Yliopiston statuutit

Yliopiston statuuteissa, eli perussäädöksissä määritellään yliopiston tehtävä. Helsingin yliopistolle on annettu uudet statuutit vuosina 1828, 1852 ja 1924. Tämän lisäksi on annettu kaksi yliopistolakia vuosina 1992 ja 1998 sekä useita erillissäädöksiä.

Perustamisesta lähtien (1640) Kuninkaallisessa Turun Akatemiassa noudatettiin soveltuvin osin Uppsalan yliopiston statuutteja vuodelta 1626. Kansleri Per Brahe vahvisti akatemialle omat säännöt ns. Brahen konstituutiot vuonna 1661, mutta ne eivät koskaan saaneet kuninkaallista vahvistusta. Vuonna 1675 akatemiassa astui voimaan Uppsalan uudistetut säännöt, ns. karoliiniset konstituutiot vuodelta 1655. Niitä noudatettiin pienin muutoksin vuoteen 1828.

Vuonna 1828 yliopistolle annettiin keisarilliset statuutit, joiden ensimmäisen pykälän mukaan yliopisto oli perustettu ”... edistämään Tieteiden ja vapaiden Taiteiden kehitystä Suomessa, ja sen ohessa kasvattamaan sen nuoriso Keisarin ja Isänmaan palvelukseen.” . Statuuteissa yliopiston sääntöjä yhtenäistettiin Venäjän yleiseen yliopistojärjestelmään. Lisäksi maisterintutkinto erotettiin tohtorintutkinnosta ja luentokielenä sai latinan lisäksi olla muut sivistyskielet kuten ranska, saksa ja ruotsi.

Vuonna 1852 yliopistolle annettiin uudet statuutit, jotka vahvistivat yliopiston kehitystä kohti tiedeyliopistoa. Statuuteissa osakunnat lakkautettiin anarkismin pesinä samoin kuin filosofian oppituolit kaikkialla Venäjän valtakunnassa vaarallisten ajatusten tyyssijoina. Tilalle perustettiin ylioppilastiedekunnat ja Siveysopin professuuri. Filosofian professuuri palautettiin vuonna 1863 ja salassa toimineet osakunnat laillistettiin jälleen 1868.

Vuoden 1852 statuutit merkitsivät myös tieteellistä eriytymistä ja erikoistumista. Filosofinen tiedekunta lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin Fyysis-matemaattinen ja Historiallis-filologinen tiedekunta. Statuuttiuudistuksissa filosofian kandidaatintutkinto muutettiin yleisopintomaisesta vain muutamaan opinalaan keskittyneeksi tutkinnoksi. Väitöskirjan sai vastedes julkaista latinan sijaan ruotsiksi, vuodesta 1858 suomeksi ja vuodesta 1871 muillakin kielillä. Uudistukset olivat keskeisiä askelia kohti nykyisenkaltaista tiedeyliopistoa.

Vuoden 1852 statuutit olivat voimassa 70 vuotta. Niitä uudistettiin aika-ajoin erillissäädöksillä kuten kurinpito-ohjesäännöllä 1873 ja asetuksella opiskelevasta nuorisosta 1907. Tuolloin Ylioppilaskuntaa ja osakuntia koskevat säädökset liitettiin yleisen lainsäädännön piiriin. Vuonna 1871 armollinen julistus muutti yliopistovirkoja koskevaa päätöksentekoa niin, että konsistori sai esittää ylimääräisen professorin virkaan henkilöitä ja senaatti sai huomattavasti enemmän valtaa yliopistoa koskevassa päätöksenteossa.

Suomen itsenäistyttyä yliopisto sai uudet statuutit vuonna 1924. Suomen tasavallan Hallitusmuodon 77 §:ssä säädettiin, että yliopisto sai pitää itsehallinto-oikeutensa. Kanslerin tuli jatkossakin olla yliopiston edustaja suhteessa valtiovaltaan ja hänelle myönnettiin oikeus osallistua valtioneuvoston istuntoihin silloin, kun käsiteltiin yliopistoa koskevia asioita. Konsistorin tuli valita rehtori ja vararehtori ja presidentin nimittää yliopiston kansleri yliopiston vaalikolleegion asettamista ehdokkaista. Sijaiskanslerin virka lakkautettiin. Opetuskieliksi säädettiin suomi ja ruotsi. Pitkien kieli- ja suomalaissustaistelujen ratkaisemiseksi säädettiin vuonna 1937 erillislaki, jonka mukaan osa viroista ja opiskelijapaikoista kiintiöitettiin ruotsinkielisiksi.

Vuonna 1992 astui voimaan uusi Suomen laki ja sitä täydentävä asetus Helsingin yliopistosta. Tämä oli kuitenkin voimassa vain joitain vuosia kunnes uusi kaikkia yliopistoja ja korkeakouluja koskeva yliopistolaki astui voimaan 1998. Se noudatti usealta kohdalta Helsingin yliopistolle säädetttyä lakia vuodelta 1992.

Tulevaisuuden rakentaja vuodesta 1640

Helsingin yliopisto - Tulevaisuuden rakentaja vuodesta 1640

Rainer Knapasin ja Laura Kolben kirjoittama historiajulkaisu on tiivis, komeasti kuvitettu katsaus 370-vuotiaan yliopiston historiaan ja merkitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Selaa julkaisua » »

Juhlavuoden satoa

Historian pölyä

Yliopisto-lehti on kerännyt lukijoiden muistoja yliopistokokemuksista ja julkaisee parhaat kirjoitukset sarjassa
370 v. historian pölyä » »