VIENANMEREN MAITOVALAS
- Ihminen ja luonto - historiallinen yhteys
- Lajienvälinen kommunikaatio ja vienanmeren maitovalaat
- Perustietoa maitovalaista
- Linkkejä
Maitovalas (delphinapterus leucas) on arktisista valaslajeista yleisin, mutta sen tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Vienanmeren alueen maitovalaskanta on noin tuhannen yksilön vahvuinen. Maitovalaita, kuten muitakin valaita, uhkaa kuitenkin katoaminen maailman merten muuttuessa ihmiskunnan likaviemäreiksi.
Väritykseltään kermanvalkoinen maitovalas kuuluu sarvivalaiden heimoon ja on suhteellisen pieni: urokset kasvavat noin viisimetrisiksi, naaraat nelimetrisiksi. Painoa maitovalaille kertyy noin 1000-1500 kg. Poikaset, jotka ovat harmaita aina 5-12 ikävuoteen asti, syntyvät keväällä puolentoista metrin mittaisina.
Maitovalaat käyttävät ravinnokseen kalaa, katkarapuja, krilliä ja simpukoita, mutta ovat nokkelia ja hyödyntävät myös muita pieneliöitä. Elinalueita ovat Pohjoisnavan ympäristön (sirkumpolaariset) arktiset ja kylmät sekä lauhkeat vedet, poikkeuksellisesti valaita tavataan myös etelämpänä ja joissa. Maitovalaat voivat elää jopa satojen yksilöiden laumoissa, jotka vaeltavat vuodenaikojen mukaan. Vienanmerelle valaat saapuvat kesäaikaan.
Maitovalaat ovat hyvin "puheliaita". Osa näiden merten kanarialintujen ääntelystä on kaikuluotausta, ympäristön tutkimista. Maitovalas on valaista ainoa, joka ääntelee myös pinnan päällä ollessaan. Sen erikoinen pyöreäotsainen ulkonäkö (lyhyt nokka ja suuri otsakumpu eli meloni) ja kyky liikuttaa päätään liittyvät kaikuluotausmekanismiin. Maitovalas pystyy muokkaamaan öljyä sisältävää kaikuluotauselintään tarpeen mukaan pallomaisesta pitkänomaiseksi kohdistaessaan lähettämiään paineiskuja. Äänen taajuus vaihtelee 2 Hz - 130,000 Hz välillä, siis erittäin matalasta bassosta ultraäänen kimeyteen (ihminen kuulee n. 25,000 Hz asti).
Maitovalaat ovat muiden valaiden tavoin älykkäitä olentoja. Niiden sosiaaliset suhteet ovat hyvin kehittyneitä, ja monet maitovalaiden tavoista vaikuttavatkin perin "inhimillisiltä".
