m/s. Harvassa suurehkoja hyönteisiä oli ylempänä 600-1200 m ja 1,3-1,8 km korkeuksilla olleissa kerroksissa, joissa virtaus oli etelästä alempana 10-14 m/s ja ylempänä 20 m/s luokkaa. Ylemmässä kerroksessa myös merialueen yllä näkyi hyönteisiä. Aamuyöllä pinnan lähellä oli edelleen merkittävimmin hyönteisiä länsituulessa pääasiassa maa-alueen yllä. Ylempänä oli tiheimmin suurehkoja hyönteisiä 600-900 m korkeudella tulossa lounaasta 8 m/s luokkaa olleella nopeudella. Hyvin harvassa suurehkoja hyönteisiä tuli 1-1,5 km korkeudella lisäksi etelästä kymmenkunta metriä sekunnissa. Läheltä pintaa 1,5 km korkeudelle saakka oli jonkin verran lintuja, joista huomattava osa vaikutti kulkeneen rannikkoa myötäillen itäänpäin parikymmentä metriä sekunnissa.
Aamulla suurehkoja hyönteisiä erottui edelleen, mutta hyvin harvassa kilometrin korkeudelle saakka lounaisessa virtauksessa. Aamu- ja keskipäivällä kaikua saatiin lähinnä sateista. Iltapäivällä hyönteisiäkin sen sijaan oli noussut taas runsaasti ilmaan siten että maa-alueen yllä kaiku ulottui varsin yhtenäisenä 1,3 km korkeudelle ja tämän yllä oli hieman erillinen suurehkojen hyönteisten kerros puolentoista kilometrin korkeudella. Virtaus oli alhaalla lounaasta ja kääntyi kilometrin korkeudelle noustaessa länsiluoteiseksi ja edelleen yläkerroksessa jälleen länsilounaasta tulleeksi. Nopeus oli enimmillään 10 m/s luokkaa toisaalta 600-700 m korkeudella ja toisaalta puolentoista kilometrin tasolla. Lisäksi rannikon lähellä parinsadan metrin korkeudella lounaistuuli oli samaa luokkaa. Illalla tilanne oli suurinpiirtein ennallaan, mutta ylempänä virtaus oli kauttaaltaan lännestä ja 9-12 m/s eikä erillistä kerrosta suurehkoja hyönteisiä enää erottunut. Merialueella kaikua ei ollut juuri havaittavissa Suomen niemenkärkiä ja saaria kauempana.
Iltayöllä kaikua oli vähän läntisessä 7-10 m/s virtauksessa. Pinnan läheisen muutaman sadan metrin vahvuisen kerroksen yläpuolella oli ainoastaan suurehkoja hyönteisiä harvassa, mutta edelleen noin kilometrin korkeudella saakka.

15.7.1999
Keskiyön aikoihin hyönteisiä oli eteläpuolelta tulossa puolentoista kilometrin paksuisena varsin yhtenäisenä kerroksena, jossa kuitenkin selvästi voimakkainta kaiku oli parinsadan metrin korkeudella. Virtaus oli eteläkaakosta pinnalta voimistuen puolen kilometrin korkeudelle 10-16 m/s ja ylempänä hieman heiketen. Lisäksi hitaasti pohjoiseenpäin liikkuvia lintuja oli 1,5-2,5 km korkeuksilla pääosin maa-alueen yllä. Aamuyöllä kaiku oli selvästi heikompaa ja puolen kilometrin yläpuolella oli vain aika harvassa suurehkoja hyönteisiä. Kookkaita hyönteisiä oli lisäksi hyvin harvassa ain akahden kilometrin korkeudelle saakka. Virtaus oli alhaalla etelästä ja maksimi puolen kilometrin korkeudella 16 m/s luokkaa. Ylempänä virtaus oli eteläkaakosta ja voimakkaimmillaan kuten alhaalla.
