- Koulutuksen perinne
- Yliopiston perustaminen
- Yliopiston alkuvaiheet
- Uusia tuulia
- Hyödyn aikakausi
- Akatemian kukoistuskausi
- Yliopistolliset symbolit
- Promootiot
- Kanslerit
- Statuutit
- Ylioppilaskunta
- Osakunnat
- Helsingin yliopistomuseo
- Yliopiston keskusarkisto
Latinankielinen yliopisto
Keskiajalta asti oppineiden yleinen kieli Euroopassa oli latina. Julkisten
luentojen ja väitöskirjojen osalta opetuskieli oli myös
Kuninkaallisessa Turun Akatemiassa latina 1700-luvun puoliväliin
saakka.
Tuolloin ruotsinkieli otettiin hyötyajattelun ilmentymänä osittain
käyttöön niin luennointi- kuin julkaisukielenä, jotta
yliopiston tutkimustuloksia voitaisiin mahdollisimman helposti
sovellettaa yliopiston ulkopuolella. 1700-luvun lopulla palattiin
latinankielen käyttöön
yliopiston pääasiallisena luennointi- ja julkaisukielenä.
Tämä kehitys ilmensi tuolloin vallalla olleen uushumanismin
aatetta. Professorit antoivat usein yksityisopetusta ruotsiksi.
Vielä 1800-luvun alussa yliopiston muutettua Helsinkiin luennoitiin osittain latinaksi. Vuoden 1828 uudet perussäännöt lopettivat latinankieliset luennot ja korvasi ne ruotsinkielisillä. Latina säilyi kuitenkin yliopiston virallisena kielenä aina vuoden 1852 statuutteihin. Väitöskirjan sai vuodesta 1852 lähtien julkaista ruotsiksi, vuodesta 1858 suomeksi ja vuodesta 1871 muillakin kielillä.
Nykyään latinaa kuule yliopistolla lähinnä promootioiden ja juhlapuheiden yhteydessä.
Tiesitkö?
Monioppinut professori H.G Porthan
Karsseria moraalittomalle ylioppilaalle
Suomalaisia tutkimusmatkailijoita
Suomalaisten mukaan nimetty komeetta
Professori Gadolin ja uusi alkuaineryhmä
