FP1. Fonetiikan perusteet (2 op)
Kurssin
tiedot kesäyliopiston opetusohjelmassa
Opettaja:
Mietta Lennes, tavattavissa opetuksen yhteydessä, tiedustelut tarvittaessa sähköpostitse
Luennot:
13.-14.10.2006 pe klo 17:45-21:00 ja la klo 10:00-16:40
27.-28.10.2006 pe klo 17:15-20:30 ja la klo 10:00-n. 16:45. HUOMAA AIKATAULUMUUTOKSET!
Paikka:
1. kurssiviikonloppuna Rauman opettajankoulutuslaitos, Seminaarinkatu 1
2. kurssiviikonloppuna kesäyliopiston tilat, Kalliokatu 2
Luentokuulustelut:
13.11.2006 klo 16:30-19:30 * Tulokset ovat hieman myöhästyneinä saatavilla! Ks. myös palautetta tenttivastauksista.
11.12.2006 klo 16:30-19:30
Luentomateriaali
Kurssiin liittyvät luentokalvot ja oheismateriaali ovat saatavilla
tällä verkkosivulla. Luentokalvoissa on mainittu
tiiviissä muodossa tärkeimmät asiat, joita voidaan vaatia luentokuulustelussa. Luennoilla saa mielellään tehdä tarkennukseksi myös omia muistiinpanoja, jolloin asiat ymmärtää ja muistaa paremmin. Luentokalvoihin saattaa kurssin kuluessa tulla vähäisiä muutoksia tai tarkennuksia.
Huom. Tekijänoikeudellisista syistä luentomateriaali
suojataan käyttäjätunnuksella ja salasanalla, jotka
tiedotetaan kurssilaisille erikseen ennen kurssin alkua.
Hätätilassa
salasanaa voi tiedustella sähköpostitse suoraan opettajalta.
Aineisto on tarkoitettu vain opiskeluun luentokurssin yhteydessä.
Tiedostot ovat pdf-muotoisia, joten tarvitset niiden katseluun sopivan
ohjelman, esim. Adobe Acrobat
Reader.
Luentokalvoja sisältävä dokumentti on melko suurikokoinen,
joten sen latautuminen saattaa
hitaalla
verkkoyhteydellä kestää kauan. Jos tulostat luentokalvot
itsellesi, kannattaa paperin säästämiseksi ehkä valita
tulostusasetuksista 2 tai useampi kalvo samalle arkille. (Valitse tulostusvalikossa vaakasuuntainen tulostus ja esim. Layout: Pages per sheet: 4 ja Page scaling: Fit to printer margins, jotta tulostamasi kalvot käyttävät paperitilan tehokkaammin.)
Muu oheismateriaali
Foneettiset aakkostot
IPA:n luokitteluperiaatteet pitää hallita luentokuulustelussa. Kaikkia merkkejä ei kuitenkaan tarvitse osata ulkoa - kunhan tunnistaa tavallisen IPA-aakkoston tärkeimpiä symboleita.
Oheiskirjallisuus
Allaolevia artikkeleita ei tarvitse erikseen opiskella
luentokuulustelua varten, mutta niitä voi halutessaan lueskella luentojen
tueksi.
- A. Iivosen artikkeli "Fonetiikan deskriptiivisiä peruskäsitteitä" julkaisussa Fonetiikan peruskäsitteitä
- R. Aulangon artikkeli "Foneettinen kirjoitus" julkaisussa Monikäyttöinen fonetiikka (moniste ladattavissa myös verkosta)
Epäselviksi jääneitä käsitteitä voi selvittää itselleen esimerkiksi verkosta löytyvän Fonetiikan perussanaston avulla.
Vihjeitä luentokuulusteluun
Esimerkkejä kysymysten aihepiireistä (lopullisten kysymysten sanamuoto vaihtelee):
- puheentuottoelimistön toiminta ja käyttö
- ilmavirran ja äänen aikaansaanti ja muokkaus puheessa
- puheakustiikan peruskäsitteet (resonanssi, formantti, spektri, spektrogrammi,...)
- äänteiden luokittelu- ja kuvausperiaatteet (ääntymäpaikka ja -tapa, sointi; vokaalien ja konsonanttien ominaisuudet)
- prosodiset ominaisuudet (intonaatio, paino, kvantiteetti)
- foneettinen kirjoitus: mitä, miksi ja miten
Esimerkkejä tenttikysymyksistä:
- Miten äänihuulet toimivat puheen tuotossa ja mitä ominaisuuksia puheesta voidaan säädellä niiden toimintaa kontrolloimalla?