Aamun sateiden jälkeen (klo 10) noin 700-1000 m korkeudella näkyi erityisen vahvasti hyönteisiä tulossa etelästä 14-18 m/s. Ylempänä parin kilometrin korkeudella saakka erottui hyvin harvassa suurehkoja hyönteisiä etelästä/eteläkaakosta 16 m/s luokkaa olleilla nopeuksilla. Iltapäivällä sadekuurojen välissä oli havaittavissa runsaasti hyönteisiä myös Suomenlahden yli tulossa aina puolentoista kilometrin korkeudella saakka. Voimakkain kaiku oli parinsadan metrin korkeudelle keskittyneessä varsin ohuessa kerroksessa, jossa myös virtaus oli suurimmillaan kaakosta 11 m/s. Ylempänä virtaus oli etelästä ja hieman heikompaa puolen kilometrin korkeudelle ja vahvimman yläkerroksen kohdalla noin kilometrin korkeudella nopeus oli 13 m/s vaiheilla. Suurehkojen tai jopa suurten hyönteisten osuus oli merkittävä joka kerroksessa. Lisäksi harvassa olleita suurehkoja hyönteisiä havaittiin 2,5 km korkeudella asti. Illemmalla sadekuurot olivat voimakkaita ja näiden jälkeen iltayöllä hyönteisiä näkyi olennaisesti vain suurehkoja hyönteisiä hyvin harvassa kilometrin korkeudella saakka sekä vähän tiheämmässä noin puolen kilometrin korkeudella. Virtaus oli lounaasta kymmenkunta metriä sekunnissa.

14.7.1999
Keskiyöllä hyönteisten määrä oli alkuyötä suurempi pinnan lähellä kaakosta 7-9 m/s tulleesa virtauksessa, vaikka merellä edelleen paljon maa-aluetta vähäisempi. Ylempänä etelälounaasta 8-10 m/s tuli hyvin harvassa suurehkoja hyönteisiä. Aamuyöllä hyönteisiä tuli runsaasti alimman parinsadan metrin korkeudella kaakosta ja myös ylempänä hyönteisiä oli melko yhtenäisen kaikukerroksen muodostaen 800 m korkeudelle saakka. Suurehkojen hyönteisten osuus oli merkittävä ja näitä oli havaittavissa harvassa vielä puolentoista kilometrin korkeudella saakka. Hyvin harvassa erottui vielä kookkaita hyönteisiä 1,5-2,5 km korkeuksilla. Virtaus kääntyi eteläiseksi 800 m korkeudell tultaessa ja ylempänä tulosuunta oli etelälounaasta ja samalla nopeus nousi 10 m/s vaiheille.
Aamulla hyönteisiä tuli edelleen runsaasti pinnan lähellä eteläkaakosta enimmillään 12 m/s nopeudella parinsadan metrin korkeudella. Ylempänä oli vain suurehkoja hyönteisiä harvassa parin kilometrin korkeudella saakka etelästä/etelälounaasta tulossa, mutta Suomen maa-alueen yllä kaikua oli sen sijaan ylempänäkin vahvasti. Aamupäivällä myös Suomenlahden suunnalla hyönteisiä oli runsaasti tulossa toisaalta pinnan lähellä alle puolen kilometrin korkeudella eteläkaakosta 7-10 m/s sekä toisaalta ylempänä kilometrin ja puolentoista kilometrin korkeudelle muodostuneissa vahvemmissa kerroksissa eteläkaakosta 13 m/s ja etelästä 15 m/s. Keskipäivällä pinnan lähellä kaakosta tulleet hyönteiset aiheuttivat hyvin voimakasta kaikua parinsadan metrin korkeudelle keskittyneessä kerroksessa. Huomattavan voimakasta kaikua oli havaittavissa myös 600-800 m korkeudella, jossa myös oli kaakkoisvirtauksen voimakkain kohta 15 m/s luokkaa. Ylempänä 1,5-2 km korkeudella olleiden suurehkojen hyönteisten kohdalla virtaus oli etelästä 13 m/s vaiheilla. Maa-alueen yllä kaiussa näkyi myös Rullapyörteitä oli sisämaassa hyvin näkyvissä. Ylempänä virtaus oli pohjoisesta ja suurimmillaan yli kahden kilometrin korkeuksilla 15 m/s aamupäivällä ja jopa yli 20 m/s iltapäivällä. Rannikon lähellä merituuli muutti päivällä puolen kilometrin korkeudelle saakka virtauksen suunnaksi lounaasta 10-12 m/s. Merituulirintama oli selvästi havaittavissa sen kohdalle syntyneenä voimakkaan kaiun alueena, joka nähdään myös pystyleikkauksessa Pasilan suunnasta.
