Samansukuisia sanoja suomen ja unkarin kielessä

Tätähän fennougristilta vähän väliä kysytään: mitkä ovat ne suomen sanat, joilla on vastine unkarissa, ja minkälainen? Jonkinlaisia listoja on julkaistu erinäisissä perusteoksissa ja artikkeleissa, varsinaisista etymologisista sanakirjoista nyt puhumattakaan; lisäviitteitä näihin löytyy tiedoston lopusta. Tässä kuitenkin yksi lista. Ennen kuin selaat sivua sanalistan kohdalle, vilkaise seuraavia alustavia kommentteja:

Tämä lista ei ole lopullinen, täydellinen eikä kiistämätön. Monia sanoja voisi ehkä lisätä ja toisia poistaa, joistakin ovat eri tutkijat eri mieltä. Muistettakoon myös, että tämä ei ole kattava "vanhimman sanastomme" luettelo. Suomessa on sanoja, jotka kautta kielikunnan esiintyvistä vastineistaan päätellen ovat ikivanhoja mutta kuitenkin puuttuvat unkarista; vastaavasti unkarissa on näköjään vanhoja sanoja, jotka vain näyttävät suomesta kadonneen.

Ainakin listan lukijan toivoisi huomaavan seuraavat keskeiset näkökohdat:

• Samansukuiset sanat eivät aina ole kovinkaan selvästi samannäköisiä, koska äänteet ovat voineet tuhansien vuosien kuluessa muuttua rajustikin. (Esim. sanan alussa näkyy suomen p:tä systemaattisesti vastaavan unkarin f-. Sanansisäiset äänteet ovat muuttuneet vielä ankarammin.) Joissain tapauksissa myös jompikumpi kielistä on liittänyt ikivanhaan sanavartaloon suffiksin, joka toisesta puuttuu: mehiläinen on unkariksi vain méh, unkarissa taas fészek 'pesä' and fazék 'pata' ovat saaneet peräänsä k:llisen johdinaineksen.
• Merkityksetkin voivat muuttua, joskus voimakkaastikin. Ei ehkä ole vuorenvarmaa mutta periaatteessa mahdollista kuitenkin, että suomen palvoa liittyisi unkarin sanaan falu 'kylä', jos ajatellaan, että taustalla olisi jokin 'kylän palvontakohdetta, toteemia, heimojumalaa' tms. merkitsevä sana.
• Paljon vanhinta sanastoa on kadonnut kummastakin kielestä, ja katoamisprosessi jatkuu yhä, kuten tämä listakin osoittaa. Siinä on vanhentuneita tai vain murteittain säilyneitä sanoja, joita nykypuhujat harvoin enää tuntevat, kuten suomen kuu merkityksessä 'rasva, tali'.
• Ei ole kaikki kultaa mikä kiiltää. Monet nykysuomessa ja -unkarissa samannäköiset sanat ovat lainaa jostain muusta, yhteiseurooppalaisesta alkulähteestä, esimerkiksi suomessa ruotsista ja unkarissa vastaavasta saksan kielen sanasta.
• Tästä listasta näkyy kielten suhteen syvyys: sanat ovat keskeistä ns. perussanastoa. Maanviljelys- ja teknologiasanastoa ei juuri ole, metalleistakin näyttää esi-isillä olleen vain epämääräinen käsitys, kun suomen vaski-sanan vastine merkitsee unkarissa 'rautaa'.
• Sanoja on lainattu naapureilta koko ajan, jo vanhimmassa suomalais-ugrilaisessa muinaisuudessakin. Jotkin sanat ovat indoeurooppalaisista kielistä peräisin. Joitakin on pidetty mahdollisina todisteina yhteisestä alkusukulaisuudestakin, esim. nimi- ja vesi-sanathan muistuttavat indoeurooppalaisia vastineitaan - mutta kyseessä voi olla ikivanha lainautuminenkin. Sitä paitsi satunnaisia samannäköisyyksiä on minkä hyvänsä kahden kielen kesken.

Seuraavissa listoissa mainitaan ensin suomenkielinen sana, sitten sen unkarilainen vastine, jonka merkitys on selitetty vain jos se selvästi poikkeaa suomalaisen sanan merkityksestä.

