Latinankielinen yliopisto

Kuva: Helsingin yliopistomuseo

Keskiajalta asti oppineiden yleinen kieli Euroopassa oli latina. Julkisten luentojen ja väitöskirjojen osalta opetuskieli oli myös Kuninkaallisessa Turun Akatemiassa latina 1700-luvun puoliväliin saakka.
Tuolloin ruotsinkieli otettiin hyötyajattelun ilmentymänä osittain käyttöön niin luennointi- kuin julkaisukielenä, jotta yliopiston tutkimustuloksia voitaisiin mahdollisimman helposti sovellettaa yliopiston ulkopuolella. 1700-luvun lopulla palattiin latinankielen käyttöön yliopiston pääasiallisena luennointi- ja julkaisukielenä. Tämä kehitys ilmensi tuolloin vallalla olleen uushumanismin aatetta. Professorit antoivat usein yksityisopetusta ruotsiksi.

Vielä 1800-luvun alussa yliopiston muutettua Helsinkiin luennoitiin osittain latinaksi. Vuoden 1828 uudet perussäännöt lopettivat latinankieliset luennot ja korvasi ne ruotsinkielisillä. Latina säilyi kuitenkin yliopiston virallisena kielenä aina vuoden 1852 statuutteihin. Väitöskirjan sai vuodesta 1852 lähtien julkaista ruotsiksi, vuodesta 1858 suomeksi ja vuodesta 1871 muillakin kielillä.

Nykyään latinaa kuule yliopistolla lähinnä promootioiden ja juhlapuheiden yhteydessä.