Illalla merituulialue pieneni rannikon tuntumaan, mutta iltayölläkin pinnan lähellä tuuli oli mereltä aivan rannikon lähellä. Sisämaassa virtaus muuttui pohjoiseksi pinnan lähellä. Alkuyöllä 500-1000 metrin korkeudella olleessa kerroksessa hyönteisillä näkyi olleen länsilounas-itäkoillinen akselin mukaista suuntautumista samalla kun virtaus kääntyi luoteiseksi 7-9 m/s. Vielä ylempänä 1,3-2,3 km korkeuksilla virtaus oli pohjoiskoillisesta. Voimakkaimmillaan virtaus oli 1,6 km tasolla 14 m/s ja samalla tasolle oli myös keskittynyt hyönteisiä, joiden oma suuntaus oli lähes itä-länsi akselin mukainen.

9.7.1999
Keskiyöllä runsaimmin hyönteisiä oli alhaalla muutaman sadan metrin korkeudella tulossa pohjoisluoteesta 13-14 m/s. Ylempänä noin 800 m korkeudelle asti hyönteisiä oli vielä sangen paljon ja harvassa vielä suurehkoja hyönteisiä 1,3 km korkeudelle saakka pohjoisesta/pohjoiskoillisesta tulossa 8-12 m/s. Aamuyöllä hyönteisiä oli edelleen runsaasti 200-400 m korkeudella olleessa kerroksessa, jossa myös oli nopeus suurimmillaan pohjoiskoillisesta 10 m/s. Yleensä noin puolen kilometrin korkeudelle saakka ulottuneessa yhtenäisessä kaikukerroksessa matkalla lienevät olleet tällöin pienehköt hyönteiset toisin kuin alkuyöllä, jolloin merkittävä osuus oli suurehkoilla hyönteisillä eli muutamien kilometrien päästä yksittäisinäkin tutkalla havaittavilla otuksilla. Aamuyöllä ylempänä kaikua oli hyvin vähän, mutta suurehkoja hyönteisiä oli edelleen hyvin harvassa kilometrin korkeudella saakka.
Aamulla kaikua oli vähän ja enimmäkseen alle 400 m korkeudelle ulottuneessa kerroksessa pohjoiskoillisesta 7 m/s. Ylempänä näkyi hyvin harvassa suurehkoja hyönteisiä kilometrin korkeudella saakka. Virtaus oli pohjoisesta 7-9 m/s. Aamupäivällä kaiku voimistui ja pohjoisluoteisessa 7 m/s luokkaa olleessa virtauksessa näkyi selviä rullapyörteitä. Ylempänä lähellä kahden kilometrin korkeutta virtaus oli pohjoisesta 10 m/s ja erityisesti meren puolella tällä tasolla näytti olevan melko erillinen kerros suurehkoja hyönteisiä. Päivällä merituuli käänsi virtauksen lounaiseksi enimmillään 7 m/s rannikon lähellä puolen kilometrin korkeudelle saakka. Perusvirtaus oli kääntynyt alempana luoteiseksi ja ylempänä pohjoisluoteesta tulevaksi. Merituulivyöhyke säilyi kuitenkin aivan rannikon tuntumassa ja iltaa kohden luoteisen virtauksen voimistuminen häivytti merituulen kokonaan. Kaiku ulottui noin kahden kilometrin korkeudelle ja rullapyörteiden yllä hieman erillisestä ohuesta kerroksestakin tullut vkaiku näytti johtuneen suurehkoista hyönteisistä enemmän kuin turbulenssista. Iltayöllä pinnan lähellä kaiku oli suhteellisen heikkoa, mutta puolen ja puolentoista kilometrin välillä oli sangen yhtenäinen kaikukerros, jossa virtaus oli alhaalla luoteesta 10 m/s, välikerroksessa hieman hitaampi ja pohjoisluoteiseksi kääntyvä sekä ylhäällä pohjoisluoteesta enimmillään 13 m/s.

