Helsingin yliopisto

Kaupunkitutkijaksi koulutetaan sosiaalitieteissä

Sosiaalitieteiden laitoksella on kaksi kaupunkitutkimuksen professoria, toinen on yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa ja toinen sosiologiassa. Ensimmäinen varsinainen kaupunkitutkimuksen professorin tehtävä järjestyi vuosikymmen aiemmin juuri sosiaalipolitiikkaan. Oppiaineella on kuitenkin tätä pitemmät perinteet kaupunkitutkimuksen saralla. Heikki Waris toi meille jo 1930-luvulla chicagolaista kaupunkisosiologiaa ja sovelsi sen oppeja Helsinkiin ja Pitkänsillan pohjoispuoliseen kaupunkiin. Helsinki ja metropolialue ovat säilyneet luontevasti vuosikymmeniä monitieteisen yliopistollisen tutkimustyön kohteena. Harjoitettu tieteellinen kaupunkitutkimus, urban studies kattaa monenlaisia tutkimusongelmia ja lähestymistapoja. Käytetyt tutkimusmenetelmät ovat yhteisiä muiden sosiaalitieteiden soveltamien menetelmien kanssa. Tutkimuksissa ja selvityksissä kaupunkia on havainnoitu, asukkaita ja asiantuntijoita on haastateltu, arkistoja ja median tuottamia tekstejä on analysoitu.  Kaupunkitutkijan erityinen kiinnostus kohdistuu aina tilaan ja paikkaan. Kaupunkia on tarkasteltu useimmiten sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä, kuitenkaan unohtamatta kaupungin poliittista ja talouteen liittyvää ulottuvuutta. Kaupunkia koskevat muutokset ovat liittyneet muun muassa kansallisvaltioiden merkityksen vähenemiseen ja suurten kaupunkiseutujen merkityksen korostumiseen sekä  IC-teknologia-alan nousuun ja kansainvälistyvään talouskehitykseen. Samalla kaupunkitutkimuksessa kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden käsitteet ovat tulleet hyvinvointiproblematiikkaa koskevien kysymysten rinnalle.

Kaupunkitutkimuksen opetuksen tavoitteena on johdattaa opiskelijat arvioimaan kriittisesti kaupunkeja ja niiden kehitystä, antaa valmiuksia erilaisiin kaupunkisuunnittelutehtäviin ja kouluttaa kaupunkitutkimuksen tekemiseen. Yhä useammin kaupunkitutkimukseen myös yhdistyvät suoratoiminta ja vaikuttaminen. Monet uudet ryhmittymät ovat kiinnostuneet hyödyntämään kaupunkitutkimusta vaikuttamistoiminnassaan ja kaupunkiaktivistin roolissaan. Näitä ovat esimerkiksi kaupunkien talouden kehittämiseen keskittyvät ajatushautomot, think tank’it, yksityiset arviointiin ja kehittämiseen keskittyvät konsulttitoimistot, vapaat tutkijat ja kaupunkikolumnistit sekä vaihtoehtoista kaupunkia etsivät ja tuottavat ryhmittymät. Paikoin kaupunkitutkijat ovat olleet näkyvästi esillä mediassa. Kotimaisista julkaisuista Yhdyskuntasuunnittelu-lehti on ollut keskeinen julkaisukanava yhteiskuntatieteellisesti painottuneelle kaupunkitutkimukselle. Siinä artikkeleiden julkaisemisesta päätetään asiantuntija-arvioinnin pohjalta. Kiinnostavien kaupunkitutkimuksellisten teemojen kirjo on tänä päivänä laaja. Esillä ovat olleet esimerkiksi urbaanit uhat, eurooppalainen kaupunki, asunnottomuuspolitiikka, senioriasuminen, gentrifikaatio, naapuruussuvaitsevuus, metropolikehitys, luova kaupunki ja kaupunkipolitiikka.

Kaupunkitutkimuksen opintokokonaisuus voidaan suorittaa joko yhteiskuntapolitiikan osana tai sivuaineena. Kaupunkitutkimus tarjoaa erikoistumisen mahdollisuuden niille opiskelijoille, jotka haluavat yhteiskuntapolitiikan opinnoissaan painottaa kaupunkiin liittyviä kysymyksiä. Kun kaupunkitutkimus on toistaiseksi ollut Suomessa ennen kaikkea paikallista ja kansallista, on Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella kansainvälisyys ollut vahvasti esillä paitsi julkaisutoiminnassa, myös vierailevina tutkijoina ja jatkokoulutusseminaarityöskentelyssä.

Kaupunkitutkimus Helsingin yliopistossa verkkosivut. http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/

14.8.2013/Mikko Puukko