Derivointi ja integrointi
Funktion
derivaatta muuttujan t suhteen määritellään raja-arvona
![]()
Derivaatta siis ilmoittaa funktion muutosvauhdin kussakin pisteessä. Funktion korkeammat derivaatat määritellään vastaavasti. Derivaatan muutosvauhti on funktion toinen derivaatta

Merkinnän
sijasta käytetään myös merkintöjä
ja erityisesti aikaderivaatasta merkintöjä
.
Derivaatan määritelmästä voidaan johtaa seuraavat derivoimissäännöt:
Vakion derivaatta ![]()
Muuttujan derivaatta itsensä suhteen ![]()
Potenssi ![]()
Funktioiden summa ![]()
Funktioiden tulo ![]()
Funktioiden osamärää 
Yhdistetty funktio
Eräiden funktioiden derivaattoja:
![]()
Esim. Mikä on
:n derivaatta?
![]()
;![]()
![]()
Integrointi
Integrointi on derivoinnille käänteinen operaatio. Funktion
integraalin muuttujan t suhteen muodostavat kaikki ne funktiot
joiden derivaatta on funktio
, eli
, kun
.
C on integroimisvakio, jonka määräämiseksi täytyy tietää funktion
arvo jossakin pisteessä. Integrointi on siis sen funktion
etsimistä, joka toteuttaa ehdon
.
Seuraavassa eräitä integroimissääntöjä:
![]()
![]()
![]()
![]()
Tulon osittaisintegrointi on helppo muistaa tulon derivoimissäännöstä
![]()
![]()
![]()
Määrätty integraali
, kun
.
Määrättyyn integraaliin liittyviä sääntöjä
![]()
![]()
![]()
Esim. Funktion
derivaatta on
. Määritä funktio
kun
.

![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
![]()
Tapa2:
![]()
![]()
![]()
![]()
Vektorit
Fysiikassa liikesuureet siirtymä, nopeus ja kiihtyvyys ovat vektorisuureita. Niillä on sekä suuruus että suunta. (nopeuden skalaariarvo on vauhti)
Suure
, jonka määrittelevät sen suuruus
ja suunta , on vektorisuure. Vektorisuure voidaan esittää muodossa
![]()
missä
on
:n suunnan ilmaiseva dimensioton yksikkövektori, jonka suuruus on 1.
,
.
Huom! Kirjassa vektorit merkitään lihavoiduilla symboleilla. Esim.
on nopeusvektori
on nopeuden suuruus (vauhti)
Laskutoimitukset
Vektorin kertominen skalaarilla merkitsee sen itseisarvon kertomista suuntaa muuttamatta,
![]()
Vektoreiden yhteen ja vähennyslasku on esitetty kuvassa

![]()
![]()
Skalaaritulo
Kahden vektorin skalaaritulo eli pistetulo määritellään
,
missä
on vektoreiden välinen kulma. Huomaa, että tulos on skalaari.
Huom!
on
vektorin
:n suuntaisen komponentin pituus. Tällöin
vektorin
:n suuntainen komponentti saadaan pistetulosta ![]()

vektoreiden välinen kulma voidaan ilmaista
.
Määritelmästä seuraa, että vektorin skalaaritulo itsensä kanssa on sen itseisarvon neliö
,
ja että toisiaan vastaan kohtisuorien vektoreiden skalaaritulo on nolla,
.
Skalaaritulo on vaihdannainen,
,
ja lineaarinen,
.
Vektoritulo
Kahden vektorin vektoritulo eli ristitulo määritellään vektoriksi
, jonka itseisarvo (pituus) on
![]()
ja joka on kohtisuorassa kumpaakin tekijäänsä vastaan siten, että
,
ja
muodostavat tässä järjestyksessä oikeakätisen vektorikolmikon.
Huom.
on
vektorin
:ta vastaan kohtisuoran komponentin pituus. Tällöin
on vektoreiden
ja
virittämän suunnikkaan pinta-ala.

Ristitulo on vaihdannainen kun tulon etumerkki vaihdetaan
,
ja lineaarinen
.
Kolmen vektorin skalaarikolmitulo
antaa geometrisesti näiden vektoreiden muodostaman suuntaissärmiön tilavuuden. Tilavuus on negatiivinen, mikäli vektorit muodostavat vasenkätisen kolmikon.

Vektorien derivointi
Vektorifunktion
derivaatta määritellään raja-arvona
.
Tästä seuraa




Esim. Tarkastellaan vektoria
, jonka pituus ei muutu. (esim. vektori pyörii). Nyt
.
Siis tässä tapauksessa vektori ja sen derivaatta ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden, eli kääntyessään vektorin kärki liikkuu aina kohtisuoraan vektoria itseään vastaan.
Suorakulmainen komponenttiesitys
Valitaan tarkasteltavaksi oikeakätinen suorakulmainen
-koordinaatisto, jolloin vektorisuure voidaan esittää suorakulmaisten komponenttiensa avulla muodossa
,
missä
ovat dimensiottomia yksikkövektoreita. Niiden skalaari- ja vektoritulot noudattavat kertotaulua:
|
. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1 |
0 |
0 |
|
|
0 |
|
- |
|
|
0 |
1 |
0 |
|
|
- |
0 |
|
|
|
0 |
0 |
1 |
|
|
|
- |
0 |
Laskutoimitukset
Yhteenlasku ja skalaarilla kertominen,
.
Skalaaritulo,
,
jolloin vektorin itseisarvoksi eli pituudeksi saadaan
.
Vektoritulo saadaan determinantista
.
Esim. Millä vakion a arvoilla vektorit
ja
ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan?
merk.
<=> ![]()
=> 
Esim. Ovatko vektorit
,
ja
samassa tasossa?
Ol. että vektorit ovat samassa tasossa. Tällöin vektori
on kohtisuorassa, paitsi vektoreita
ja
, myös vektoria
vastaan, eli
. (Eli vektorien virittämän suuntaissärmiön tilavuus on 0.

=> Eivät ole samassa tasossa.
Skalaarikolmitulo voidaan laskea myös suoraan

Derivointi ja integrointi
Vektorifunktion
derivointi ja integrointi palautuu sen komponenttien derivoinniksi ja integroinniksi:
,
,
.
Esim. Laske vektorifunktion
derivaatta sekä integraali.

![]()
Determinantin laskeminen
Kun A on nxn matriisi, määritellään sen determinantti
,
missä
on alideterminantti, joka saadaan kun A:sta poistetaan i:s rivi ja j:s sarake. Huom! Summattavien etumerkki määräytyy kaavasta
.
Eli 3x3 matriisille:

![]()
3x3 Matriisille löytyy myös toinen tapa laskea determinantti. Kopioidaan kaksi ensimmäistä saraketta matriisin oikealle puolelle ja kerrotaan tekijät vinosti keskenään kuvan mukaisesti. Vinosti ylhäältä alas lasketut summataan + merkkisinä ja alhaalta ylos lasketut summataan - merkkisenä.

![]()