8.7.1999
Pohjoisenpuoleisesssa virtauksessa 7.-8.7. yöllä hyönteisiä oli voimakkaasti keskittyneinä 200-400 m korkeudelle, jossa myös virtaus oli voimakkainta, 13 m/s pohjoisesta. Ylempänä tuuli oli loppuyöllä pohjoiskoillisesta 8-10 m/s, kun hyönteisiä oli merkittävästi noin 800 m korkeudelle saakka. Keskiyöllä näkyi myös lintuja 1,5-2,5 km korkeuksilla harvassa. Aamulla etenkin rannikolta merelle tuntui lähteneen runsaammin hyönteisiä pohjoiskoillisessa 10 m/s virtauksessa ja ylempänä oli harvemmassa suurehkoja hyönteisiä puolentoista kilometrin korkeudelle saakka. Aamupäivän aikana nousi ilmaan runsaammin ja kaiku ulottui kahden kilometrin korkeudelle. Samassa 5-10 m/s pohjoisvirtauksessa maa-alueen yllä alkoi näkyä rullapyörteitä. Myöhemmin päivällä vahvin kaiku alkoi muodostaa enemmän verkkomaista rakennetta eli järjestäynyt pystyliike oli solumaista jonomaisen sijasta. Kaiku ulottui tällöin voimakkaimpien nousujen alueella kahden kilometrin korkeudelle, mutta vastaavasti laskevan liikkeen alueilla vain kilometrin korkeuteen. Lisäksi 2,5-3 km välillä näkyi voimakkaimpien nosteiden kohdalla luultavasti turbulenssiin liittyviä ohuita kaikukerroksia ja toisaalta alemmilla tasoilla runsaasti lintuja. Ylempi virtaus kääntyi päivän aikana luoteesta tulevaksi ja pinnan lähellä rannikon tuntumassa virtaus kääntyi merituulen alettua lounaiseksi. Nopeus oli sekä alhaalla että ylhäällä enimmillään 8-10 m/s.
Illalla hyönteisiä oli edelleen suurimpien nostojen kohdilla parin kilometrin korkeudella saakka ja näiden seurana näkyi olleen myös huomattavasti lintuja. Virtaus oli alhaalla pohjoisluoteesta ja muuten pohjoisesta. Yön tullessa kaiku heikkeni, mutta hyönteisiä oli varsin yhtenäisenä kerroksena 1-1,3 km korkeudelle ulottuen. Virtaus oli pohjoisesta 7-9 m/s.

7.7.1999
Keskiyöllä hyönteisiä oli runsaasti pinnan läheltä puolen kilometrin korkeudelle ulottuneessa kerroksessa länsiluoteesta ja ylempänä harvemmassa suurehkoja hyönteisiä luoteesta aina kilometrin korkeudella saakka. Nopeus oli alhaalla 10 ja ylempänä 12 m/s luokkaa. Vielä harvemmassa suurehkoja hyönteisiä näkyi 1-1,8 km korkeudella tulossa luoteesta 12 m/s. Lisäksi kookkaita hyönteisiä erottui hyvin harvassa 2-3 km korkeudella suuntanaan itäkaakko 10-12 m/s nopeudella. Myöhemmin yöllä hyönteisten määrä väheni ja etenkin yläkerroksen kookkaat otukset hävisivät tyystin aamuun tultaessa.
