Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Vuosikertomus 2004
 

Merkittäviä huomionosoituksia

Palkintoja:

Ruotsin kaunokirjallisuusakatemia palkitsi Simo Knuuttilan

Simo KnuutilaAkatemiaprofessori Simo Knuuttila sai Ruotsin kuninkaallisen kaunokirjallisuusakatemian Gad Rausing -palkinnon humanistisesta tutkijateosta. Professori Knuuttila palkittiin tutkimuksestaan, jossa hän selvitellyt mahdollisen, mahdottoman ja välttämättömyyden rooleja länsimaisessa ajattelussa. Gad Rausing -palkinto on arvoltaan noin 85 000 euroa.

Simo Knuuttila on toiminut Helsingin yliopiston teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian professorina vuodesta 1982. Hän johtaa Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitoksesta käsin toimivaa Filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikköä, jolle Suomen Akatemia on antanut rahoituksen vuosiksi 2008–2013.

Kari Uusikylälle Suomen kulttuurirahaston tunnustuspalkinto

Kari UusikyläProfessori Kari Uusikylä käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta sai Suomen kulttuurirahaston 30 000 euron tunnustuspalkinnon luovuuden ja lahjakkuuden tutkijana.

Palkintoraati perusteli valintaansa Uusikylän pitkäjänteisellä työllä suomalaisen peruskoulun, akateemisen opettajakoulutuksen ja koululaisten yksilöllisen lahjakkuuden puolesta. Raadin mukaan Suomi saa kiittää muun muassa Uusikylää peruskoululaisten loistavasta Pisa-menestyksestä.

Irma Thesleff sai hammaslääketieteen tunnustuspalkinnon

Irma ThesleffProfessori Irma Thesleffille myönnettiin hammaslääketieteen merkittävin Isaac Schour Memorial Award -palkinto. Thesleff on kehitysbiologian tutkimusohjelman johtaja Helsingin yliopiston biotekniikan instituutissa. Erityisen tunnettu hän on hampaiden ja kallonluiden kehitystä koskevista tutkimuksistaan. Palkitsemisperusteissa mainitaan myös hänen varhaiset tutkimuksensa huuli- ja suulakihalkion synnystä.

Irma Thesleff vihittiin vuoden aikana Unkarin Debrecenin yliopiston kunniatohtoriksi. Thesleffille myönnetyssä kunniatohtorin todistuksessa kiitetään muun muassa hänen tutkimustyötään solujen välisen kommunikaation parissa.

Jussi Taipaleelle nuoren tutkijan Anders Jahre
-palkinto

Jussi TaipaleProfessori Jussi Taipale sai nuoren tutkijan Anders Jahre -tiedepalkinnon. Hän jakoi 400 000 Norjan kruunun suuruisen palkinnon Oslon yliopistossa työskentelevän tutkija Mahmood Amiry-Moghaddamin kanssa.

Taipale on Helsingin yliopiston lääketieteellisen systeemibiologian professori ja Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori. Hänen tutkimusryhmänsä on ensimmäisenä maailmassa tunnistanut eläinsolujen kasvuun ja jakautumiseen vaikuttavat geenit. Solukasvun tarkka säätely on välttämätöntä sekä alkionkehitykselle että kudosten uusiutumiselle, ja kasvun säätelymekanismien vaurioituminen vaikuttaa muun muassa syövän syntyyn. Solujen kasvumekanismien ymmärtäminen avaa
uusia mahdollisuuksia sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon.

Nils Klim -palkinto Anne Birgitta Pessille

Anne Birgitta PessiAkatemiatutkija Anne Birgitta Pessi (ent. Yeung) Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista sai Nils Klim -tiedepalkinnon, joka on arvostetun Holberg-palkinnon nuoren tutkijan palkinto. Palkinto on arvoltaan 250 000 Norjan kruunua (noin 31 000 euroa). Se myönnetään vuosittain nuorelle pohjoismaalaiselle tutkijalle, joka on vaikuttanut huomattavasti ja omaperäisesti humanististen tieteiden, yhteiskuntatieteiden, oikeustieteiden tai teologian alan tutkimukseen.

