Yliopiston kotisivu Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Eurooppalainen huippuyliopisto
 

Tulevaisuuden rakentaja vuodesta 1640

Yliopiston historia

Lisätietoja:

Yliopistolliset symbolit
Promootiot
Kanslerit
Statuutit
Ylioppilaskunta
Osakunnat
Helsingin yliopistomuseo
Yliopiston keskusarkisto

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852:

>> Avaa ylioppilasmatrikkeli

Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899:

>> Avaa ylioppilasmatrikkeli

Oivallus 09/05: Hengenpelastajamääritelmä

Hyvä määritelmä voi pelastaa monta ihmishenkeä.
’Keskosesta’ sen muotoili Arvo Ylppö .

Syntymäpaino ratkaisee

Helsingin yliopiston lastentautiopin professori, arkkiatri Arvo Ylppö (1887–1992) ehdotti vuonna 1919 keskosen määritelmää. Sen mukaan kaikki lapset, jotka ovat syntyneet alle 2 500 gramman painoisina, tarvitsevat erityistä huolenpitoa. Keskeistä oli, että määritelmä perustui syntymäpainoon eikä raskauden kestoon, jonka määrittäminen ei aina ole yksinkertaista.

 American Academy of Pediatrics hyväksyi määritelmän vuonna 1935 ja Maailman terveysjärjestö (WHO) alkoi käyttää sitä kansainvälisessä tautiluokituksessa ympäri maailman.

Nykyään syntymäpainoltaan jopa alle 500 gramman lapset pystytään hoitamaan hyvissä oloissa terveiksi. Siksi pelkkään syntymäpainoon perustuvasta luokituksesta on luovuttu. 2 500 grammaa on kuitenkin yhä virallinen pienipainoisuuden raja.

 

Useimmat pieninä syntyneet lapset kuolivat 1900-luvun alussa pian syntymänsä jälkeen. Näitä lapsia oli tutkittu vähän, ja oletettiin, että suuri kuolleisuus oli luonnollinen seuraus lasten yleisestä kypsymättömyydestä tai vähäisestä ravinnonsaannista. Asiaan ei kiinnitetty sen enempää huomiota.

Nuorta lääketieteen kandidaatti Arvo Ylppöä tämä oletus ei tyydyttänyt. Hän ryhtyi tutkimaan varhain menehtyneitä lapsia tehden muun muassa ruumiinavauksia.
Ylppö oivalsi, että imeväisiässä menehtyneiden kuoleman syynä ei ensisijaisesti ollut vähäinen ravinnonsaanti vaan jokin hoidettavissa oleva sairaus. Ylppö kykeni osoittamaan, että erilaiset aivovauriot olivat tavallisia varsinkin pienimmillä. Erityinen alttius aivoverenvuotoihin johti joko lapsen ennenaikaiseen kuolemaan tai pysyviin aivotoiminnan häiriöihin, kehitysvammaisuuteen tai muihin hermostovammoihin kuten kouristustaipumukseen ja halvauksiin.

Ylpön havainto kuuluu pediatrisen patologian uraauurtaviin töihin ja johti keskostutkimuksen ja -hoidon kehittämiseen.
Käytännön työn helpottamiseksi Ylppö loi sanan ”keskonen” tarkoittamaan ennenaikaisesti syntyneitä pienikokoisia lapsia. Hän määritteli keskoseksi lapsen, joka syntyessään painoi alle 2500 grammaa. Määritelmän käytännön merkitys oli suuri, sillä sen perusteella oli helppo erottaa ne lapset, jotka tarvitsivat erityishuomiota ja joiden vähäisen painon syy tuli selvittää. 

Henkilökohtainen valinta

Arvo Ylppö syntyi vuonna 1887 — itsekin pienikokoisena — 12-lapsiseen maanviljelijäperheeseen, jossa äiti sai jatkuvasti olla huolissaan jonkun lapsensa terveydestä. Ylpön kertoman mukaan tämä vaikutti ratkaisevasti hänen uravalintaansa.
Ylppö aloitti lääketieteen opintonsa Helsingin yliopistossa vuonna 1906. Hämäläisen Osakunnan inspehtori J. R. Danielson-Kalmarin suomenmieliset ajatukset tekivät lähtemättömän vaikutuksen Ylppöön. Hän suuntautui jo varhain vastasyntyneiden tutkimiseen ja hakeutui lääketieteen kandidaattina niihin saksalaisiin laitoksiin, joista oli julkaistu paljon tutkimuksia lastentautien alalta.

Berliinissä hän opiskeli lastentautien tutkimuskeskuksessa ja sai opettajaltaan professori Leo Langensteinilta tutkimusaiheeksi vastasyntyneiden keltataudin patofysiologian selvittämisen. Ylppö teki aiheesta ansiokkaan väitöskirjan, jolla hän väitteli Helsingissä 26-vuotiaana.