Aamulla pinnan lähellä ei ollut erotettavissa juuri ollenkaan hyönteisiä, mutta ylempänä suurehkoja hyönteisiä eteni harvassa kaakkoon 10 m/s luokkaa olleella nopeudella kilometrin korkeudella saakka. Aamupäivällä kaiku voimistui pinnan lähellä huomattavasti ja ulottui lopulta parin kilometrin korkeudelle. Virtaus oli länsiluoteesta/luoteesta alhaalla 6 m/s ja ylhäällä aina 12 m/s luokkaa. Kaikua oli suhteellisen tasaisesti, mutta lisäksi tuulensuuntaiset kaikujonot olivat hyvin vahvoina näkyvissä. Tällöin myös oli havaittavissa kuten niin monesti ennenkin hiukan kummallisia paikallaan pysytteleviä lintuparvia melkoisen korkealla. Päivällä rannikon tuntumassa pinnan lähellä tuuli kääntyi merelle eli virtaus alkoi olla lounaista, mutta myöhemmin luoteisvirtaus voimistui eikä merituulta oikein pystynyt muodostumaan. Illalla kaiku heikkeni ja iltayöllä hyönteisiä oli 1,2-1,4 km korkeudelle saakka. Virtaus oli tällöin pohjoisluoteesta pinnan lähellä ja nopeus enimmillään 10 m/s luokkaa puolen kilometrin korkeudella. Ylempänä virtaus kääntyi pohjoiseksi ja nopeus heikkeni 6 m/s vaiheille.

6.7.1999
Yön sateiden välissä tai pilvien alla liikkui jonkin verran hyönteisiä ja aamuyön selkeämmässä säässä alhaalla oli havaittavissa harvassa suurehkoja hyönteisiä tulossa etelästä noin 10 m/s ja ylempänä kookkaita hyönteisiä hyvin harvassa matkalla lounaasta 15 m/s luokkaa olleella nopeudella aina 2,5 km korkeudella saakka. Aamulla hyönteisiä oli runsaasti alhaalla puolen kilometrin korkeudelle saakka tulossa etelästä jopa 20 m/s nopeudella. Ylempänä suurehkoja tai suuria hyönteisiä virtasi lounaasta usealle eri korkeudelle keskittyneinä aina 3,5 km korkeudella asti. Päivän kuluessa kaikkein ylemmissä kerroksissa lentäneet hyönteiset harvenivat tai muuttuivat pienemmiksi, mutta edelleen kahden kilometrin korkeudella saakka oli havaittavissa useassa erillisessä kerroksessa runsaasti hyönteisiä tulossa lounaasta. Alemmilla tasoilla virtaus kääntyi myös lounaiseksi. Iltayöllä virtaus oli lännestä, mutta hyönteisiä oli edelleen runsaasti liikkeellä.

5.7.1999
Suurehkoja yöhyönteisiä keskittyi keskiyöllä noin 800 ja 1200 m korkeudelle menossa eteläkaakkoon/etelään 5/10 m/s nopeuksilla. Pinnan lähellä oli myös muutaman sadan metrin korkeudelle saakka runsaasti ilmeisen suurehkoja hyönteisiä samaan suuntaan kulkemassa. Ylempänä 1,5-2,5 km korkeudella näytti kulkevan hyvin harvassa kookkaita hyönteisiä kaakkoon 10 m/s nopeudella ja joitakin epämääräisemmin liikkuneita lintuja oli kolmen kilometrin korkeudella saakka. Myöhemmin yöllä enää alhaalla pinnan lähellä parinsadan metrin korkeudella oli huomattavasti hyönteisiä pohjoisluoteisessa 5 m/s luokkaa olleessa virtauksessa oli havaittavasti hyönteisiä liikkeellä. Lisäksi 400-900 m korkeudella näkyi harvassa suurehkoja hyönteisiä matkalla itään 3-4 m/s. Toisaalta jonkin verran lintuja näkyi kilometrin alapuolella liikkeellä vaihtelevilla nopeuksilla niin maa-alueen kuin Suomenlahdenkin yllä.
