Rehtorin katsaus

Yliopisto itseään kehittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana

Maaliskuussa 2005 Helsingin yliopisto juhli ylpeänä 365-vuotispäiväänsä. Jo vuosisatojen ajan yliopisto on kehittänyt itseään voidakseen yhä paremmin toteuttaa perustehtäviään tutkimuksen ja koulutuksen aloilla. Maan suurimpana ja monipuolisimpana asiantuntijaorganisaationa yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka luo uutta tietoa, kasvattaa nuorisoa, edistää sivistystä ja näin vahvistaa Suomen kulttuuria, taloutta ja hyvinvointia.

Oman toiminnan arvioiminen ja uudistaminen on ollut keskeisessä asemassa vuoden 2005 aikana. Yliopistolaiset ovat voineet laajasti osallistua vuosien 2007–2009 strategiaa koskevaan valmisteluun. Uusi strategia tulee ilmaisemaan yliopiston tahdon lujittaa asemaansa tutkimukseen ja tutkijakoulutukseen profiloituvana eurooppalaisena huippuyliopistona.

Tutkimuksen alalla on toteutettu täysimittainen yliopiston kaikkien tieteenalojen laatuarviointi: 21 kansainvälistä paneelia vieraili yliopiston laitoksilla ja arvioi kuuden edellisen vuoden aikana tehdyn tutkimuksen laadun suhteessa vastaavien yksikköjen eurooppalaiseen huipputasoon. Arvioinnin tulosten mukaan Helsingin yliopistossa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta leveällä rintamalla ja yliopisto on pystynyt kohottamaan jo entuudestaan korkealaatuisen tutkimuksensa tasoa. Yliopiston itse asettama työryhmä teki ehdotuksen tutkimuseettiseksi toimintaohjelmaksi. Yliopisto myös perusti post doc -vaiheeseen liittyviä uusia määräaikaisia yliopistotutkijan virkoja.

Opetuksen alalla suurimittainen ja pitkään valmisteltu uudistus oli Bolognan prosessin mukaisen tutkinnonuudistuksen voimaantulo elokuussa. Kaikilla tieteenaloilla lääketiedettä lukuun ottamatta on otettu käyttöön kandidaatin ja maisterin tutkinnosta muodostuva kaksiportainen rakenne. Opetus periodisoidaan vuosittain neljään jaksoon. Opintoja mitataan eurooppalaisen standardin mukaisesti opintopisteillä. Yliopistolaissa vahvistettiin opinto-oikeudelle tavoiteaikaan liittyvä rajaus. Helsingin yliopistossa otettiin syksyllä käyttöön uusi opintojen seurannan ja tuen Etappi-järjestelmä.

Opetuksen kehittämisessä erityistä painoa sai tutkimukseen perustuva opetus, josta järjestettiin vuosipäivän yhteydessä kansainvälinen seminaari. Uusi oppimisen tutkimuksen monitieteinen verkosto CICERO aloitti toimintansa Stanfordin yliopistossa pidetyllä seminaarilla. Uusia maisteriohjelmia ryhdyttiin aktiivisesti suunnittelemaan. Ruotsinkielinen aineenopettajankoulutus käynnistettiin syksyllä Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä.

Elokuussa voimaan tulleessa yliopistolaissa vahvistettiin yliopistojen ns. kolmas tehtävä eli yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Tämä tehtävä ei sinänsä ole uusi Helsingin yliopistolle, joka on monin tavoin vaikuttanut suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan rakentamiseen. Pääkaupungin neljän kampuksen ohella yliopisto harjoittaa kahdellakymmenellä paikkakunnalla tutkimus- ja kehittämistyötä, avoimen yliopiston opetusta ja täydennyskoulutusta. Helsingin yliopisto koordinoi Lahden ja Mikkelin yliopistokeskuksia. Syyskuussa rehtori allekirjoitti seitsemän maakunnallista aluestrategiaa, jotka oli laadittu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Myös tutkimustulosten ja keksintöjen hyödyntämisen välineitä on hiottu. IPR-instituutti siirtyi Helsingin yliopiston yhteyteen. Yliopisto sijoitti omia varojaan yhdessä Spinno Seedin ja Teollisuussijoituksen kanssa uuteen tutkimuslähtöistä yritystoimintaa tukevaan siemenrahastoon.

Valtion uusi palkkausjärjestelmä (UPJ) herätti keväällä vilkasta väittelyä. Myös strategian valmistelun yhteydessä kävi ilmi, että yliopistolaiset tuntevat olevansa runsaan työn kuormittamia, eikä aikaa tahdo riittää perustehtäviin keskittymiselle. Uutena uhkana nousivat esiin valtioneuvoston tuottavuusohjelmassa kaavaillut julkisen sektorin henkilöstövähennykset. Kesällä julkistettu ulkopuoliselta arviointiryhmältä pyydetty raportti yliopiston hallinnon kehittämisestä antoi kuitenkin uskoa siihen, että toimintatapoja ja työnjakoa uudistamalla yliopiston hallintoa voidaan keventää.

Uudet toimitilat antavat edellytyksiä perustehtävien toteuttamiselle. Vuoden juhlatapauksiin kuuluivat käyttäytymistieteellisen tiedekunnan oppimiskeskus Minervan avaaminen Siltavuorenpenkereellä sekä eläinlääke- ja elintarviketieteiden talon vihkiminen ja eläinsairaalan harjannostajaiset Viikissä. Vuoden 2005 lopussa saatiin myös sovittua valtion kanssa yliopiston eduksi päärakennuksen ja kirjaston omistajuutta koskeva kiista.

Ilkka Niiniluoto
Helsingin yliopiston rehtori