Karsseria moraalittomalle ylioppilaalle

1600-, 1700- ja 1800-luvulla yliopisto valvoi aktiivisesti ylioppilaiden elämää myös varsinaisen opiskelun ulkopuolella. Olihan yliopiston tehtävänä ohjata moraaliseen ja hyveelliseen elämään. Yliopistolla oli myös tähän tarvittavat valvonta- ja rangaistusvaltuudet. Kaikenlainen moraaliton käytös kuten juopottelu ja pelaaminen oli sopimatonta. Mikäli ylioppilas ei parantanut tapojaan voitiin hänet erottaa.

Valvontaa varten yliopistolla oli omat säännökset. Kuria valvoi osakuntien inspehtorit ja yliopiston konsistori. 1600-luvun konsistorin pöytäkirjoista löytyy merkintöjä akatemian vahtimestareiden, palvelusväen, akatemiantalonpoikien, ylioppilaiden ja professoreiden välisistä kunnianloukkausjutuista, noituusskandaaleista, tappelu-, juopottelu- ja siveysrikkomuksista, isyyskysymyksistä ja hevosvarkauksista.

Eräs keino ylioppilaiden toiminnan rajoittamiseksi, jota sovellettiin jo varhain oli univormupakko. Sen avulla ylioppilaat voitiin tunnistaa ja heidän toimintaansa valvoa. Ylioppilaalle univormu oli kallis investointi. Ylioppilas D. A. Metén (Miettinen) kirjoitti vanhemmilleen 1800-luvun alussa: ”... Teilen on joku voinut sanoa, että Uniformu ensinkään ei ole tarvis, vaan vissisti hän valehteli. Sillä kolme kertaa vuotessa kokoondu koko Akatemia yhten suuren salin. Silloin pitä olla jokaisen kaikella muoton uniformissa. Niin Professorit kuin kaikki 400 studenttiakin. Pian joka kuukaus käypi täällä suuria herroja, niinkuin Baronia, Grafia ja Fyrstiä katsomassa Akademia, silloin pitä kansa kaikein olla uniformissa ...”

1800-luvulla ylioppilaiden poliittisista mielenilmaisuista tuli erityinen huolenaihe uudelle hallitsijalle, Venäjän keisarille. Moni ylioppilas erotettiin, eräät jopa karkotettiin maasta. Vielä 1800-luvulla sääntöjä lievemmin rikkonut voitiin vanhan tavan mukaan sulkea ”karsseriin” eli yliopiston omaan putkaan. Yliopiston nykyisessä päärakennuksessa karsseri sijaitsi Senaatintorin puoleisen osan ensimmäisessä kerroksessa, nykyisen naistenhuoneen paikalla.

Yhteiskunnan kehittyessä kohti kansalaisten yhdenvertaisuutta lain edessä vähennettiin yliopiston määräämisvastuuta merkittävästi vuoden 1852 statuuteissa. Vuonna 1871 ylioppilaskuntaa ja osakuntia koskevat säädökset liitettiin yleisen lainsäädännön piiriin. Kummastakin tuli näin osittain yliopiston ulkopuolisia julkisoikeudellisia yhteisöjä.