Aamulla virtaus oli kääntynyt itäkaakkoiseksi pinnan lähellä ja aamupäivällä edelleen kaakkoon voimistuen 10-12 m/s tienoille. Pääasiassa suurehkoja hyönteisiä oli liikkeellä sekä pinnan lähellä että harvassa puolentoista kilometrin korkeudelle saakka. Tällöin myös alkoi tulla jonkin verran hyönteisiä Suomenlahden yli, vaikka maa-alueen yllä kaiku olikin paljon vahvempaa ja myös tuulensuuntaiset rullapyörteet varmaan tempasivat hyönteisiä lisää ylemmäksi. Keskipäivän tienoilla kaiku oli voimakkaimmillaan ja ulottui melko yhtenäisesti kahden kilometrin korkeudelle. Päivän kuluessa hyönteisiä alkoi olla vähemmän ja rullapyörteet sisämaassa harvemmassa, mutta varmaan voimakkaampiakin. Meren yli hyönteisiä näkyi edelleen tulevan pääasiassa puolen ja yhden kilometrin korkeuksilla etelälounaasta 9-11 m/s ja kahden kilometrin korkeudessa länsilounaasta 12 m/s. Illemmalla (klo 19 aikoihin) pinnan lähellä kaakosta tulleita hyönteisiä oli taas runsaammin meren yllä ja näiden nopeus oli parhaimmillaan 12 m/s. Sen sijaan sisämaan kaikujonoissa lintujen osuus oli ratkaisevan suuri. Ylempänä kilometrin korkeudella ollut kerros oli myös vahvistunut ja virtaus etelälounaasta oli 12-14 m/s. Ylempänä näkyi harvassa suurehkoja hyönteisiä aina 2,5 km korkeudelle saakka. Iltayöllä pinnan lähellä hyönteisiä tuli yhä Suomenlahden yli runsaanpuoleisesti, mutta suunta oli etelälounaasta 7-9 m/s. Ylempänä näkyi suurehkoja hyönteisiä harvemmassa 600-1600 m välillä matkalla lounaasta alareunalla 10 ja yläreunalla 14 m/s nopeudella.

4.7.1999
Keskiyöllä suurehkoja hyönteisiä oli puolesta kilometristä kilometriin saakka länsilounaisessa 16-18 m/s virtauksessa. Alempana 300 m vaiheilla oli myös vahva kerros ja hyvin harvassa kookkaita hyönteisiä näkyi vielä tulossa länsiluoteesta 14 m/s luokkaa olleilla nopeuksilla 1,3-2 km korkeudella. Aamuyöllä hyönteisiä oli havaittavissa vain alle 900 m tasoilla 12-14 m/s länsivirtauksessa ja vahvimmin puolen kilometrin korkeudella. Aamulla ja aamupäivällä tilanne jatkui paljolti samankaltaisena, mutta kaikukerros vahvistui puolentoista kilometrin korkeudelle ulottuneeksi ja myös jonorakennetta alkoi näkyä.
Päivällä hyönteisiä näkyi noin kahden kilometrin korkeudelle nousseina varsinkin maa-alueen yllä voimakkaissa jonoiksi järjestäytyneissä pystyvirtauksissa eli rullapyörteissä. Suomenlahdelle näkyi kulkeutuvan hyönteisiä ylemmässä länsiluoteisessa virtauksessa 1,5 km yläpuolella ja alempanakin oli selvästi vahvempia kerroksia alle puolen kilometrin tasoilla ja noin kilometrin korkeudella. Nopeus oli 15 m/s luokkaa keskipäivällä sekä alhaalla läntisessä että ylhäällä luoteisvirtauksessa. Iltapäivällä tuuli heikkeni 10 m/s luokkaan, mutta rannikon lähellä merituuli näkyi hieman voimistaneen virtausta pinnan lähellä länsilounaasta 13 m/s ja myös parin kilometrin korkeudella luoteisvirtaus oli samaa luokkaa. Illalla kaikukerros mataloitui puolentoista kilometrin alapuolelle. Iltayöllä ilmaan nousi merkittävästi pienempiä yöhyönteisiä, jotka matkasivat noin kilometrin korkeudella saakka itäkaakkoon 8-10 m/s.

