aaltofunktio
Kvanttifysiikassa hiukkasta kuvaillaan todennäköisyysaallolla eli aaltofunktiolla.
alkeishiukkanen
Aineen ja/tai energian (ja suhteellisuusteorian mukaan aine on energiaa ja energia ainetta) jakamaton, rakenteeton ja avaruudellisesti pisteetön peruspalikka. Nykykäsityksen mukaan mm. elektroni ja fotoni ovat alkeishiukkasia.
alkuräjähdysteoria
Teoria, jonka mukaan 13.7 miljardia vuotta sitten näkyvä maailmankaikkeus oli pusertuneena hyvin tiheään ja hyvin kuumaan alkutilaan, josta se alkoi laajeta. Perustuu yleiseen suhteellisuusteoriaan. Avaruuden laajeneminen jatkuu tänäkin päivänä.
determinismi
Fysiikan teoria on deterministinen jos samasta alkutilasta aina seuraa sama lopputila.
differentiaalilaskenta
Differentiaali = hyvin pieni (esim. hetkellinen) muutos. Summaamalla äärettömän monta äärettömän pientä muutosta saadaan esim. planeettojen radan lasketuiksi. Helpompaa kuin miltä kuulostaa.
efektiivinen teoria
Kuvailu, joka on voimassa tiettyjen olosuhteiden vallitessa; usein karkeistettu teoria
ellipsi
Planeettaradat ovat ellipsejä. Ellipsin määrittää sen isoakseli ja pikkuakseli (kyllä, on myös olemassa matemaattinen yhtälö)
episykli
Ptolemaioksen systeemissä esiintyvät kuvitteelliset lisäradat, joita planeetat radoillaan kulkivat
fotoni
Valon kvantti. Valoa kaupustellaan pienissä energiapaketeissa, 1 kvantti on pienin mahdollinen.
galaksi
Tähtijärjestelmä, joita on niin kierteisinä kuin ellipsinmuotoisina versioina. Linnunradassa on muutama sata miljoonaa tähteä
Heisenbergin epätarkkuusperiaate
Kvanttifysiikassa hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei pysty samanaikaisesti määrittämään mielivaltaisen tarkasti. Kertoo kuvailuun liittyvän
avaruudelllisen ja ajallisen epämääräisyyden suuruuden.
Hubblen parametri
Mitattava luku, joka kertoo, kuinka nopeasti avaruus tällä hetkellä laajenee.
impetus-teoria
Keskiaikainen kuvitelma siitä, että kun kappale saatetaan liikkeeseen, se saa eräänlaista ajoainetta joka liikkeen myötä kuluu pois. Ei pidä paikkaansa.
kaaos
Oikeampi ilmaus on "deterministinen kaaos": samasta alkutilasta aina seuraa sama lopputila, mutta alkutilaa ei usein pystytä määrittämään mielivaltaisen tarkasti. Joskus (aika usein) pienikin virhe alkutilan määrityksessä voi kumuloitua valtaisaksi virheeksi (eli tietämättömyydeksi) lopputilassa.
karkeistaminen
Luonnon kuvailu, jossa pienen koko- tai aikaskaalan tapahtumista otetaan eräänlainen keskiarvo. Vrt. resoluutio.
kausaalisuus
Suhteellisuusteorian mukaan kausaliteetti on voimassa, jos valon nopeus on suurin sallittu fysikaalinen signaalinopeus, ts. mikään "oikea" tieto ei voi välittyä valoa nopeammin. Tämä periaate on voimassa myös mm. kvanttikenttäteorioissa. Kvanttifysiikka on siis kausaalista.
kiihtyvyys
nopeuden lisäys aikayksikköä kohden, yksikköinä metriä sekunnin neliössä: esim. 3 m/s² tarkoittaa sitä, että nopeus kasvaa tekijällä 3 m/s jokainen sekunti (tässä esimerkissä kiihtyvyys on siis vakio)
klassinen fysiikka
Tarkoittaa yleisesti kaikkia fysiikan tarkasteluita, joissa kvanttifysikaalisia efektejä ei huomioida. Erityisesti Newtonin mekaniikka on klassista fysiikkaa, mutta myös suhteellisuusteoria on tässä merkityksessä klassista.
