The Finnish Society for Prehistoric Art
Miehikkälän kalliomaalauslöytö
Miehikkälän kunnan alueella sijaitsevan järven rantakalliosta on löydetty kalliomaalaus. Maalauksen löysi Luumäellä asuva harrastaja-arkeologi Pekka Siiropää järjestelmällisen etsintänsä tuloksena. Hänen pohjatyönsä perustui karttatutkimuksiin mahdollisista jyrkistä kalliojyrkänteistä. Juuri tälläinen on myös Metsämuurosen kylän Mettäisen järven rantajyrkänne.
Kalliomaalauksia on tyypillisesti löydetty suurten järvireittien varsilta, joten Miehikkälän löytö on poikkeuksellinen. Pienen pieni Mettäisen järvi on Vaalimaanjoen latvajärvi. Miehikkälä on Salpausselän eteläpuolellä eikä siten kuulu Järvi-Suomeen.
Kun maalausta katselee riittävän kaukaa, se näyttää ristinmuotoiselta kuviolta. Vasta lähempää tutkittuna kalliosta erottuu ihmishahmo kädet levällään. Veteen laskeutuva kalliojyrkänne on osa rantamaisemaa hallisevaa Rist(i)niemeksi kutsuttua vuorta. Aivan ilmeisesti nimi, jota ei karttoihin ole kirjattu ja jonka alkuperää ei ole osattu selittää, kantaa perimätietoa ristiltä näyttävästä kalliomaalauksesta.
Metsämuurosen kylän tienoilla on saattanut olla asutusta jo n. 1500-luvulla, kun osa läheisen Muurolan kylän liikaväestöstä on joutunut etsimään elintilaansa syvemmältä korvesta[1]. Metsämuurosen järveä laskettiin 1960-luvulla metrin verran. Jos järven vedenpinta nousisi oletettavalle alkuperäiselle korkeudelleen, nykyisestä pari metriä, Metsämuurosen järvestä lähtevä laskuoja pikkuiseen Tavos-Lavosen lampeen häviäisi, vesi pääsisi levittymään laajaan suoalueeseen ja järvi yhtyisi lampeen muodostaen yhtenäisen vesialueen. Silloin Ristniemen vuori olisi todella niemi, jonka ohi voimme kuvitella muinaisten matkalaisten kulkeneen.
Järven laskun jälkeen kuljin veljieni kanssa "amatööriarkeologiryhmän" johtajana tutkien järjestelmällisesti paljastuneet järven rannat. Löysimme kolme muinaisruuhta ja yhden leveän muinaissuksen. Myöhemmin Miehikkälän kotiseutumuseoon päätynyt suksi löytyi kalliomaalauslöydöstä katsellen n. 300 metriä pohjoiseen rantamutaan hautautuneena.
Kalliomaalauksesta ei ole vielä saatavilla kuvia. Ohessa on Suomen Muinaistaideseuran nykyisen puheenjohtajan ottama kuva vuodelta 1995. Nyt löydetty kalliomaalaus on kuva-alueesta noin kymmenen metriä vasemmalle. Olen katsellut lapsuuden kesämaisemani kalliojyrkännettä jo 1960-luvulta lähtien toivoen löytäväni siitä merkkejä kalliomaalauksista. Pekka Siiropäällä oli "vieraan" tarkempi silmä ja harjaantuneisuutta erottaa maalaus talvisen järven jäältä katsellen. Vilpittömät onnittelut siitä hänelle!
[1]. Yrjö Kaukiainen: Virolahden historia I. 1850-luvulle. Lappeenranta 1970.