3.7.1999
Sateiden välissä näkyi kulkeneen myös huomattavasti hyönteisiä keskiyön aikoihin alhaalla luoteesta ja ylempänä 800 m korkeuden tuntumassa länsilounaasta 8-10 m/s nopeuksilla. Aamuyöllä näkyi huomattavasti vähemmän hyönteisiä puolen kilometrin korkeudelle ulottuneessa kerroksessa, jossa nopeus oli alhaalla 5 m/s ja ylempänä 9 m/s luokkaa ja suunta luoteesta. Ylempänä 1-2,5 km korkeudella näkyi kookkaita hyönteisiä hyvin harvassa tulossa etelälounaasta 10 m/s vaiheilla olleilla nopeuksilla. Aamulla pinnan lähellä erottui oikeastaan vain muutamia lintuja. Puolen kilometrin ja kilometrin korkeuksien välillä näkyi sentään harvassa suurehkoja hyönteisiä itäänpäin liikkeellä 8 m/s vaiheilla olleella nopeudella.
Aamupäivällä lounaistuulen suuntaisia jonoja näkyi pinnan lähellä, mutta hyönteiskaiku oli heikkoa. Ylempänä erottui harvassa suurehkoja hyönteisiä puolentoista kilometrin korkeudelle saakka liikkeellä lounaasta 10-12 m/s. Päivällä sateiden jälkeen kaikua oli vähän, mutta edelleen lounaistuulen suuntaiset kaikujonot olivat maa-alueen yllä selviä ja myös ylempänä 1-2 km välillä oli harvassa suurehkoja hyönteisiä. Iltayöllä hyönteisiä pölähti jälleen enemmän ilmaan ja länsilounainen virtaus oli 15 m/s luokkaa noin kilometrin korkeudelle ulottuneessa kerroksessa, jossa hyönteisiä oli lähinnä maa-alueen ja Suomen rannikon saariston päällä havaittavissa.

2.7.1999
Hyönteisiä näkyi yöllä 1.-2.7. kulkeneen lounaasta 12 m/s nopeudella vähän kilometrin ylle ulottuneessa kerroksessa. Pinnan lähellä näkyi selvästi hyönteisten keskittyneen maa-alueen ylle. Lintuja erottui 1,5-3 km korkeudella matkalla kaakkoon 6-8 m/s nopeudella keskiyön vaiheilla. Loppuyöstä puolestaan 1-3 km korkeuksilla oli havaittavissa kookkaita hyönteisiä harvassa lounaasta tulossa myös 12 m/s luokkaa olleella nopeudella. Näitä näkyi edelleen aamulla hyvin harvassa ja tällöin ne näkyivät olleen suuntautuneina selvästi lounas-koillinen akselin mukaan. Pinnan lähellä kaikua oli heikosti, mutta puolen kilometrin yläpuolelta noin kilometrin korkeudelle saakka jonkin verran hyönteisiä näkyi liikkeellä lounaasta 8 m/s. Puolentoista kilometrin korkeudella oli lisäksi varsin tiheässä suurehkoja hyönteisiä tulossa lounaasta 12 m/s luokkaa olleella nopeudella. Aamupäivällä puolentoista kilometrin korkeudella olleessa kerroksessa suunta oli etelälounaasta.
Päivällä pinnan lähellä maa-alueella lounaistuulessa erottui selvästi tuulensuuntaisia jonoja, vaikka muuten kaikua oli vähän ja jonoissakin lintujen osuus oli merkittävä. Myös mm. Isosaaresta ja Kuivasaaresta tuulen alapuolelle näkyi lintujen keskittymistä, ilmeisestikin hyönteisten pyydystäjiä. Edelleen 1,2-1,7 km korkeudella suurehkoja hyönteisiä tuli Suomenlahden yli etelälounaasta 12 m/s. Illalla sateiden välissä näkyi myös jonkin verran hyönteisiä lounaasta/etelälounaasta tulossa. Alkuyöllä noin puolen kilometrin korkeudelle asti erottui varsin runsaasti yöhyönteisiä, joiden suunta oli luoteesta/lännestä 5 m/s nopeudella enimmillään. Kilometrin korkeudella tulijat olivat etelästä ja noin 1,3 km korkeuden tuntumassa etelälounaasta harvassa suurehkoja hyönteisiä 10 m/s vaiheilla olleilla nopeuksilla.

