SUOMEN OPPIHISTORIALLINEN SEURA r.y.
LÄRDOMSHISTORISKA SAMFUND I FINLAND r.f.



[Pääsivu]


 

Toimintakertomus vuodelta 1998

Hallitus ja hoito. Vuosikokouksessa 26.2. dosentti Klaus Karttunen valittiin uudelleen puheenjohtajaksi kolmivuotiskaudeksi 1998–2000. Fil.tri Timo Kaitaron tilalle hallitukseen valittiin fil.tri Terhi Pursiainen, myös filosofian edustajana. Muut hallituksen jäsenet jatkoivat tehtävissään: dos. Tapio Markkanen (varapuheenjohtaja), dipl.ins. Ora Patoharju (sihteeri), dipl.ins. Bjarne Huldén, prof. Esko Häkli, fil.lis. Rainer Knapas, prof. Anto Leikola ja päätoimittaja, valt.maist. Jan Rydman.
Tilintarkastajina ovat toimineet dipl.ins. Unto Kilpinen ja fil.tri Allan Tiitta (varalla Miia Lallukka ja Ilpo Salmi). Vuosikokous valitsi Unto Kilpisen tilalle fil.lis. Kalevi Koukkusen muiden jatkaessa tehtävässään.
 

Jäsenet. Vuoden alussa seuralla oli 7 kunniajäsentä (Pentti Aalto [† 1998], Gunnar Eriksson, Mirko D. Grmek, Raimo Lehti, Anto Leikola, Olof Mustelin ja G. H. von Wright). Vuosikokouksessa 26.2. vahvistettiin seuran pitkäaikaiselle sihteerille dipl.ins. Ora Patoharjulle hallituksen toimesta myönnetty pysyväissihteerin arvo ja hyväksyttiin mainittu nimitys kunniajäsenyydeksi. Seuralla oli vuoden lopussa 36 tutkijajäsentä ja 166 vuosijäsentä. Vuosikokous päätti säilyttää vuosi- ja tutkijajäsenten jäsenmaksut 100,— ja 500,— markan suuruisina.
 

Kokoukset. Vuoden aikana pidettiin 7 kokousta sekä yksi retki.
Tammikuun kokouksen korvasi Jaakko Suolahti -luento, josta alempana.
Vuosikokouksessa 26.2. professori Pertti Kansanen kertoi Suomalaisen kasvatustieteen kehityksestä. Läsnä oli 24 henkeä.
Maaliskuun kokouksessa 26.3. Taneli Kukkonen puhui aiheesta ”Averroes 800 vuotta”. Läsnä oli 19 henkeä.
Huhtikuun kokouksessa 23.4. fil.tri Jussi Nuorteva kertoi ”Suomalaisten opinkäynnistä ulkomailla ennen Turun Akatemian perustamista”. Läsnä oli 31 henkeä.
Syyskuun kokouksessa 24.9. seuran kunniajäsen, prof. Anto Leikola kertoi maineikkaasta kuoriaistutkijasta kreivi C. G. Mannerheimistä. Läsnä oli 31 henkeä.
Lokakuun kokouksessa 29.10. prof. Heikki Solin kertoi Ciriaco Anconalaisesta otsikolla ”Kun antiikki löydettiin”. Läsnä oli 30 henkeä.
Marraskuun kokouksessa 26.11. akateemikko Olavi Granö puhui aiheesta: ”J. G. Granön ’Puhdas maantiede’ — maisema- ja aluetutkimuksen alku”. Läsnä oli 31 henkeä.
Pikkujoulukokouksessa 17.12. tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna kertoi geomagnetismin tutkimuksen oppihistoriallisista linjoista. Läsnä oli 19 henkeä.
Kevätretki lauantaina 16.5. suuntautui Tuusulanjärven kulttuurimaisemiin fil.lis. Niilo Luukasen johdolla. Järvenpään galleriassa tutustuttiin Eero Järnefeltin ja Venny Soldan-Brofeldtin kokoelmiin sekä Aholassa Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin elämäntöitä esittelevään näyttelyyn. Retkeen osallistui 22 henkeä.
On ilahduttavaa havaita, että samaan aikaan kun monet tieteelliset seurat valittavat kuukausikokoustensa osanottajamäärän painuvan yhä alhaisemmaksi — ovatpa monet jopa luopuneet kokonaan niiden järjestämisestä — seuran kokouksissa käy vuosi vuodelta yhä enemmän väkeä.
 

Talous. Seuran taloudessa on useita vuosiajatkunee taantuman jälkeen tapahtunut ilahduttavaa paranemista. Seuran tulot 1998 olivat 15 566,— ja etupäässä kokouskuluista muodostuvat menot 10 686,90. Ylijäämä vuoden lopussa oli 4879,10. Jäsenmaksunsa maksamatta jättäneitä oli vuoden lopussa lähes 30.
 