Ylpön Saksassa aloittamista tutkimuksista myös erityisesti vastasyntyneiden happo-emästasapainon selvittämiseen liittyvät työt saivat kansainvälistä tunnustusta. Nykyinen keskoshoito, jossa huolehditaan lapsen nesteen, mineraalien ja hapen saannista, on linjassa Ylpön tuolloisten tutkimustuloksien kanssa.

Ylppö esitti ehdotuksensa keskosuuden määrittämisestä saatuaan lastenlääkärin pätevyyden ja nimityksen Helsingin yliopiston dosentiksi 1919. Hänet kutsuttiin myös Yhdysvaltoihin, mutta isänmaallisena miehenä Ylppö valitsi Suomen. Hän sai lastentautiopin henkilökohtaisen ylimääräisen professuurin 1921 ja varsinaisen professuurin 1925, jossa hän toimi eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 1957 saakka. 

Neuvola halkokellariin

Berliinin Kaiserin Auguste Victoria Haus –sairaalassa ja hoitolaitoksessa nuori lääkäri Ylppö tutustui lastenhoidon ja kasvatuksen neuvontaan. Hän ajatteli tämän käytännön sopivan myös Suomeen, jossa pikkulasten kuolleisuus oli suuri.
Ylppö aloitti lastenneuvolatyön Suomessa vuonna 1920 perustetussa Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Liiton perusti marsalkka C. G. Mannerheimin sisar, suomalaisen sairaanhoitajakoulutuksen uranuurtaja, vapaaherratar Sophie Mannerheim tukenaan kouluneuvos Erik Mandelin. Ylppö toimi liiton asiantuntijana ja aktiivisena puheenjohtajana 1920–1960 sekä Helsingin Lastenlinnan ylilääkärinä 1920–1963. Ylpön johdossa liitosta kehittyi valtakunnallinen lasten ja nuorten kansanterveystyön uranuurtaja.

Liiton aloitteesta terveyssisaria ja lastenhoitajia ryhdyttiin kouluttamaan, ja Suomen ensimmäinen lastenneuvola perustettiin Helsingin Kallion työläiskaupunginosaan Lastenlinna-hoitolan halkokellariin 1922. Tästä alkoi maamme äitiys- ja lastenneuvolaverkoston kehittäminen. Neuvonnan ansiosta Kallion imeväiskuolleisuus laski nopeasti kymmenestä prosentista kolmeen.

Liittoon liittyi pian useita satoja paikallisosastoja eri puolilla maata, ja sen kouluttamaa henkilökuntaa palkattiin kuntiin tekemään ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä. Näin sai nykyinen kunnallinen neuvolatyö alkunsa. Nykyään Lastenlinnasta on osana yliopistollista Lasten ja nuorten sairaalaa muodostunut osin  koko maata palveleva lastenneurologian tutkimus- ja  kuntoutuskeskus. Siellä alaa kehittävät niin erikoislääkärit, psykologit, fysio-, toiminta- ja puheterapeutit sekä opettajat ja lastentarhanopettajat. 

104-vuotias arkkiatri

Arvo Ylpön tieteellinen ja yhteiskunnallinen ura oli pitkä. Hänen jo lähes vuosisata sitten tekemiään tutkimuksia ja niihin perustuvia havaintoja arvostetaan edelleen myös maailmalla. Arvo Ylppö -mitalia on jaettu kansainvälistä vuodesta 1957 erityisesti vastasyntyneisyyden tutkijoille.

Sairaalatyön, tutkimuksen ja opetuksen ohella Ylppö toimi vuosikausia Helsingin yleisen lastensairaalan ylilääkärinä. Hän kehitti lastensuojelutyötä ja kiinnitti suuren yleisön huomion lasten hoitoon ja kasvatukseen. Esitelmien ja kirjojen avulla hän pyrki opettamaan perheille terveitä elin- ja ruokailutottumuksia sekä hygieniaa.

Ylppö ei uskonut ajalle ominaisiin rotuoppeihin ja epäsosiaalisen käyttäytymisen periytymiseen. Hänen mielestä kaikki lapset ansaitsevat hyvän hoidon.
Helsingin kaupungin lastensuojelulautakunnan jäsenenä Ylppö otti osaa poliittiseen toimintaan. Eräs hänen työnsä virstanpylväistä on 1944 säädetty lasten- ja äitiysneuvolalaki, joka velvoitti kunnat palkkaamaan terveyssisaria ja kätilöitä.

