Nykyinen työnantajani on Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos, missä toimin lukuvuoden 2007–2008 ajan yleisen kielitieteen yliopistonlehtorina. Toimenkuvaani kuuluu nimikkeen mukaisesti opetus ja tutkimus (ja nimikkeen mukaisen lisäksi erinäisiä hallinnollisia tehtäviä, kuten yliopistollinen tapa nykyään on). Opetan mm. yleisen kielitieteen perusteita, diskurssianalyysia ja kieliopin teoriaa eri näkökulmista.

Ennen tämänhetkistä tehtävääni olen viimeksi toiminut suomen kielen professorina Jyväskylän yliopiston kielten laitoksessa lukuvuonna 2006–2007. Sitä ennen olin valtakunnallisen kielentutkimuksen tutkijakoulu Langnetin leivissä olen (tutkimus)koordinaattorin nimikkeellä vuoden 2003 alusta kesään 2006. Toimenkuvanani oli tehdä kaikkea maan ja taivaan väliltä; paljolti se piti sisällään hallinnointia, opetuksen ja muiden asioiden suunnittelua, kaikkinaista neuvontaa ja toisaalta oman tutkimuksen tekoa, mutta paljon muutakin – ylipäätään liki mitä tahansa.

Vuodet 1997–1998 toimin tutkimusavustajana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa "morfosyntaksin kuvaus suomen kielen kognitiivisessa kieliopissa" Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksella. Samassa hankkeessa samalla nimikkeellä toimivat silloin Lari Kotilainen ja Maija Vilkkumaa; hankkeen vastuullinen johtaja on prof. Pentti Leino. Projektista lähtöni jälkeen siihen tulivat  mukaan myös FT Ilona Herlin sekä uudet tutkimusavukkaat Suvi Honkanen, Laura Visapää ja Laura Vesa. Itsekin olin hankkeessa vielä käytännössä mukana vuoden 1999 loppuun asti (jolloin hanke päättyi), asianharrastuksesta tai jotain. Tai ehkä siksi, etten osaa (enkä halua) jättää asioita kesken.

Sittemmin olin vuosina 2000–2002 samaan tapaan käytännössä mukana Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa "nykysuomen juuret: infiniittisten rakenteiden lähihistoria". Tässä uudessa hankkeessa toimi sama tutkijakaarti kuin edellisessä Laura Vesaa lukuun ottamatta sekä lisäksi Aki Ontermaa ja loppuvaiheessa Heli Pekkarinen.

Päätyökseni olin vuoden 1999 alusta vuoden 2002 puoliväliin valtakunnallisen kielentutkimuksen tutkijakoulu Langnetin tutkijakoulutettava ja kirjoitin väitöskirjaani. Väitöskirja tarkastettiin 17.1.2003. Vuoden 2002 loppupuoliskon olin Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen ATK-viritteisen tutkijan tehtävässä. Pääasiallinen toimenkuvani tuossa tehtävässä oli tietää edes jotakin ATK-muotoisista kieliaineistoista (korpuksista) ja kertoa niistä ja niiden käytöstä muille suomen kielen tutkijoille. Nykyisessä koordinaattorin tehtävässäni aloitin vuoden 2003 alusta, ja tehtävä jatkuu vuoden 2006 loppuun.

Ylioppilastutkinto 31.5.1991 Tapiolan lukio

HuK 3.6.1997 Helsingin yliopisto, pääaine suomen kieli

FM 16.12.1997 Helsingin yliopisto
pääaine suomen kieli
sivuaineet yleinen kielitiede ja kognitiotiede

FT 18.2.2003 Helsingin yliopisto, pääaine suomen kieli

Dosentuurit

Suomen kielen dosentti
Joensuun yliopisto 20.1.2005–
Helsingin yliopisto, 2.5.2007–
Docent i finska språket
Åbo Akademi, 13.4.2007–

2006: Kieliaineiden tohtoritarveselvitys 2006. Tutkijakoulu Langnet, Joensuu (46 s.)

2003: Antaa sen muuttua. Suomen kielen permissiivirakenne ja sen kehitys. SKS, Helsinki. (Väitöskirja)

Leino, Jaakko (toim.) 2008: Constructional Reorganization. Constructional Approaches to Language, vol. 5. John Benjamins, Amsterdam.

Leino, Jaakko - Östman, Jan-Ola (toim.) 2002: iccg2. Second International Conference on Construction Grammar. Konferenssin abstraktikirja.

Laakso, Ville - Leino, Jaakko - Raukko, Jarno (toim.) 2001: Postcards, Implicitness, Constructions. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos, Helsinki.

Leino, Pentti - Herlin, Ilona - Honkanen, Suvi - Kotilainen, Lari - Leino, Jaakko - Vilkkumaa, Maija 2001: Roolit ja rakenteet. Antaminen, allatiivi ja suomen datiivin arvoitus. SKS, Helsinki.

(tulossa): What’s it doing in a complement? On the syntax and semantics of the Finnish että clause. – Jan-Ola Östman & Mirjam Fried (eds.): Constructional Approaches to Language III.

