Tulevaisuuden rakentaja vuodesta 1640

Oivalluksia kautta yliopiston historian

Helsingin yliopistossa on toiminut eri tieteenalojen kärkinimiä jo vuosisatojen ajan. Osan heistä, kuten nobelisti A. I. Virtasen, jälkipolvet muistavat hyvin. Toiset, kuten Einsteinin kanssa kilvoitellut G. Nordström, ovat nykyään vähemmän tunnettuja.

Yliopisto -lehti julkaisi vuonna 2005 yliopiston 365-vuotissyntymäpäivien kunniaksi juttusarjan, johon on poimittu yliopiston tutkijoiden tai kasvattien eri vuosisatoina tekemiä tieteellisiä oivalluksia. Joukkoon mahtuu niin virtapiirimittareita, komeettoja, hyvin säilyviä juustoja, hammaslääketiedettä kuin runoutta. Käytännöllisten keksintöjen lisäksi mukana on tieteellisiä läpimurtoja kuten tutkijoita kauan askarruttaneita matemaattisia ongelmia ja uusia koulukuntia luovia tieteellisiä oivalluksia.

Oivallukset ovat aikansa tuotteita. Ne syntyvät tietyssä tieteellisessä yhteydessä yhden tai useamman tutkijan työn tuloksena kulloisestakin pohjatiedosta ja tarpeesta. Monella oivalluksella on ollut suuri merkitys oman aikansa tieteelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle.

Tutkimus on kautta yliopiston historian ollut monialaista ja kansainvälistä. Oman yliopistonsa lisäksi professorit ja tutkijat ovat toimineet eri tehtävissä yliopiston ulkopuolella sekä kotimaassa että ulkomailla.

Tieteelliset läpimurrot ovat usein yhteistyön ja ajatustenvaihdon tulosta. Siksi on joskus hankalaa määritellä, milloin oivallus on tehty Helsingin yliopistossa. Tähän juttusarjaan on koottu oivalluksia, jotka ovat yliopiston viranhaltijoiden tekemiä. Varhaisemman historian osalta heidän joukossaan ei valitettavasti ole yhtään naista; ensimmäinen nainen nimettiin Helsingin yliopiston professorin virkaan 1930.

Juttusarjan on kirjoittanut historioitsija, FM Pia Österman.