- Miten resonanssi osallistuu puheen tuottamiseen?
- Millaisia äänteitä (artikulatorisesti/akustisesti) ovat obstruentit / resonantit / klusiilit / frikatiivit / affrikaatat / nasaalit / likvidat / ... ?
- Mitä tarkoittaa Voice Onset Time (VOT)?
- Mitä ovat tooni / intonaatio / sana- ja lausepaino / kvantiteettioppositio?
Kuulustelussa voi olla siis esimerkiksi käsitteiden määrittelytehtäviä, kuvan nimeämistehtäviä, eri laajuisia esseetehtäviä ja monivalintakysymyksiä.
Palautetta tentistä 13.11.2006
Olitte vastanneet tenttikysymyksiin keskimäärin oikein hienosti! :-)
- Käsitteiden määrittelytehtävä
- Vastaukset olivat yleisesti ottaen hyviä. Tehtävästä sai muutaman sanan vastauksillakin täydet pisteet, kun osui oikeaan!
- Moni oli unohtanut, että diftongi tarkoittaa kahta erilaista vokaalia nimenomaan saman tavun sisällä. (Diftongien lisäksi monia muita vokaalikombinaatioitahan voi suomessakin esiintyä tavujen ja sanojen rajat ylittävinä.)
- Äänihuuliperiodia kuvattiin usein liian monimutkaisesti. Riittää mainita, että yksi äänihuuliperiodi tarkoittaa jaksoa, jonka kuluessa äänihuulet kerran avautuvat ja sulkeutuvat, ja nämä periodit muodostavat puheessa sointiäänen.
- Formantti-käsitteestä oli jos jonkinlaisia versioita ;-) Kyseessä on siis puheäänen spektrissä erottuva, ääntöväylän resonanssin takia voimistunut osasävelalue.
- Frikatiivit ja vokaalit (kaksiosainen tehtävä)
- Konsonanttien eri artikulaatiotavat olivat joillakin ilmeisesti sekaantuneet. Frikatiivit ovat siis niitä, joissa syntyy hankaushälyä ääntöväylässä olevan ahtaan supistuman tai kapeikon vuoksi.
Moni tosin vastasi aivan loistavasti! :-)
- Vokaaleista oli tärkeää esittää niiden artikulatorinen määritelmä, kuvata luokitteluperusteina etisyys-takaisuus, suppeus-väljyys, pyöreys-laveus, ja mainintana myös nasaalisuus. Myös muutamia esimerkkejä kaivattiin.
Arvostin näissä tehtävissä erityisesti sitä, että käsitteet oli määritelty oikein ja joitakin esimerkkejä oli annettu.
- Sana- ja lausepaino
- Tässä tehtävässä valitettavan moni oli sekoittanut painotuksen (puheen dynaamiset prosodiset piirteet) sävelkulkuun (puheen tonaaliset piirteet).
- Moni selosti esim. tooneja sanapainon kohdalla, mutta sanan sisäinen painotus (esim. suomen ['kirjas,tossa]) on eri asia kuin sanojen merkityksiä erottava sävelkulku eli tooni, jollaisia esiintyy vain toonikielissä (mm. kiina tai joruba)! Siis sanapainossa jokin sanan tavu tai tavut erottuvat muita selvempänä, ja painoasteita voi olla useita.
- Vastaavasti lausepaino oli usein sekoitettu intonaatioon (joka tarkoittaa sanaa laajempien jaksojen kuten lauseiden tms. sävelkulkua). Lausepainossa jokin lauseen (tms. pidemmän ilmauksen) osa on selvemmin äännetty muihin osiin verrattuna.
- Painollisuus on suhteellinen ominaisuus, siis vaikea mitata.
Tarkennuksena vielä, että ihminen siis kykenee periaatteessa säätelemään osittain erillisenä pelkkää puheen sävelkulkua tai "melodiaa" (vrt. äänihuulten värähtelytaajuus) ja toisaalta painollisuuden havaitsemiseen vaikuttavia tekijöitä (äänihuulten värähtelytaajuuden ohella mm. puheäänen intensiteetti ts. "äänenvoimakkuus" ja artikulaation selvyys). Painotus on ehkä jäänyt käsitteenä epämääräisemmäksi, koska siihen vaikuttavat puheessa useat tekijät, eri kielissä vieläpä hieman eri tavoin.