Muuta.
Seuran kunniajäsen (vuodesta 1991), sanskritin ja vertailevan kielitieteen täysinpalvellut professori Pentti Aalto kuoli 81 vuoden ikäisenä 30.11.1998. Puheenjohtaja osallistui prof. Aallon siunaustilaisuuteen 9.12. ja laski seuran kukkalaitteen kunniajäsenen arkulle. Professori Aalto muistetaan monipuolisen kielitieteellisen tuotantonsa ohella The History of Learning and Science in Finland 1828–1918 -sarjaan kirjoittamistaan kolmesta osasta.

Merkkipäiviä: Seuran pitkäaikainen jäsen professori Heikki Solin täytti syyskussa 60 vuotta. Merkkipäivän johdosta julkaistiin prof. Solinin mittavasta epigrafisesta työstä koottu artikkelikokoelma Analecta Epigraphica 1970– 1997. (ed. M. Kajava. Acta Instituti Romani Finlandiae vol. XXI). Puheenjohtaja oli läsnä kirjan luovutustilaisuudessa.

Neljäs Jaakko Suolahti-luento järjestettiin 15.1.1998 seuran perustajan ja ensimmäisen kunniajäsenen prof. Jaakko Suolahden muistoksi. 18.1. tuli kuluneeksi 80 vuotta professori Suolahden syntymästä. Professori Liliane Bodson Liègen yliopistosta Belgiasta puhui Tieteiden talolla järjestetyssä tilaisuudessa aiheesta ”In search of Roman Zoology: Pliny the Elder on Animals”.

Näyttely: I sanningens namn — Totuuden nimessä. Finska Vetenskaps-Societetens 160-årsjubileumsutställning — Suomen Tiedeseuran 160-vuotisjuhlanäyttely. Tieteiden talo 22.9.–21.11.

Suomen Filosofinen yhdistys vietti 1998 125-vuotisjuhlaansa ja järjesti sen kunniaksi 16.–17.10. juhlakollokvion otsikolla ”Näkökulmia suomalaisen filosofian historiaan”.

Ranskalaisen matemaatikko-tutkimusmatkailijan ja Suomen-kävijän Pierre-Louis Moreau de Maupertuis'n (1698–1759) syntymän 300-vuotisjuhlaa vietettiin Torniossa 2.–3.11. Järjestelyihin osallistui seuran jäsen, dosentti Osmo Pekonen.

Z. Topeliuksen juhlavuotta on vuoden mittaan muistettu eri tavoin monissa yhteyksissä.
 

Kirjallisuutta 1998.
C. W. Gylden: Suomalaisen metsänhoidon opas. Suomentanut ja esipuheella varustanut Matti Leikola.
Kari Kaila: Revontulet. Ursa.
Fred Karlsson: Kielitieteiden tohtorinväitöskirjat Suomessa 1840–1997. Helsingin yliopisto, Yleisen kielitieteen laitos, julkaisuja no. 29 (Tieteessä tapahtuu 5/1998).
Raimo Lehti: Lumihiutaleet ja maailmankuvat. Ursa (Tieteessä tapahtuu 1/1999).
Jari Niemelä: Vain hyödynkö tähden? Valistuksen ajan hyötyajattelun, luonnontieteen ja talouspolitiikan suhde Pehr Adrian Gaddin elämäntyön kautta tarkasteltuna. Historiallisia tutkimuksia 199. Suomen Historiallinen Seura.
Osmo Pekonen: Tuhat vuotta. WSOY.
Kari Saastamoinen: Liberalismi. SITRA.
Mikko Salmela: Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata. Otava (Tieteessä tapahtuu 4/1998).
Heikki Solin: "Storia degli studi epigrafici in Finlandia", teoksessa Epigrafi e studi epigrafici in Finlandia. Acta Instituti Romani Finlandiae vol. XIX. Roma 1998, 1–71.
Päiviö Tommila (toim.): Miten meistä tuli historian tohtoreita. Suomen Historiallinen Seura.
Päiviö Tommila (toim.): Historiantutkijan muotokuva. Suomen Historiallinen Seura: Käsikirjoja 17:2.
Totuuden nimessä. Kaksitoista merkittävää Suomen Tiedeseuran jäsentä. Toim. Per Schybergson. Sphinx, Sarja B: lisäjulkaisu 1998 (myös ruotsiksi) (Tieteessä tapahtuu 8/1998).
Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja Hippokrates on ehtinyt 15. vuosikertaansa ja sisältää tavan mukaan monipuolisen valikoiman kirjoituksia.
Tieteessä tapahtuu -lehti on jälleen julkaissut joukon oppihistoriallisia artikkeja, katsauksia ja arvosteluja, joista osa perustuu seuran kokouksissa pidettyihin esitelmiin. Seura arvostaa suuresti Tieteellisten seuraín valtuuskunnan oppihistoriallista panosta.



[Pääsivu]