Verbejä

(Unkarin verbit ovat tavallisimmassa sanakirjamuodossaan eli yksikön 3. persoonassa, joka on joko täysin päätteetön tai ik-päätteellinen.)

elää - él
imeä - emik (vanh.)
uida  - úszik
kadota  - hagy 'jättää'
kuolla  - hal
mennä  - men-, megy-
nuolla  - nyal
niellä  - nyel
pelätä  - fél
punoa  - fon 'kehrätä, punoa'
tuntea  - tud 'tietää'
antaa  - ad
juoda  - iszik, iv-
syödä  - eszik, ev-
kulkea  - halad 'edetä, edistyä'
kuunnella  - hall 'kuulla'
kytkeä  - köt 'sitoa'
löytää  - lel
lyödä  - lõ 'ampua'
lykätä  - lök
nähdä  - néz 'katsoa'
pitää  - fûz 'sitoa, yhdistää'
sulaa  - olvad
tehdä  - te(sz)
tuoda  - toj- 'munia'
vetää  - vezet 'johtaa, taluttaa'
viedä  - vi(sz)
olla  - val-, vol-
lienee - lesz 'tulee olemaan'

Paikka- ym. suhteita

ala-  - al-
ete-   - el-
myö- (myötä ym.) - mög- 'taka-'
vii(meinen) - vég 'loppu'

Ihmisiä

appi - (murt.) ipa
miniä - meny
?nainen, ?neiti - nõ 'nainen'
vävy - võ
orpo - árva (vanha indoeurooppalainen lainasana, samaa sukua kuin esim. engl. orphan)
poika - fi(ú)

Ihmisten tavaroita ja tekosia

vyö - öv
jousi - íj
nimi - név
ikä - év 'vuosi'
arvo - ár 'hinta'
nysi (murt.) 'varsi' - nyél
nuoli - nyíl
vaski - vas 'rauta'
vuode - ágy
kota - ház 'talo'
kunta - had 'sotajoukko'
liemi - lé 'liemi, mehu'
pato - fal 'seinä'
pata - fazék
solmu - csomó
voi - vaj

Eläimiä, luontoa, luonnonilmiöitä

joki - -jó (joissain joennimissä, esim. Sajó)
kuu  - ho(ld)
kala - hal
pesä - fészek
puu - fa
vesi - víz
onsi (ontto, ontelo) - odú
yö - éj
jää - jég
kivi - kõ
(aamun)koi - haj(nal)
kyy - kígyó 'käärme'
mehiläinen - méh
mesi - méz
pilvi - felhõ
pyy - fogoly
sää - ég 'taivas'
säynävä - õn
siili - sün(disznó)
salava - szil(fa)
sarvi - szarv (indoeur. lainasana)
syksy - õsz
hiiri - egér
tyvi - tõ
täi - tetû
talvi - tél

Ruumiinosia

jänne - ideg 'hermo'
kusi - húgy
kyynel - könny
maksa - máj
syli - öl
silmä - szem
aivot - agy
jalka - gyalog 'jalkaisin'
kuu (murt.) 'tali, rasva' - háj
kyynär(pää) - könyök
käsi - kéz
löyly - lélek 'sielu'
pii (esim. kamman tai haravan) - fog 'hammas'
pää - fõ, fej
suoni - ín
sappi - epe
sydän - szív
veri - vér
olka - váll
ydin - velõ

Ominaisuuksia

hupa - sovány 'laiha'
täysi - tele
uusi - új

Lukusanoja

kaksi - kettõ
kolme - három
neljä  - négy
viisi - öt
kuusi - hat
sata - száz (indoeur. lainasana)

Hanki parempaa luettavaa:

Abondolo, Daniel (ed.): The Uralic Languages. London: Routledge, 1998.

-- Tuorein kansainvälinen yleiskatsaus kielikuntaamme, vaikka etymologia sinänsä onkin kirjassa aika vähällä huomiolla.

Benkõ, Loránd (Hg.): Etymologisches Wörterbuch des Ungarischen. Budapest: Akadémiai Kiadó, 1992-1997.

-- Uusin unkarin etymologinen sanakirja, suomalais-ugrilaisen sanaston osalta pohjana paljolti UEW.

