Yksikön 3. persoonan esiintymät Kolmannen persoonan esiintymät voivat olla sekä subjektitäydennyksellisiä subj.-persoonana puheena oleva että täydennyksettömiä. Jälkimmäisistä ovat erityisen huomattavia seuraavat tapaukset. 1. Subjektitäydennys saattaa puuttua sen johdosta, että tämä täydennys on edeltävässä tekstissä, juuri edellä sanotussa tai ettz se ymmärretään helposti puhumatilanteesta. - Milloin laiska työnsä tekee: talvella ei tarkene, kesäl: ei kerkiä. (S1.) - Teen nyt näin, meni syteen tai saveen. - Onko isä kotona? - On. 2. Hyvin tavallista on, että yks. 3. pers:n esiintymään ei kuulu mitään subjektitäydennystä, kun sen tarkoittama tekeminen halutaan ilmaista yleispätevänä, ts. kun yks. 3. pers:n esiintymän merkitykseen sisältyvä pronominiaines, se viittaus johonkin ymmärretään niin kuin "mikä tahansa, kuka hyvänsä, jokainen, ei kukaan, ei mikään". - Kaikesta näkee (ts. jokainen, kuka hyvänsä, joka asiaa tulee harkinneeksi, näkee milloin hyvänsä), että hän on ammattilainen - Melkeinpä luulisi (= kuka hyvänsä luulisi), että hän ei ole oikein viisas. - Puheestasi kuulee, että olet savolainen. - Hänen sanoihinsa ei voinule luottaa Kyllä se nyt arvataan, mitä siitä tulee (= on olemassa monnia henkilöitä, iotka arvaavat) Kyllä sen nyt arvaa, mitä siitä tulee (=jokainen, joka tutustuu tilanteeseen, arvaa, mitä siitä ja siitä tulee). Näitä yks. 3. pers:n esiintymiä nimitetään generalisoiviks eli yleistävästi epämääräispersoonaisiksi ilmauksiksi. Tästä asiasta voi olla eri mieltä. Tästä asiasta voidaan olla eri mieltä Luulisin, että ---. Luulisi. että -- Suomen kielen passiivi Passiivin persoonamuodon tehtävät Passiivin eri moduksissaaaa ja tempuksissa on kussakin vain yksi persoonamuoto (tähän perustuu passiivin nimittäminen yksipersoonaiseksi pääluokaksi). Sen esiintymiin ei kuulu subjektitäydennystä. Sen tehtävät ovat seuraavanlaisia. 1. Pass. persoonamuotojen esiintymien avulla saatetaan ilmoittaa teon suorittajaksi epämääräinen persoonallinen olento. Tavallista on edelleen, että tekijöinä olevia henkilöitä tai muita persoonallisi olentoja ilmaistaan olevan useita, jopa hyvinkin monia. - Asiasta ilmoitetaan lehdissä. - Hänestä ajatellaan (= hyvin monet ajattelevat, yleisest ajatellaan) vain hyvää. - Käyden kylään päästään, juosten tielle jäädään. (Sl.) - Huomenna ajetaan Turkuun (I morgon kör vi till Åbo). Kassa suljetaan kello 15.00 (Kassan stängs klockan 15). huom. rädda = pelastaa, räddas = sekä pelastetaan että pelastuu, vända = kääntää, vändes = 1) käännetään, 2) kääntyy (Endast en räddades = Vain yksi pelastettiin tai Vain yksi pelastui). Dörren öppnades Ovi avattiin (Ovea ei avattu) Ovi avautui (nek. Ovi ei avautunut) Två av passagerarnas räddades tack vare att de hade flytväst. Kaksi matkustajaa pelastui, koska heillä oli pelastusliivit päällä. Pelastunut mies Pelastettu mies 2. Passiivimuotojen esiintymiä käytetään myös verhoilmauksina: a) Puhekielessä - Mennään nyt! - Jussi, ei puhuta roskaa. - Mennään nyt kotiin. Ei me nähty mitään. ei me uskalleta nukkua. b) Kysymyksissä - Mistäs kaukaa ollaan? - Mitä nyt niin kovasti puuhataan? 