Toisen tärkeän tavoitteen hän saavutti 1946, kun Helsingin uusi lastensairaala vihittiin. Se oli  Suomen valtion ainoa sodanaikainen siviilirakennushanke. Hän toimi myös Orion-yhtymän johtokunnan ja hallintoneuvoston puheenjohtajana.   
Ylpöstä tuli vuosien saatossa hyvän lastenhoidon symboli. Hänelle myönnettiin korkein lääkärille mahdollinen kunnianosoitus, arkkiatrin arvo, 1952. Arkkiatria juhlittiin lukuisissa tilaisuuksia hänen täyttäessään sata vuotta 1987. Vitsailtiin, että tehokkaan neuvolajärjestelmän myötä tasan 00-vuotiaalle Ylpölle oli jo varattu neuvolapaikka.

Lapsiperheet heitteillä?

Paljolti Ylpön aktiivisen työn ansiosta imeväiskuolleisuus väheni Suomessa 1920-luvun noin kymmenestä prosentista 1960-luvun alle prosenttiin, jolloin saavutettiin länsimainen taso. Vuonna 1982 Suomi oli jo maailman tilastojen ykkönen: imeväiskuolleisuus oli pudonnut 0,61 prosenttiin. Imeväiskuolleisuus on edelleen Suomessa maailman alhaisimpia.

— Nykytilanne on hyvän neuvonnan ja koulutuksen ansiota, sanoo Ylppöä tutkinut Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja, dosentti Aura Korppi-Tommola.

— Ylpön menestyksen syynä oli myös hänen sosiaalinen lahjakkuutensa, Korppi-Tommola muistuttaa.

— 2500 gramman määritelmästä oli merkittävää käytännön hyötyä, sanoo Ylpön seuraaja, Helsingin yliopiston lastentautiopin emeritusprofessori Niilo Hallman.

Hän laskee Ylpön ansioksi sen, että vastasyntyneiden tutkimus on jatkuvasti kehittynyt Suomessa. Vastasyntyneiden ja keskosten tutkimus on nykyään oma suppea erikoisalansa, ja meillä on kansainvälisesti arvostettuja alan tutkijoita. Hallman on kuitenkin huolestunut lasten asemasta yhteiskunnassa:

— Lapsiperheiden asema on nykyään huolestuttava. Tästä ovat todisteena muun muassa kasvava lasten huostaanottojen määrä ja lukuisat käytöshäiriöt. Vaikka Suomi on allekirjoittanut kansainvälisen lasten oikeuksien julistuksen, emme kuitenkaan täytä kaikkia sen velvoitteita. Entä nyt?

Lähteet

Painamattomat lähteet:
Internet:

Arvo ja Lea Ylppö Säätiö. http://www.alys.fi
Arno Forsius: Arvo Ylppö (1887—1992) — lastentautiopin professori ja arkkiatri.http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ylppo.html.
Jyväskylän museo: Haloo, minä täällä! Sota ja pula 1939-1949: Merkkihenkilöt. http://www.jyvaskyla.fi/ksmuseo/haloo/sota/henkilot2.htm
Mannerheimin lastensuojeluliitto. http://www.mll.fi
Suuret suomalaiset: Arvo Ylppö. http://www.yle.fi/suuretsuomalaiset/ehdokkaat/index
Korppi-Tommola, Aura: Ylppö Arvo (1887-1992). Kansallisbiografia. http:///www.kansallisbiografia.fi. (joulukuu 2004)
Anneli Yliherva: Ennenaikaisina ja pienipainoisina syntyneiden lasten puheen- ja kielenkehityksen taso kahdeksan vuoden iässä: Pohjoissuomalainen syntymäkohortti 1985-86. http://herkules.oulu.fi/isbn9514267168/html/c188.html
Vitsit: Arvo Ylppö.http://www.phnet.fi/public/www-vitsit/julkkis_ylppoarvo.html

Suulliset lähteet:

Emeritusprofessori Niilo Hallman 1.6.2005
Dosentti Aura Korppi-Tommola 9.6.2005

Painetut lähteet:
Kirjallisuus ja artikkelit:

Leikola, Anto: Arvo Ylppö. Kansallisgalleria, WSOY

Oivallukset:

Oivallusten etusivu

Oivallus 01/05 - Lexell
ja pyrstötähden arvoitus

Oivallus 02/05 - Ytterbyn musta kivi

Oivallus 03/05 - Kaikkien sähkölaitteiden kantaisä

Oivallus 04/05 - Mistä tiedät punaisen?

Oivallus 05/05: Kivi muuttuu

Oivallus 06/05: Tarina siitä, kuinka pääsimme Tuhkimon jäljille

Oivallus 07/05: Maisema kaikilla aisteilla

Oivallus 08/05: Oivaltavaa matematiikkaa

Oivallus 09/05: Hengenpelastajamääritelmä

Oivallus 10/05: Suolaa ja happoa

Oivallus 11/05: Kaikki samaan kuvaan!