Kun NUKKUMINEN olisi ollut viisaampaa

Eli Differentiaali -ja integraalilaskennan kourissa syksyllä 1996.

Luennot ryhmitellään seuraavasti:
1) Ryydyttävät luennot (20 % kaikista luennoista) 2) Puuduttavat luennot (20%) 3) Sietämättömät luennot (20%) 4) Käsittämättömät luennot (20%) 5) Luennot (20%)
Vuonna 1866 Pohjois-Dakotassa huhutaan pidetyn muuan hauska, kiinnostava, innostava ja opettavainen luento. Luennoitsija ilmoittautukoon heti minulle. ;)

Allaoleva kuvaus matematiikanluennosta osuu ryhmään neljä (4).

Differentiaali- ja integraalilaskenta I.1.

Ensimmäinen matematiikanluentoni. Katselin hölmistyneenä, kun se mies piirteli kuvioita taululle. Yritin parhaani mukaan piirtää perässä. Samalla se puhui jotain. En tiedä kenelle. Ei minulla ollut piirtämiseltäni aikaa seurata. Merkillistä.

Myöhemmin... totuus paljastuu

Mitähh!! Pitikö minun muka ymmärtääkin jotain tuosta kuvasta?! Luulin, että se on taidetta. Vihreää ja valkoista. Sekavaa ja käsittämätöntä. Saimme valkoisia monisteita, jossa oli lisää kuvioita. Erotin joukosta kysymyssanan. Pitikö minun VASTATA siihen?

Todistelua

Tulkitsin hieroglyfejä suurennuslasin avulla. "Todista, että 1>0." Todista? Että MINUN pitää selittää maisterille ykkösen olevan suurempi kuin nolla! Huoh... perheettömän on yritettävä: "Jos nolla olisi suurempi kuin yksi, lehmät lentäisivät. Mikä Oli Todistettava." Ei... jompi kumpi on nyt ymmärtänyt tehtävän väärin: luennoitsija vai harjoitusteni tarkistaja?

Huomisen uhka, ensiviikon välikoe

Huomenna on taas SE luento. Iik. Kylmä hiki virtaa pitkin selkärankaani, häätöuhkauksen saaneet viisaudenhampaani kolisevat toisiaan vasten. Sitä ei pääse karkuun, se on kaikkialla: matematiikka! Puolustautukaa, ennen kuin on liian myöhäistä...


15.11.1997 LePo http://www.helsinki.fi/~leponiem/anun/anuluen.htm