Bereczki Gábor: A magyar nyelv finnugor alapjai. Budapest: Universitas, 1995.

-- Unkarin kielen suomalais-ugrilaisia taustoja unkarilaisille opiskelijoille ja muillekin.

Campbell, Lyle: Historical linguistics. An introduction. Edinburgh: University Press 1998.

-- Yksi monista hyvistä yleisjohdatuksista kielihistoriaan. Tässä kirjassa on ilahduttavasti suomenkielisiä ja suomalais-ugrilaisia esimerkkejä, tosin pienin kauneusvirhein.

Collinder, Björn: Fenno-Ugric Vocabulary. An Etymological Dictionary of the Uralic Languages. Uppsala, 1955.

-- Erittäin tiivis ja niukka, nykyään jo vähän vanhentunut ja käytössä väistynyt UEW:n tieltä.

Csepregi Márta: A finn mint rokon nyelv. Budapest: Nemzeti Tankönyvkiadó, [3rd ed.] 1997.

-- "Suomi sukukielenä" -oppikirja unkarilaisille.

Csepregi Márta (szerk.): Finnugor kalauz. Budapest: Panoráma, 1998.

-- Laaja yleisesitys suomalais-ugrilaisista kielistä ja kansoista unkarilaiselle nykylukijalle.

Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa. Helsinki: SKS, 1990.

-- Otsikko puhuu puolestaan.

Häkkinen, Kaisa : Esisuomalainen pyyntikulttuuri ja maanviljely sanastohistorian kannalta. - In: Paul Fogelberg (ed.), Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 153. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica, 1999.

-- Analyysi vanhimmasta sanastostamme kulttuurin kuvastajana.

Janhunen, Juha: Uralilaisen kantakielen sanastosta. - Journal de la Société Finno-Ougrienne 77. Helsinki 1982.

-- 1980-luvun merkittävimpiä katsauksia vanhimman sanastomme tutkimukseen.

Kulonen, Ulla-Maija: Johdatus unkarin kielen historiaan. Helsinki: SKS, 1993.

-- Selkeä opaskirja, josta löytyy unkarin suomalais-ugrilaisia taustoja - ja myös nuo "yhteiset sanamme".

Laakso, Johanna: Karhunkieli. Pyyhkäisyjä suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen. Helsinki: SKS, 1999.

-- Kepeämpi johdatus fennougristiikkaan.

A magyar szókészlet finnugor elemei. Etimológiai szótár. Budapest: Akadémiai Kiadó, 1967-1978.

-- Unkarin etymologinen sanakirja.

Rédei, Károly (& al.): Uralisches etymologisches Wörterbuch. Wiesbaden: Harrassowitz, 1988.

-- Vertaamattoman laaja etymologinen sanakirja, jossa hakusanoina ovat oletetut suomalais-ugrilaiset (ym.) kantamuodot.

Rédei, Károly: Õstörténetünk kérdései. A nyelvészeti dilettantizmus kritikája. Budapest: Balassi Kiadó, 1998.

-- Unkarilaisille lukijoille tarkoitettu lyhyt suom.-ugr. kielisukulaisuuden esittely sekä painavaa kritiikkiä Unkarissa viime vuosikymmeninä liikkuneista huuhaateorioista kuten unkarilais-turkkilainen tai unkarilais-sumerilainen kielisukulaisuus.

Sammallahti, Pekka: Historical phonology of the Uralic languages. - In: Denis Sinor (ed.), The Uralic languages. Description, history and foreign influences. Leiden - New York - København - Köln: Brill, 1988.

-- Tiivis esitys äännehistoriasta, eli "kantakieli ja miten siitä on tultu nykykieliin", liitteenä luettelo uralilaisista, suomalais-ugrilaisista ja suomalais-permiläisistä sanoista oletettuine kantamuotoineen.

Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. Helsinki: SKS, 1992-.

-- Tuorein suomen kielen etymologinen sanakirja. Osat 1 (A-K) ja 2 (L-P) ilmestyneet, kolmas ja viimeinen osa tulossa piakkoin.

 

 

Lisää suomalais-ugrilaisia "usein esitettyjä kysymyksiä".
Muita suomalais-ugrilaisia linkkejä.

Päivitetty 11.9.2000.