Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Vuosikertomus 2004
 

Tapahtumia vuonna 2007

Filosofisen tiedekunnan promootiossa ennätysmäärä promovoitavia

Helsingin yliopiston filosofinen tiedekunta vietti maisteri- ja tohtoripromootiota keväällä. Seremonioissa promovoitiin ennätykselliset 249 tohtoria, joista 174 läsnä olevina. Maisterin arvon juhlallisuuksissa sai 341 maisteria. Kunniatohtoreiksi promootiossa vihittiin 16 tieteen, kulttuurin ja yhteiskunnan eri aloilla ansioitunutta henkilöä. Lisäksi promootiossa vihittiin riemumaistereiksi ja -tohtoreiksi vuoden 1957 promootiossa maistereiksi ja tohtoreiksi vihityt.

Helsingin yliopiston filosofisella tiedekunnalla on Suomen vanhin promootioperinne. Tiedekunnan ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1643 Turun Kuninkaallisessa Akatemiassa vanhan eurooppalaisen yliopistoperinteen mukaisesti.

Turun Akatemiasta periytyneeseen filosofiseen tiedekuntaan kuuluvat humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen, farmasian, biotieteellinen ja käyttäytymistieteellinen tiedekunta.

www.helsinki.fi/promootio2007

Värriön tutkimusasema täytti 40 vuotta

Helsingin yliopiston metsätieteellinen tutkimusasema Itä-Lapissa Värriössä juhli 40 vuottaan. Vuonna 1967 Sallan kuntaan perustetulla tutkimusasemalla on kerätty monipuolista tietoa alueen luonnosta ja ilmastosta.

Värriön alueen luonto on ainutlaatuisen monimuotoinen: alueen puusto vaihtelee havumetsävyöhykkeestä tunturikoivikkoon ja paljakkaan. Tutkimusasemaa ympäröivä 125 neliökilometrin suuruinen erämaakaira rauhoitettiin vuonna 1981 tieteelliselle tutkimukselle.

40 vuoden aikana Värriö on kerännyt huomattavan pitkiä havaintosarjoja paitsi alueen kasvillisuudesta ja säästä myös linnuista, hyönteisistä, suurpedoista ja muista riistaeläimistä sekä muista luonnon ilmiöistä.

Värriön tutkimusaseman 2000-luvun tärkein tutkimushanke on SMEAR-tutkimus, jossa tutkitaan metsän ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta.

www.mm.helsinki.fi/VARRIO/

Europa Nostra -mitali Porthanian korjaustyölle

Helsingin yliopiston Porthanian korjaustyö sai Europa Nostra -mitalin vuoden 2006 rakennusperintösarjassa. Palkitsemisperusteissa todettiin, että Porthanian, suuren ja merkittävän yliopistorakennuksen, restaurointi ja toiminnallinen ajanmukaistaminen on perustunut huolellisiin selvityksiin, alkuperäisyyden kunnioitukseen ja käytännön näkökohtiin; työ sopii malliesimerkiksi 1900-luvun perinteen säilytystyölle.

Porthanian peruskorjauksen tavoitteena oli saada rakennus vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia. Mittavassa korjaustyössä muun muassa koko rakennuksen talotekniikka uusittiin ja opetustiloihin rakennettiin ajanmukainen av-varustus. Kunnostustyön yhteydessä pyrittiin kuitenkin samalla palauttamaan rakennuksen ulkoasuun ja sisätiloihin niiden alkuperäistä 1950-luvun henkeä.

Europa Nostra on eurooppalaisen kulttuuriperinnön säilyttämistä edistävä järjestö, joka on jakanut vuosittain palkintoja viidessä eri sarjassa jo 20 vuoden ajan.

Nuorille avattiin ensimmäinen luonnontieteen verkkolehti Luova

Suomi sai ensimmäisen luonnontieteeseen paneutuvan nuorille suunnatun verkkolehden. Luova-verkkolehteä julkaisee Luma-keskus, joka on valtakunnallinen Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima sateenvarjo-organisaatio. Luma-keskuksen tehtävänä on luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian oppimisen edistäminen.

Suomeksi ja ruotsiksi ilmestyvä Luova-verkkolehti on vuorovaikutteinen foorumi, joka tarjoaa nuorille väylän seurata eturivin tutkimusta ja viimeisimpiä innovaatioita. Tutkijoiden lisäksi myös nuoret itse toimittavat Luovaa. Tavoitteena on tukea 13–18 -vuotiaiden nuorten kiinnostusta luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan.

www.helsinki.fi/luova

Valtakunnallista Venäjän-tutkimusta 10 vuotta

Helsingin yliopistossa toimiva Aleksanteri-instituutti täytti 10 vuotta. Instituutin koordinoima valtakunnallinen yliopistoverkosto on tuottanut Venäjän ja itäiseen Eurooppaan erikoistuneita eri alojen maistereita tähän mennessä jo reilusti yli pari sataa, tohtoreita yhdeksäntoista. Kymmenessä vuodessa instituutti on kasvanut yhdeksi alansa suurimmista tutkimusyksiköistä koko Euroopassa.

”Aleksanteri-instituutin toiminnan lähtökohtana on koko ajan ollut tasavertaiseen dialogiin perustuva yhteistyösuhde Venäjän ja muiden kohdemaiden tutkijoiden kanssa”, totesi instituutin johtaja, professori Markku Kivinen juhlapuheessaan.

http://www.helsinki.fi/aleksanteri/