Johdatus musiikintutkimukseen (TMU110E 3 op / Tmu111 1,5 ov)

sl, periodi I, ti 16–18 M11 ls 10, Hottinen ym., 12.9.–17.10.

Johdatus musiikintutkimukseen -kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva siitä, mitä musiikintutkimus on. Kurssilla esitellään musiikintutkimuksen keskeisiä suuntauksia ja tutustutaan erilaisiin mahdollisuuksiin tutkia musiikkia.

Kurssi koostuu kuudesta luennosta ja oheislukemistosta, ja se suoritetaan kolmella lyhyellä esseetehtävällä. Luennoilla omista erikoisaloistaan kertoo musiikkitieteen oppiaineen opetushenkilökunta.

Luennot

12.9. Merja Hottinen: Johdatus luentosarjaan
19.9. Alfonso Padilla: Musiikkianalyysi
26.9. Erkki Pekkilä: Etnomusikologia
3.10. Kai Lassfolk: Tietokoneavusteinen musiikintutkimus
10.10. Eero Tarasti: Musiikkisemiotiikka
17.10. Merja Hottinen: Musiikintutkimuksen uusia suuntauksia ja kurssin päätös

Oheislukemisto

Oheislukemistona on valikoima artikkeleita teoksesta Johdatus musiikintutkimukseen (Toim. Tuomas Eerola, Jukka Louhivuori, Pirkko Moisala. Helsinki: Suomen Musiikkitieteellinen Seura, 2003). Kurssia varten luettavat artikkelit ovat kirjassa sivuilla 13–198, 225–231, 241–250, 259–280 ja 327–336 (ks. tarkemmat ohjeet kohdasta ”esseetehtävät”).

Esseetehtävät

Kurssi suoritetaan kolmella lyhyellä esseetehtävällä, jotka pohjautuvat luentoihin ja oheislukemistoon.

Tehtävä 1: Peruskäsitteet

Musiikkitiedettä ja etnomusikologiaa pidetään usein erillisinä tutkimussuuntauksina, mutta tämä ero on nykyään myös kyseenalaistettu. Pohdi esseessä, millä tavoin musiikkitiede ja etnomusikologia voidaan määritellä, ja millä perusteilla aloja voi pitää erillisinä tai samoina.

Käytä lähdemateriaalina kolmea ensimmäistä luentoa sekä alla mainittua kirjallisuutta. Muista merkitä tekstiin, mistä lähteestä (mikä luento, mikä artikkeli) tietosi ovat peräisin.

Tehtävää varten luettavat artikkelit:

Laajuus n. 4 sivua. Palautuspäivä 17.10.

Tehtävä 2: Menetelmät ja näkökulmat

Valitse alla olevista tehtävänannoista (1–3) yksi. Pohdi esseessä, miten annettuja näkökulmia tai menetelmiä voi käyttää mainitun musiikillisen ilmiön tutkimisessa. Miten esimerkiksi voisi lasten laululeikkejä tutkia musiikinhistoriallisesti tai musiikkiesitystä etnomusikologisesti? Millaista tietoa eri menetelmillä saadaan tutkittavasta ilmiöstä?

Voit myös pohtia, sopivatko (kaikki) annetut menetelmät ilmiön tutkimiseen, tai onko jokin näkökulma kenties hedelmällisempi kuin muut.

Halutessasi voit rajata tehtävänannossa mainitun ilmiön johonkin konkreettiseen (todelliseen tai fiktiiviseen) esimerkkiin.