2008: Grammar as a Construction Site. – Leino, Jaakko (toim.): Constructional Reorganization. Constructional Approaches to Language, vol. 5. John Benjamins, Amsterdam. 1–10.

2007: Idioms, sentence types, and grammatical rules: how context becomes grammar. – Csepregi Márta & Virpi Masonen (toim.): Grammatika és kontextus. Új szempontok az uráli nyelvek kutatásában. Urálisztikai tanulmányok 17. Budapest: ELTE Finugor Tanszék. 218–226.

2006: Ei haittaa, että/kun/jos/vaikka sattuu. Eräiden konjunktiosivulauseiden konstruktiokieliopin mukaisesta kuvauksesta. – XXXI Kielitieteen päivät – The FinEst Conference of Linguistics. S. 366–376.

& Johanna Kuningas 2006: Word Orders and Construction Grammars. – Suominen, Mickael ym. (toim.): A Man of Measure. Festschrift in Honour of Fred Karlsson on his 60th Birthday. A special supplement to SKY Journal of Linguistics, vol 19:2006. S. 301–309.

& Jan-Ola Östman 2005: Constructions and variability. – Mirjam Fried & Hans Boas (toim.): Grammatical Constructios: Back to the Roots. Constructional Approaches to Language 4. Amsterdam, Benjamins. S. 191–213.

& Johanna Kuningas 2005: Structure informationnelle et l’ordre des mots avec les exemples du français, kabyle et du finnois. – Fernandez-Vest, Jocelyne (ed.): Les langues ouraliennes aujourd’hui: Approche linguistique et cognitive – The Uralic languages today: A linguistic and cognitive approach. Bibliothèque de l’Ecole des Hautes Etudes. Librairie Honoré Champion, Paris. S. 587–598.

2005: Passiivin infinitiivimuodot suomen murteissa. – Herlin, Ilona – Visapää, Laura (eds.): Elävä kielioppi. Suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa. SKS, Helsinki. S. 231–257

2005: Frames, profiles and constructions. Two collaborating CGs meet the Finnish Permissive Construction. – Jan-Ola Östman & Mirjam Fried (toim.): Construction Grammar(s): Cognitive Grounding and Theoretical Extensions. Constructional Approaches to Language 3. Amsterdam, Benjamins. S. 89–120.

2003: Sääntö vai poikkeus? Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 17. tammikuuta 2003. – Virittäjä 107, s. 246–250.

2002: Sukupolvien kuilu ja muita rotkoja. – Herlin, Ilona – Kalliokoski, Jyrki – Kotilainen, Lari – Onikki, Tiina (toim.): Äidinkielen merkitykset. S. 134–146.

2001a: Antamiskehys kognitiivisena konstruktiona. - Leino, Pentti - Herlin, Ilona - Honkanen, Suvi - Kotilainen, Lari - Leino, Jaakko - Vilkkumaa, Maija: Roolit ja rakenteet. Henkilöviitteinen allatiivi Biblian verbikonstruktioissa. SKS, Helsinki. (Luku 2, s. 67-103)

2001b: Antamiskehyksen laajentumat. - Leino, Pentti - Herlin, Ilona - Honkanen, Suvi - Kotilainen, Lari - Leino, Jaakko - Vilkkumaa, Maija: Roolit ja rakenteet. Henkilöviitteinen allatiivi Biblian verbikonstruktioissa. SKS, Helsinki. (Luku 6, s. 220-257)

2001c: 7 Permissiivisyys: infinitiivit. - Leino, Pentti - Herlin, Ilona - Honkanen, Suvi - Kotilainen, Lari - Leino, Jaakko - Vilkkumaa, Maija: Roolit ja rakenteet. Henkilöviitteinen allatiivi Biblian verbikonstruktioissa. SKS, Helsinki. (Luku 7, s. 258-314)

2001d: Suomen kielen passiivin ensimmäinen infinitiivi.  – Seilenthal, Tõnu (toim.): Congressus nonus internationalis Fenno-Ugristarum 7.–13.8.2000 Tartu. Pars V. Dissertationes sectionum: Linguistica II. Tartu. S. 269–274.

1999: Selvää on se, että. – Kielikello 3/99, s. 20–25.

1999: Mitä tarkoittaa se, että? Se-pronominista subjektina ja objektina toimivan että-lauseen yhteydessä. – Virittäjä 103, s. 27–51.

2000: Murteiden maistelu. Oiva Arvola Yhtäkoska, yliperän kielen sanakirja; Unto Eskelinen Tavvoo savvoo, savon kielen sanakirja; Kerttu Karhu Eheroon taharoon, Etelä-Pohjanmaan murteen sanakirja; Juhani Mäkelä Stadin snadi slangisanakirja. – Virittäjä 104, s. 480–483.