kosminen mikroaaltotausta(säteily)
Maailmankaikkeudesta joka suunnalta virtaava 3 Kelvin-asteen (-270 C) lämpösäteily, joka on kaiku alkuräjähdyksestä ja syntyi, kun maailmankaikkeus oli 380 000 vuotta vanha.
kosmologia
Oppi maailmankaikkeuden synnystä ja rakenteesta.
kvanttikenttäteoriat
Kvanttimekaniikan yleistys, jossa sekä hiukkaset että voimat esitetään samantyyppisinä, hieman sumeina ja koko avaruuden täyttävinä kenttinä. Kentän tietyn tyyppinen, avaruudessa etenevä "väre" on tässä katsannossa fysikaalinen alkeishiukkanen kuten elektroni tai fotoni. Kaikki modernit alkeishiukkasteoriat ovat kvanttikenttäteorioita.
kvanttimekaniikka
oppi pienten (atomaaristen) kappaleiden liikkeestä. Yleisempi termi on kvanttifysiikka. Usein kvanttimekaniikalla tarkoitetaan 1920-luvun epärelativistista kvanttifysiikkaa (Shcrödingerin yhtälö), josta kehittyi ensin relativistinen kvanttimekaniikka (Diracin yhtälö) ja sitten 1940-luvulla kvanttikenttäteoriat.
kvarkit
Pronien ja neutronien rakenneosasia.
lomittuminen
Kvanttifysikaalinen ilmiö, jossa kaksi (tai useampi) hiukkastilaa on sekoittunut toisiinsa niin, että niillä ei ole täysin itsenäistä identiteettiä.
monimaailmatulkinta
Kvanttifysiikan tulkinta, jonka mukaan jokaisessa kvanttifysikaalisessa todennäköisyysprosessissa maailma ikään kuin monistuu ja kaikki, mikä voi tapahtua, todella tapahtuu.
musta aukko
Tähti, joka on romahtanut kasaan ja jonka massa on niin suuri ettei valo (eikä mikään) pääse pakenemaan sen vaikutuspiiristä. Raja, jonka jälkeen paluuta ei enää ole, on nimeltään tapahtumahorisontti
Newtonin lait
Mm. kappale liikkuu suoraviivaisesti ellei mikään voima vaikuta siihen.
painovoima
Kappaleet vetävät toisiaan puoleensa voimalla, joka on verrannollinen niiden massoihin ja kääntäen verrannollinen niiden etäisyyden neliöön. Miksi? Näin vain on.
resoluutio
Tarkkuus, jolla havainnot tai teoreettinen kuvailu operoi.
Schrödingerin yhtälö
Kvanttimekaniikan perusyhtälö
suhteellisuusteoria
Näitä on kaksi. Suppeampi suhteellisuusteoria kertoo mm. miten liiketila vaikuttaa kellojen käyntiin. Yleinen suhteellisuusteoria on suppeamman suhteellisuusteorian yleistys ja käsittelee tasaisen liikkeen lisäksi myös kiihtyvää liikettä (eli voimia). Yleinen suhteellisuusteoria on teoria painovoimasta.
sähkövaraus
Sähkömagneettisen kentän lähde. Elektronin varaus on (sopivissa yksiköissä) -1, positronin +1, kvarkkien varaukset ovat murtolukuja
(1/3, 2/3, -1/3, -2/3)
valo
Värähtelevää aaltoliikettä ja periaatteessa samaa kuin mm. radioaallot tai röntgensäteily. Koostuu kvanteista (fotoneista). Valon nopeus on 300 000 km/s.
valovuosi
Matka jonka valo kulkee vuodessa, noin 10 biljoonaa (= miljoonaa miljoonaa) kilometriä.
vapaa tahto
Ei liity millään tavoin Heisenbergin epätarkkuusperiaatteeseen.
voima
Nimitys sille fysikaaliselle syylle, joka saa kappaleen muuttamaan liiketilaansa (eli saa aikaan kiihtyvyyksiä).
WMAP
Satelliitti joka 2003 mittasi hyvin tarkasti kosmisen mikroaaltotaustan läpötilan pikkuruiset vaihtelut.