Pessin tutkimuskohteita ovat muun muassa altruismi, onnellisuus, oikeudenmukaisuus hyvinvointivaltiossa, vapaaehtoistyö sekä urbaani uskonnollisuus. Hän johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia, jossa selvitetään uskonnon roolia nykypäivän muuttuvassa solidaarisuudessa.

Rahoituksia:

ERC-rahoitusta Hemmingille ja Ovaskaiselle

Tutkijat Akseli Hemminki ja Otso Ovaskainen saivat merkittävät tutkimusrahoitukset Euroopan tutkimusneuvostolta ERC:ltä (European Research Council). Hemminki tutkii syövän virusterapiaa ja Ovaskainen luonnonpopulaatioiden dynamiikkaa. Rahoitus on 100 000–400 000 euroa vuodessa enimmillään viiden vuoden ajan.

ERC jakoi 290 miljoonaa euroa uransa alussa oleville lupaaville tutkijoille. Hakemuksia tuli yli 9000, joista rahoitusta saa noin 300 tutkijaa. Suomi menestyi hakukierroksella neljänneksi parhaiten väkilukuun suhteutettuna.

Advanced Grant -miljoonarahoitukset Kulmalalle ja Kupiaiselle

Akatemiaprofessorit Markku Kulmala ja Antti Kupiainen saivat Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n Advanced Grant -rahoitukset. Ne on tarkoitettu tieteellisellä uralla pitkälle ehtineille, jo ansioituneille huippututkijoille. Kupiaisen tutkimusalueita ovat matemaattinen fysiikka, osittaisdifferentiaaliyhtälöt ja tilastollinen mekaniikka. Kulmalan johtaman kansainvälisen tutkimustyön aiheita ovat ilmakehän aerosolien vaikutukset ilmastoon ja ihmisten terveyteen, pilvien mikrofysiikka sekä biosfäärin, aerosolien, pilvien ja ilmaston väliset kytkennät.

Yhdelle hankkeelle myönnettävä rahoitus on noin 2,5 miljoonaa euroa, poikkeustapauksissa enintään 3,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta myönnetään korkeintaan viidelle vuodelle.

EU:lta miljoonarahoitus ympäristötutkimusverkostolle

Helsingin yliopisto sai 900 000 euroa 3 miljoonan euron EU-rahoituksesta, jonka turvin tutkitaan pitkäaikaismuutoksia maapallon ekosysteemissä. Ilmastonmuutoksen myötä ekosysteemien toiminta on muuttumassa, eivätkä esimerkiksi ympäristö- ja metsästyslait pysy muutoksen tahdissa. Rahoituksen sai LTER-verkosto (Long-Term-Ecological-Research). Rannikoiden ympäristönmuutosta tutkitaan Helsingin yliopistoon kuuluvalla Tvärminnen biologisella asemalla.

Euroopan tutkimusneuvostolta miljoonarahoitus HY:n tutkijoille

Professorit Päivi Peltomäki ja Ilkka Hanski saivat Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) edistyneen, johtavan tutkijan rahoituksen bio- ja lääketieteen alalta. Peltomäki tutkii ryhmineen syöpäalttiuden genetiikkaa. Tavoitteena on oppia ymmärtämään sekä perinnöllisten että muiden syöpien syntymekanismeja ja löytää tehokkaita keinoja syövän kehittymisen estämiseksi. Hanski johtaa kansallisista metapopulaatiobiologian huippuyksikköä, joka tutkii pohjoisten metsien biodiversiteettiä ja erityisesti pirstoutuneissa elinympäristöissä eläviä lajeja. Viidelle vuodelle myönnettävät rahoitukset ovat suuruudeltaan 2,5–3,5 miljoonaa euroa.

Lisää palkintoja