Vaihtoehdot:

  1. Suomalaisen säveltäjän teoksen esitys Helsingissä. Näkökulmat:
    • Musiikkianalyysi (Padillan luento, Murtomäen ym. artikkeli s. 31–51)
    • Etnomusikologia (Pekkilän luento, Kurkelan ym. artikkeli s. 53–70)
    • Musiikkiakustiikka (Välimäen artikkeli s. 241–250)
  2. Internetistä ladattu musiikkitiedosto. Näkökulmat:
    • Tietokoneavusteinen musiikintutkimus (Lassfolkin luento, Salavuon ym. artikkeli s. 327–336)
    • Etnomusikologia (Pekkilän luento, Kurkelan ym. artikkeli s. 53–70)
    • Musiikkipsykologia (Eerolan artikkeli s. 259–269)
  3. Lasten laululeikit. Näkökulmat:
    • Musiikkisemiotiikka (Tarastin luento, Sivuoja-Gunaratnamin artikkeli s. 271–280)
    • Musiikinhistoria (Sarjalan artikkeli s. 13–29)
    • Kognitiivinen musiikkitiede (Toiviaisen ym. artikkeli s. 87–109)

Laajuus n. 3 sivua. Palautuspäivä 31.10.

Tehtävä 3: Musiikintutkimuksen nykysuuntauksia

Musiikintutkimuksen uudet suuntaukset ovat kritisoineet aiempaa tutkimusta piilevästä ideologisuudesta ja elitismistä. Kerro esseessä, miten alla mainituissa artikkeleissa tämä kritiikki perustellaan. Millaisia vaihtoehtoja tai kokonaan uusia lähestymistapoja perinteisille suuntauksille tarjotaan?

Voit myös pohtia, millä tavoin tutkimuksen ideologiat ja arvot näkyvät uusissa suuntauksissa.

Tehtävää varten luettavat artikkelit:

Laajuus n. 3 sivua. Palautuspäivä 31.10.

Yleiset ohjeet esseetehtävien kirjoittamiseksi

Esseen pituus sivuina lasketaan ns. standardiliuskojen mukaan, jolloin tekstin kirjasinkoko on n. 12, riviväli 1,5 tai 2 ja marginaalit 3+3 cm.

Essee jakautuu perinteisesti kolmeen osaan: johdanto, käsittely (joka voi jakautua edelleen alalukuihin), pohdinta (yhteenveto tai johtopäätös).

Esseen erottaa referaatista se, että esseessä tietoa ei vain toisteta, vaan sitä käsitellään: lähdetekstiä kommentoidaan, sovelletaan, sen kanssa keskustellaan. Esseessä yhdistellään, vertaillaan ja pohditaan eri lähteistä saatua tietoa. Eri lähteiden tiedot merkitään lähdeviitteillä niin, että lukija tietää, mistä esseessä esitetyt tiedot ja näkemykset ovat peräisin.

Omia näkemyksiä saa esittää, mutta väitteet pitää pystyä perustelemaan. Ylipäätään on hyvä muistaa, että asioilla on yleensä aina monta eri puolta.

Arvostelussa kiinnitetään huomiota sisällön oikeellisuuden ja olennaisuuden lisäksi myös siihen, miten ymmärrettävä ja johdonmukainen kirjoitus on. Muista keskittyä esseessä tehtävänannon kysymykseen.

Neuvoja voi kysyä kurssin aikana Merja Hottiselta (etunimi.sukunimi@helsinki.fi).

Palautuspäivät ja arvosanojen ilmoittaminen

Tehtävät palautetaan 17.10. (tehtävä 1) ja 31.10. (tehtävät 2 ja 3) mennessä Merja Hottiselle, joko paperille tulostettuina Merja Hottisen lokeroon Vironkatu 1:n 2a-kerroksessa tai sähköpostitse.

Esseiden arvosanat ilmoitetaan Vironkatu 1:n 3b-ilmoitustaululla 20.10. (tehtävä 1) ja 6.11. (tehtävät 2 ja 3 sekä kurssin kokonaisarvosana). Esseitä voi tämän jälkeen halutessaan vielä korjata arvosanan nostamiseksi. Lopulliset versiot tulee palauttaa viimeistään 27.11. mennessä.

Lisätietoja

Merja Hottinen, etunimi.sukunimi@helsinki.fi Vironkatu 1, huone 238, puh. 191 24674.