The Meaning of iff eli män tarkoitus. – Laakso – Leino – Raukko (toim.) 2001, s. 208–213.
Töölönlahti Bay. Ilta-Sanomat x. y. 2000
Kiitos sukulaisuudesta. Ilta-Sanomat 16. 9. 2000
Miksei myöskin? Ilta-Sanomat 9. 1. 2000
(Yhdessä Laura Visapään kanssa): Voi luoja - butter creator! HS:n Nyt-liite 15.10.1999
Kummitteleeko haamu? Ilta-Sanomat 14. 8. 1999
Euroopan yhdysvallat? Ilta-Sanomat 8. 8. 1998.
Pieni suomi? Ilta-Sanomat 18. 7. 1998.

1997: Se, että. Että-lauseeseen liittyvä se-sana kirjoitetussa asiasuomessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 113+5 sivua.

Konferenssitapahtumien järjestäminen:

Konferenssiesitelmät:

(Tätä listaa ei ole päivitetty enää vähiin aikoihin.)

4.–5.5.2006: Kieliaineiden tohtoritarve Suomessa. Tohtorituotannosta, yliopistoviroista ja jatkokoulutuksen periaatteista. XXXIII Kielitieteen päivät, Turku.

17.–18.10.2005: Convergent and divergent trends in Construction Grammar(s). Converging and Diverging Tendencies in Cognitive Linguistics -konferenssi, Dubrovnik, Kroatia.

24.–25.5.2005: Periferian ympäriltä: kielen funktio, kielioppi ja villakoiran ydin. Språkets Funktion -symposium, Åbo Akademi. (Kutsuttu esitelmä.)

19.–20.5.2005: Saattaako olla, kotiin vai tekemään? Konstruktiot ja saattaa-verbin eri merkitykset. XXXII Kielitieteen päivät, Tampere.

6.–7.5.2004: Ei haittaa, että/kun/jos/vaikka sattuu – suomen kielen konjunktiosivulauseista subjektin ja objektin asemassa. XXXI Kielitieteen päivät, Tallinna.

4.–7.4.2004: Idioms, sentence types, and grammatical rules: how context becomes grammar. Grammar and Context – New Approaches to the Uralic Languages, Budapest.

15.–16.5.2003: Loppukahdennus ja konstruktiokielioppi. XXX Kielitieteen päivät, Joensuu.

6.–8.9.2002: (Yhdessä Johanna Kuninkaan kanssa): Word order in Construction Grammar. How to explain and formalize word order variations in different languages. 2nd International Conference on Construction Grammar, Helsinki.

3.–4.5.2002: (Yhdessä Johanna Kuninkaan kanssa): Puhekielen konstruktiot - informaatiorakenne ja sanajärjestys. XXIX Kielitieteen päivät, Helsinki.

13.–16.3.2002: (Yhdessä Johanna Kuninkaan kanssa): Comparing Information Structure and word order in Finnish, French, Kabyle. Colloque International du C.N.R.S. Les langues ouraliennes aujourd’hui – The Uralic languages today. Pariisi.

22.–27.7.2001: The cognitive organization of grammatical constructions: The case of the Finnish permissive constructions. 7th International Cognitive Linguistics Conference, Santa Barbara, Kalifornia.

17.–19.5.2001: Lyhyt johdatus konstruktiokielioppiin. XXVIII Kielitieteen päivät, Jyväskylä.

6.–8.4.2001: (Yhdessä Jan-Ola Östmanin kanssa): Constructions and variability. 1st international conference on Construction Grammar, Berkeley, Kalifornia.

13.–14.10.2000: Grammaattisten konstruktioiden kognitiivinen järjestyminen: esimerkkitapauksena suomen kielen permissiiviset infinitiivirakenteet. Suomen kognitiivisen kielentutkimuksen yhdistys FiCLA:n laivaseminaari (Turku – Tukholma).

7.–13.8.2000: The Passive Form of the Finnish -TA infinitive. Congressus nonus internationalis Fenno-Ugristarum, Tartto.

9.–14.7.2000: How to Tell Lies in Construction Grammar. 7th International Pragmatics Conference, Budapest.

19.–20.5.2000: Passiivin infinitiivimuodot suomen murteissa. XXVII Kielitieteen päivät, Oulu.

2.–4.9.1999: What do you think and how? On the Syntax and Semantics of the Finnish että clause. The relationship between syntax and semantics in the analysis of linguistic structure -symposiumi, Helsinki.

10.–16.7.1999: Combining two CGs. A Combination of Cognitive Grammar and Construction Grammar (and What to Do with It). 6th International Cognitive Linguistics Conference, Tukholma.

14.–15.5.1999: Suomen kielen permissiivirakenne kognitiivisena konstruktiona. XXVI Kielitieteen päivät, Turku.

Posterit:

(Yhdessä Ilona Herlinin ja Minna Jaakolan kanssa): Kognitiivinen kielentutkimus ja konstruktiokielioppi. Tieteen päivät, Helsinki 12.–16.1.2005.

(Yhdessä Pentti Leinon, Ilona Herlinin, Suvi Honkasen, Lari Kotilaisen, Aki Ontermaan ja Laura Visapään kanssa): Infiniittiset verbirakenteet suomen kirjakielen historiassa. XXIX Kielitieteen päivät, Helsinki 3.–4.5.2002.