Mitä eroa on yliopisto-opiskelijassa ja peruskoululaisessa kersassa? Onko opiskelija tosiaankin järkevä ja harkitseva peruskoululainen, jolle lapsenmieli merkitsee hauskoja vitsejä, joille nauretaan hillitysti 13
sekuntia käsi suun edessä? Vai onko opiskelija tosiaankin se viinan kanssa ryönäävä haalarisika, jollaiseksi jokin epämääräinen taho on hänet leimannut?

J o s  e i  t e r v a ,

Tarkastellessa tätä vakavaa kysymystä ensinnä tulee toki mieleen se itsestäänselvyys, joka useimmat ylipäätään saa yliopiston pääsykokeisiin: yliopistoluennoilla voi paitsi syödä purkkaa, myös ryystää kahvia, napostella karkkia ja sipsejä, eikä kukaan kai ole estänyt filosofian ylioppilasta kokeilemasta luennoilla jotain eksoottisempaakin, kuten pelaamasta Afrikan tähteä, paistamasta vohveleita tai nylkemästä madetta. Ylipäätään luentosalit ovat niin suuria, etteivät luennoijat edes näe, mitä salin keskellä tapahtuu. Eikä se tarjoaisi heille mitään uutta, sillä he ovat fiksuja ja nähneet elämänsä aikana paitsi flegmaattiset nykynuoret myös heidän sittemmin seestyneet vanhempansa ja hurjan 60-luvun.

v i i n a  j a

Joku asiaanperehtymätön voisi luulla opiskelijaelämän olevan yhtä alkoholin kanssa pelleilyä. Mutta se, joka tuntee peruskoulujemme pienet sienet ja heidän lukuisat liuottimensa, ymmärtää heti mehukattiteekkareiden olevan vain väsähtäneitä vanhan hyvän ja turmeltumattoman ajan malliperuskoululaisia. Nykyajan peruskoululaiselle valistus on vihdoinkin mennyt perille: elämä on huume ilman yliopistoakin, kiitos raittiuskirjoitusten mainostaman kaman.

s a u n a  a u t a ,

Peruskoululaiselle pieleen mennyt koe on "voi voi". Yliopistolaiselle se on "hui kauhistus minulta loppuvat kohta opintotuet ja mitä sitten!". Peruskoululaiselle tulevaisuus on kaikki ovet avoinna, ja niinpä hänellä on aikaa perehtyä vain siihen juuri kuluvaan hetkeen. Yliopistolainen alkaa jo tajuta turmelleensa miljardista mahdollisesta tulevaisuudestaan 999 999 999 ryhtymällä aikoinaan lukemaan tietojenkäsittelyä. Hänellä on jäljellä enää se yksi tie, jonka sortuminen merkitsisi hänen iässään jo katastrofia.

n i i n  t a u t i  o n  k u o l e m a k s i .

Kaikessa erilaisuudessaan peruskoululainen ja opiskelija ovat kuitenkin saman olennon eri kehitysvaiheita. Ja jos tätä psykologista näkökulmaa vie vielä pidemmälle, voi havaita myös luennoijan kuuluvan tähän ketjuun. Useimmiten nämä vaiheet käyttäytyvät kuitenkin kuin olisivat eri rotua, ja siksi onkin hyvä silloin tällöin palata tarkastelemaan asiaa ulkokohtaisesti, tutkia käyttäytymisensä motiiveja, hengittää syvään ja kysyä itseltään ja muilta: eikös jätetäkin tämä luento ja lähdetään syömään?

_________________________________________________