1.7.1999
Keskiyöllä virtaus oli puolen kilometrin korkeudelle saakka alhaalla luoteesta ja ylempänä vähitellen pohjoisesta 10 m/s luokkaa ja hyönteisiä kulki tässä varsin runsaasti ja pääosin nämä lienevät olleet pienhköjä yöhyönteisiä, jotka hyvin tarkkaan seurailivat virtausta. Ylempänä kaiku säilyi varsin yhtenäisenä kilometrin korkeudelle, jossa virtaus oli koillisesta ja hidastunut 6 m/s tuntumaan. Lisäksi 1,2-2 km korkeudella oli kulkemassa harvassa suurehkoja hyönteisiä kaakosta/etelästä 5 m/s luokkaa olleella nopeudella. Loppuyöllä pinnan lähellä ollut vahva kerros ulottui edelleen puolen kilometrin korkeudelle ja virtaus oli suurimmillaan luoteesta 8 m/s ja 300 m korkeudessa. Muita vahvoja kerroksia oli tällöin havaittavissa 700-900 m ja 1000-1200 m korkeudella ja kyse lienee ollut valtaosin pienistä yöhyönteisistä. Suurehkoja hyönteisiä oli harvassa 1,5 km korkeudelle saakka ja edelleen ylempänä oli erotettavissa hyvin harvassa kookkaita hyönteisiä 1-2,5 km tasoilla. Kilometrin korkeuden tuntumassa virtaus kääntyi lounaiseksi 5 m/s ja ylempänä hieman voimistui 8 m/s luokkaan.
Aamulla kaikua oli pinnan tuntumassa aika heikosti luoteisessa 6 m/s virtauksessa. Ylempänäkin suurehkojen hyönteisten osuus oli merkittävä ja kaikua oli keskittyneenä kahteen kerrokseen: 600-900 m korkeudella lännestä 5 m/s ja 1-1,5 km korkeudella länsilounaasta 7 m/s luokkaa. Aamupäivän aikana pinnan lähellä alkoi jälleen esiintyä vahvemmin hyönteisiä ja nämä keskittyivät länsiluoteisen 6 m/s virtauksen suuntaisiin jonoihin. Ylempänä virtaus oli lännestä/lounaasta 7 m/s. Rannikolla myös merituuli näkyi selvästi vaikuttaa ja yleensä meren puolella hyönteisiä oli vähemmän ja nämäkin mitä ilmeisimmin Suomen rannikolta tai saaristosta nousseita. Ylhäällä 2-3 km korkeuksilla oli jälleen havaittavissa paljon suhteellisen paikallaan pysyviä lintuparviksi arveltuja kohteita maa-alueen yllä (näistä on tarkemmin kerrottu kesäkuun alkupuolen havaintojen yhteydessä).
Päivällä kaiku ulottui kahden kilometrin korkeuden vaiheille. Rannikon lähellä merituulen ansiosta virtaus oli lounaasta 10 m/s suurimmillaan sadan metrin korkeudella. Ylempänä länsilounainen tuuli oli voimakkaimmillaan noin 700 m korkeudella myös 10 m/s, mutta yleensä nopeus oli pari m/s vähemmän. Suurehkojen hyönteisten osuus oli ylemmässä kaiussa merkittävä ja huomattavimpia keskittymiä oli havaittavissa parissa kerroksessa 1-2 km korkeudella. Illalla virtaus oli läntistä 0,5-1,6 km korkeudella aika yhtenäisessä kaikukerroksessa. Pinnan lähellä virtaus (rannikolla) oli edelleen lounaasta ja hyönteisiä ei merialueen puolella erottunut juuri muualla kuin tuulen alapuolella saarista. Alkuyöstä pinnan lähelläkin oli jälleen runsaammin hyönteisiä länsilounaasta/lännestä 7 m/s nopeudella enimmillään. Ylempänä puolentoista kilometrin korkeudelle saakka hyönteisiä oli sangen tasaisesti ja nopeus oli 8 m/s vaiheilla.

Alkuvuosi 1999 on jo eri tiedostossa
syyskuusta 1999 alkaen kertyy edelleen