Esitys Helsingin luonnontiedelukiossa 3.5.2000

• Tietokone on monipuolinen mittausväline. Se korvaa useita instrumentteja.
• Voi mitata useaa suuretta yhtä aikaa.
• Mittaustulokset voidaan tallettaa ja jatkaa käsittelyä myöhemmin.
• Tulostenkäsittely voidaan tehdä samalla laitteella kuin mittaus.
• Mahdollistaa monipuolisen ja nopean tulosten käsittelyn ja esittämisen.

• Rutiinitehtävät vähenevät - enemmän aikaa aktiiviseen oppimiseen, mahdollisuus tehdä vaativampia kvantitatiivisia kokeita
• Graafisen esityksen avulla kokeellisen menetelmän edellyttämä riippuvuuksien osoittaminen ja lakien löytäminen helpottuu oleellisesti
• Nykyaikaiseen mittaustekniikkaan tutustuminen
• Demoissa tulokset voidaan esittää suurelle joukolle siirtoheittimellä tai videotykillä

• Kokeiden valmistelutyö kasvaa - enemmän testattavaa ja harjoiteltavaa
• Asialla vaara hukkua laitteiden alle - tietokone ei saa olla itsetarkoitus

Peukalosääntö: jos mittaat vain yhtä suuretta, harkitse onko tietokoneen käytöstä vastaavaa hyötyä.

Anturi valitaan mitattavan suureen mukaan. Samaan liitäntälaitteeseen voi kytkeä erilaisia antureita, myös useampia yhtä aikaa (rajoituksia on). Pääsääntöisesti eri valmistajien anturit ja liitäntälaitteet eivät ole suoraan toistensa kanssa yhteensopivia. Aika on ainoa suure jonka mittaamiseen ei tarvita anturia.

Liitäntälaite on uusissa järjestelmissä lähes aina omalla kotelolla ja virtalähteellä varustettu laite, aikaisemmin käytettiin myös tietokoneen sisään asennettavia lisäkortteja.

Liitäntälaite kytkeytyy tietokoneeseen useimmiten sarjaväylän kautta. Myös SCSI-väylä on käytössä, ja USB-väylä tekee tuloaan.

Tietyn valmistajan mittausohjelmia voidaan käyttää vain saman valmistajan liitäntälaitteiden kanssa. Eräiden (mutta ei kaikkien) liitäntälaitteiden ohjelmointirajapinta on julkinen, jolloin järjestelmälle on mahdollista laatia omia ohjelmia. Tutkimus- ja teollisuuskäyttöön tarkoitetut järjestelmät ovat tässä suhteessa paljon joustavampia ja avoimempia.

Yleiskäyttöiset järjestelmät soveltuvat moniin erilaisiin mittauksin, anturit ja asetukset nopeasti vaihdettavissa. Tämä on tärkein ero tutkimus- ja teollisuuskäyttöön tarkoitetuihin järjestelmiin.

Sisältävät yleensä anturit ainakin seuraavien suureiden mittaamiseen: paikka, nopeus, kiihtyvyys (ultraäänianturi ja valoportti; kiihtyvyysanturi), kulma ja pyörimisliike, voima, lämpötila, paine, äänenpaine (mikrofoni), taajuus, magneettivuon tiheys, sähkövirta, jännite.

Erikoiskäyttöiset järjestelmät soveltuvat johonkin rajattuun mittaustarkoitukseen. Esimerkkejä: moniulotteisen liikkeen rekisteröintiin tarkoitettu V-scope, tietokoneeseen kytkettävät yleismittarit ja oskilloskoopit, ..

Kalliin, erikoiskäyttöisen järjestelmän soveltuvuus koulukäyttöön harkittava tarkkaan: onko hintansa arvoinen?

Suomen markkinoilla merkittävät järjestelmät ovat:

Laskinpohjaisessa mittausjärjestelmässä tietokone on korvattu graafisella laskimella. Tunnetuin on Texas Instrumentsin CBL-järjestelmä. Siihen sopivat suurimmaksi osaksi samat anturit kuin ULIin. Tulokset voidaan käsitellä laskimessa, tai siirtää tietokoneeseen. Laskinpohjaisen järjestelmän suurimmat edut ovat edullinen hinta, helppo siirreltävyys, paristokäyttöisyys, sekä mittausohjelmien ilmaisuus ja avoimuus. Haittoina ovat laskimen pieni, karkearesoluutioinen näyttö ja pieni muistikapasiteetti (korostuvat vanhoissa laskinmalleissa), sekä ohjelmien ja vaativamman tulostenkäsittelyn kömpelyys tietokoneohjelmiin verrattuna.