Lasten soittoharrastus

- iloa ja riemua vai itkua ja hammasten kiristystä?





Sosiologian pro gradu -tutkielma
Sirpa Lappalainen
Helsingin yliopisto
Huhtikuu 1997









SISÄLLYS

JOHDANTO

1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT

1.1 Uusi lapsitutkimus
1.1.1 Lapsuus sosiaalisena konstruktiona
1.1.2 Perinteisen lapsitutkimuksen kritiikki
1.2 Sosiologinen kulttuurintutkimus
1.2.1 Tutkimusintressi
1.2.2 Kulttuurin ja merkityksen käsitteestä
1.3 Harrastamisen käsitteestä
1.4 Normaalibiografian käsite ja muuttunut arki
1.4.1 Normaalibiografia - elämäkerrallinen malli
1.4.2 Muuttunut lapsuus
1.5 Musiikkioppilaitokset taiteen perusopetuksen organisaatioina
1.5.1 Oppilaitokset ja niiden rahoitus
1.5.2 Opinto-ohjelma ja opintojen eteneminen

2 AINEISTO JA MENETELMÄT

2.1 Teemahaastattelu tutkimusvälineenä
2.1.1 Vapaa-ajan tutkimusta laadullisin menetelmin
2.1.2 Miksi teemahaastattelu?
2.1.3 Persoonallisuus työvälineenä
2.2 Lapset haastateltavina
2.2.1 Valtasuhde
2.2.2 Tutkimuseettiset periaatteet
2.3 Tutkimuksen kohdejoukko
2.4 Aineiston keruu
2.4.1 Haastatteluista sopiminen
2.4.2 Koehaastattelut
2.4.3 Aineiston talletus
2.5 Haastattelujen sisältö
2.5.1 Kysymysrunko
2.5.2 Haastattelujen kulku
2.6 Aineiston käsittely
2.7 Haastateltavien kuvailua
2.7.1 Koulu
2.7.2 Perhe
2.7.3 Harrastukset

3 AINEISTON ANALYYSIN METODISET VIRIKKEET

3.1 Aineistolähtöinen teoria (grounded theory)
3.2 Kulttuuriset jäsennykset
3.3 Suhtautuminen haastatteluaineistoon

4 LAPSEN PAIKKA HARRASTAMISEN MERKITYSKENTÄSSÄ

4.1 Vanhempien moraalinen näkökulma lasten harrastamiseen
4.1.1 Harrastukset ja kasvattaminen
4.1.2 Vanhempien kunnia
4.2 Lasten itsemäärittelyt
4.2.1 Itselliset
4.2.2 Neuvottelijat
4.2.3 Toiset

5 AIKA JA VAPAA-AIKA

5.1 Lasten ajankäyttö
5.1.1 Ohjatut harrastukset
5.1.2 Harjoittelu
5.2 Vapaa-aika
5.2.1 Vapaa-ajan käsitteestä
5.2.2 Lasten käsitys vapaa-ajasta
5.2.3 Harrastus - moraalikunnon osoitus
5.2.4 Kesällä soitellaan
5.3 Kiire
5.3.1 Nopeutunut elämänrytmi
5.3.2 Kokemus kiireestä - ajanpuutetta ja väsymystä

6 SOSIAALISET SUHTEET

6.1 Kaverit, soittavat kaverit ja soittokaverit
6.1.1 Tilanneystävyys
6.1.2 "Pojat on poikia"
6.2 Kilpailua - onko sitä?
6.2.1 Musiikkiopisto potentiaalisena kilpakenttänä
6.2.2 Kilpailun kulttuurinen epäsuotavuus
6.3 Suhteet opettajiin - "on se ihan kiva"
6.3.1 Lojaalius
6.3.2 Kun opettaja vaihtuu
6.3.3 Hyvän opettajan muotokuva

7 PERHE

7.1 Soittoharrastus ja perheen yhteinen aika
7.2 "Onhan se kiva, et ne on kiinnostuneita"
7.3 Kun ei enää huvita
7.3.1 Katumus
7.3.2 Kannustus
7.3.3 Raha

8 HARRASTAMISEN SELITYSMALLIT

8.1 Selitysten tyypittely
8.1.1 Mielenrauhaa
8.1.2 Edessä loistava tulevaisuus
8.1.3 Soitan kun en muuta voi
8.1.4 Tekeminen, kokeminen, osaaminen - elämyksiä
8.1.5 "Onhan tää semmonen arvokas harrastus"
8.1.6 "Minkäs teet, kun äiti käskee"
8.2 Soittoharrastus - identiteetin muotoilua?
8.2.1 Identiteetin (self-identity) käsitteestä
8.2.2 Elämäntyylin (lifestyle) käsitteestä
8.2.3 Soittoharrastus elämäntyylinä

9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTAA

LÄHTEET

LIITTEET

Liite 1 Tutkimuslupa
Liite 2 Haastattelulupa vanhemmilta
Liite 3 Kysymysrunko
Liite 4 Aineiston käsittelyä Survo-ohjelmistolla
Liite 5 Haastattelu: 11-vuotias tyttö
Liite 6 Haastattelu: 12-vuotias poika


Sirpa.Lappalainen@helsinki.fi

PS. Graduni survoi webiin mieheni Kimmo.