Matti Leskinen 20.10.2009
Kuusankoskella havaittu halonäytelmä v. 1920
Oscar Johanssonin kuvaus, E. Biesen ja muiden havainnoista
Johanssonin julkaisun kansilehti
Tekijä on lahjoittanut tämän kappaleen Vilho Väisälälle, joka puolestaan
antoi sen meteorologian laitoksen kirjastoon. Tällä hetkellä se löytyy
fysiikan laitoksen ilmakehätieteiden käsikirjastosta (Helsinki, Kumpula,
Physicum).
Piirroskaavio
Biesen rautapuolipallolle tekemä kaavio
Kaavion päälle on maalattu myöhemmin Maan mantereita ja meriä esittävä
teos, jossa kuitenkin napameri on aika kutistunut.
Maalin alta halonäytelmästä erottuu parhaiten Auringon läheinen alue.
Auringon alue
Kaavion kohde 1, kaaret 10, 16 ja 19. Himmeämmin kohdat 2 ja 4.
Kaaret 16, 19, 11 ja 13
Taivaannavan alue
Kaarien 15 ja 27 kohtia, kaarta 27 lienee ruskealla pinnalla erottuva
kohouma.
Mahdollisesti alkuperäinen vaalea pohjaväri näkyy hankaumien paljastamana.
Puolipallon sijaintia 1970-luvun lopulla
Meteorologian laitoksen laboratoriossa Helsingissä Porthaniassa.
Kuvassa vasemmalla myöhemmin meteorologian professoriksi tullut Hannu
Savijärvi, opiskelijoita tekemässä numeerisen meteorologian opintojaan sekä
toisena ohjaajana Jaakko Helminen oikealla.
Puolipallo näkyy taustalla karttalaatikoston päällä.
Seinällä riippuvasta kuvasta näkyy tässä vain takki ja paidankaulus, mutta
siinä on J. M. Pernter, joka tarkasteli haloilmiöitäkin v. 1902 teoksessaan
"Meteorologische Optik".