Tieteelliset seurat

Aurora-seuran kokous. Kuva: Helsingin yliopistomuseo

Tieteelliset seurat ovat 1700-luvun lopulta lähtien toimineet merkittävänä verkostona tutkijoiden välillä. Ne täydentävät yliopistossa annettua opetusta ja rikastuttavat tieteellistä tutkimusta ja keskustelua. Seurat ovat harjoittaneet merkittävää julkaisutoiminta ja niillä on usein ollut arvokkaita yhteyksiä eri tieteenalojen kansainväliseen kenttään.

Tieteelliset seurat saivat varsinaisesti alkunsa yliopiston muutettua Helsinkiin. 1700-luvulla esiintyi kuitenkin salaseuroja kuten Aurora-seura ja avoimia yhdistyksiä kuten Suomen Talousseura. Vuonna 1770 perustetulla Aurora-seuralla ja sen toimittamalla ensimmäisellä suomalaisella sanomalehdellä Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo oli suuri merkitys Turun akatemian tutkijoille koko 1700-luvun lopun ajan.

Maamme vanhin yhä toimiva tieteellinen seura, Societas pro Fauna et Flora Fennica (SFFF) (1821) oli ainut Turussa perustetuista tieteellisistä seuroista, joka jatkoi toimintaansa yliopiston siirryttyä Helsinkiin. Toiseksi vanhin seura on Suomen Kirjallisuuden Seura (SKS) (1831) ja kolmanneksi vanhin Finska Läkaresällskapet (FLS) (1835). Suomen kaksi tieteellistä yleisseuraa Finska Vetenskaps-Societeten (FVS) eli Suomen Tiedeseura ja Suomalainen Tiedeakatemia perustettiin 1838 ja 1908.

Tieteelliset seurat kokivat todellisen kukoistuksen kauden 1860-luvulta 1890-luvulle. Aikakautena perustettiin 17 uutta tieteellistä seuraa niin juridiikan, kasvatustieteen, matematiikan, arkeologian, filosofian, historian kuin mm. tekniikan, lääketieteen, klassisen filologian ja geologian aloilla. Seurojen jäsenistö koostui valtaosin yliopiston opettajista ja oppilaista.