3. Subjektitäydennyksen puuttuminen on tavallista, kun yks. 3. pers:n tarkoitteena on iokin luonnonilmiöihin - Sataa ja myrskyää. - Oli ruvennut ripeksimään vettä ja tuulemaan pohjoisesta - Illalla tyveni. vrt. Ilma tyveni. 4. Eräät subjektittomat yks. 3. pers:n esiintymät ilmaisevat kuulc näkö- tai hajuaistimuksia. - Etäällä jyrisi ja salamoi. - Korvissa humisee. vrt. Tuuli humisee. - Kaislikossa suhisee. - Silmissäni vilisee. - Huoneessa käryää inhottavalta. 5.1 Jos verbin yks. 3. pers:n esiintymän tarkoitteena on jokin ruumiillinen tai sielullinen tunne, on nominatiivisubjektin puuttuminen erittäin tavallista. Sen sijaan objektitäydennys on miltei säännöllinen. - Rintaani ahdistaa. - Minua aivastuttaa. - Hammasta arastaa purressa. - Minua ujostuttaa - unettaa - uuvuttaa - valvottaa vapisuttaa. - Jalasta vetää suonta. 5.2 Yks. 3. pers:n täydennyksenä on objektin lisäksi I inf:n lyhyempi muoto. - Minua ellotti katsellaa moista. - Minua ilahduttaa saada tavata teitä. - Tyttöä ujostutti laulaa vieraille. 6. Verbien näyttää, tuntua ja vaikuttaa yks.3.pers:n eräät esiintymät ilmaisevat nekin jonkin vaikutelman kokemista ja saattavat sellais: olla vailla subjektia. Niiden täydennyksenä on usein elatiivi ja ablatiivi (jstak näyttää jltak), I inf:n lyhyempi muoooto tai sivulause. - Hänestä tuntui kolkolta lähteä. - Minusta vaikuttaa siltä, kuin hän ei tosissaan yrittäis. - Rupesi näyttämään uhkaavalta. - Täällä alkaa tuntua viileältä. 7. Verbien luonnistaa, onnistaa yks. 3. pers:n esiintymät voivat olla subjektittomia; tällöin niiden täydennyksenä on yl. partitiiviobjekti. - Sinua luonnisti - onnisti hyvin. 8. Eräät sopivaisuutta tai välttämättömyyttä tarkoittavat yks. 3. pers:n esiintymät, joihin kuuluu täydennyksenä I inf:n lyhyemmän muodon esiintymä sekä genetiivi, muodostavat oman tärkeän rvhmänsä. - Miesten ei auttanut lähteä. (vain kielt.) - Asia on niin kuin sen kuuluukin olla. - Kenen hyvänsä kannattaa ottaa neuvo varteen. - Ei heidän tarvitse hävetä. - Poikia ei tarvinnut kahta kertaa käskeä. 9. Verbin olla yks. 3. pers:n esiintymiin voi liittyä erilaisia täydennyksiä. Eräissä tapauksissa on syntynyt saneliitto vailla subjektia ja verrattavissa edellä esitettyihin ilmauksiin. a) On kuuma - kylmä - myöhä. On ahdasta - hiljaista - syksyistä. On levotonta - raauhallista - tunnelmallista. Tässä on matalaa - syvää. Sveitsissä on kallista. b) On edullista - hauska - hauskaa - helppo - helppoa lähteä. Meidän on varhaista lähteä. Käsittämätöntä - merkillistä - omituista, että... c) On kesä. Nyt on melkein talvi. vrt. Hän on melkein terve. Ei ole pakkanen. - Ei ole rahaa. d) Äidin oli kovi ikävä poikaansa. Lasten tuli uni - ikävä äitiä. e) Tietoon käy luottaminen. Mitä nyt olisi tehtävä. f) Onko sinusta niin pitkälle matkalle lähtijäksi? Hänestä ei ole mihinkään - tällaiseen tehtävään. g) Noo, sittenhän teillä on hyvin kaikin puolin. h) Aikomuksenamme oli mennä työmme jälkeen uimaan.