Nämä tehtävät käyvät läpi samoja asioita, joita iltapäivän aikana yhdessä kokeilimme. Suomenkielisestä Praat-oppaasta löytyy lisätietoa.
Jos annotoit keskustelupuhetta, voit vaikkapa litteroida eri puhujien puheenvuorot eri annotaatiokerroksiin, jolloin sinun ei tarvitse erikseen merkitä päällekkäispuhuntaa litteraatioon. (Esimerkki, jossa käytetään hyväksi Praat-skriptiä ja "pulautetaan" Praatilla tehdyt litteraatiot tavalliseen tekstitiedostoon)
Foneettisia merkkejä (IPA) saa annotaatiossa näkyviin tietyillä merkkijonoilla, jotka löytyvät Praatin sisäisestä manuaalista (valitse nimikointi-ikkunassa Help:Phonetic symbols).
Tallenna tekemäsi annotaatio TextGrid-tiedostoon. Sulje Praat-ohjelma ja varmista, että osaat jatkaa annotaatiota (avaa uudelleen sama äänitiedosto sekä tallentamasi TextGrid jne.)
Jos joudut tekemään ääni- tai TextGrid-editorissa peräkkäin paljon samantyyppisiä mittauksia, voit käyttää ns. lokitiedostoa, johon jokainen hiiren kursorin kohdalta tehty mittaus tallentuu yhdellä napinpainalluksella. Ideana voi olla esimerkiksi, että haluat luoda sellaisen tiedoston, jonka pystyt jälkeenpäin avaamaan esimerkiksi Exceliin tai johonkin tilasto-ohjelmaan, jossa sitä voidaan analysoida.
Seuraavan valintaikkunan yläreunassa voit
määritellä, mitä tapahtuu, kun jatkossa valitset
Query-valikosta komennon Log 1.
Kohtaan Log file
1 sinun pitää kirjoittaa sen tekstitiedoston
täydellinen hakemistopolku, johon Log 1-komennon mittaustulokset
tallennetaan. Kohdassa oletuksena näkyvä polku ei sellaisenaan
toimi. Helpointa on antaa poluksi pelkästään tekstitiedoston nimi (esim.
log.txt), jolloin
kyseinen tiedosto syntyy samaan hakemistoon, jossa Praat-ohjelma
sijaitsee.
Kohtaan Log format 1 annetaan muoto, jossa mitattavat tulokset
tallennetaan. Kokeile tähän erilaisia mittauksia. Jokainen
mitattava arvo annetaan 'hipsuissa', esim. 'dur' mittaa valitun alueen
keston ja 'f0' perustaajuuden. Katso Praatin sisäisestä
manuaalista, minkälaisia
arvoja voidaan logata: paina ikkunan alanurkasta Help-painiketta ja
etsi manuaalisivusta kohta "Loggable values".
Vinkki: Numeroarvot kannattaa erottaa toisistaan esimerkiksi
välilyönnillä,
jolloin
lopputuloksena syntyneen tiedoston voi avata esimerkiksi
Excelillä ja luvut menevät automaattisesti kukin omaan
sarakkeeseensa.
Samalla tavoin voit määritellä toisenkin lokitiedoston asetukset (Log 2).
Huom. Kun käytät Log-komentoja, kaikkien mitattavien analyysikuvaajien on oltava näkyvissä editorissa!
Nämä lokiasetukset ovat voimassa samalla koneella myös jatkossa, kunnes muutat niitä.
Manipulaatioeditorin yläreunassa näkyy tuttu äänen aaltomuoto ja sinisillä pystyviivoilla perustaajuusanalyysin löytämät "pulssit" (periodit). Keskimmäisessä ruudussa näkyy äänestä laskettu perustaajuuskäyrä. Editori-ikkunan alareunassa on tavanomaiset soittopalkit, joista ääntä voi kuunnella, mutta nyt soitettava ääni syntetisoidaan ns. PSOLA-menetelmällä aina ensin uudelleen (resynthesis) käyttämällä vihreällä näkyvää Pitch-käyrää, joka on käyttäjän muokattavissa:
Vihreitä palleroita voi siirrellä hiirellä (se on hieman hankalaa, mutta onnistuu kyllä). Palleroiden välille muodostuva käyrä on se "intonaatiokontuuri", joka uudelleensyntetisoitavaan ääneen halutaan. Aluksi palleroita on liikaa eikä niitä kaikkia kannata yrittää yksitellen liikutella hiirellä. Palleroiden määrän saa vähenemään tyylittelemällä käyrän: valitse Pitch-valikosta Stylize pitch... ja paina OK. Palleroista jäävät nyt jäljelle vain ne, joiden välillä on yli 2 puolisävelaskeleen ero, ja jo yhtä palloa siirtämällä saat aikaan selvästi kuuluvan muutoksen alkuperäiseen ääneen. Koeta siirrellä palloja eri paikkoihin ja soita ääntä välillä! Palloja voi tarvittaessa lisätä taas Pitch-valikosta (Add pitch point at cursor), jos käyrää haluaa sittenkin muotoilla tarkemmin.
Kun palleroita siirtelee, niiden alla näkyy harmaalla alkuperäinen perustaajuuskäyrä. Huomaa, että synteesin lopputulos on sitä luonnollisemman kuuloinen, mitä pienempiä muutoksia alkuperäiseen käyrään nähden tehdään. Jos alkuperäinen perustaajuusanalyysi ei ole jossakin kohdassa onnistunut ts. pulsseja ei ole löytynyt, vaikka ääni on soinnillista, näissä kohdissa ääntä ei myöskään uudelleensyntetisoida, joten manipulaatio ei tällöin toimi.
Ikkunan alareunassa on vielä yksi valkea laatikko, joka on tarkoitettu kestojen ts. puhenopeuden manipulointiin. Siinä ei aluksi ole yhtään palleroa, joilla puhenopeutta voisi muuttaa. Palleroita voi luoda Dur-valikon komennolla Add duration point at cursor. Vaaleansininen katkoviiva tarkoittaa alkuperäistä ts. normaalia puhenopeutta. Jos duraatiopalleroiden muodostama käyrä on jollakin kohtaa katkoviivan yläpuolella, puhetta hidastetaan sillä kohdin uudelleensynteesissä; katkoviivan alla olevat käyrän osat aiheuttavat puheen nopeutuksen. Kokeile! Kestomanipulaatio ja perustaajuusmanipulaatio toimivat myös samanaikaisesti, jos molempia pallerokäyriä on muutettu alkuperäisestä.
Jos haluat tallentaa manipuloimasi äänen, valitse ensin File-valikosta Publish resynthesis, jolloin uudelleensyntetisoitu ääni ilmaantuu Praatin objektilistaan ja voit tallentaa sen normaaliin tapaan objektilistan kautta komennolla Write to AIFF/WAV file...