Kampukset - Keskusta
Valitse kampus: Keskustakampus Kumpulan kampus Meilahden kampus Viikin kampus

Lähikuvassa: Liisa Keltikangas-Järvinen

Temperamentikasta tutkimusta

Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa tehdään tiivistä poikkitieteellistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen alalla. Psykologit ja kasvatustieteilijät tutkivat yhdessä temperamentin ja ympäristön välistä vuorovaikutusta ja sen yhteiskunnallisia seurauksia.

Psykologian laitoksen professorin Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan parin vuoden takainen tiedekuntauudistus mahdollisti tieteenalojen välisen yhteistyön. ”Olen itsekin ollut yllättynyt siitä, miten helposti kaikki asiat loksahtivat paikoilleen, kun uusi tiedekunta perustettiin”, Keltikangas-Järvinen toteaa tyytyväisenä.

Temperamentilla tarkoitetaan ihmiselle tyypillistä yksilöllistä käyttäytymis- tai reagoimistyyliä, joka erottaa hänet muista. ”Tutkimuksissamme olemme havainneet, että on olemassa geenivariantteja, jotka herkistävät lapsen joko ympäristön positiiviselle tai negatiiviselle vaikutukselle”, selvittää Liisa Keltikangas-Järvinen. ”Jos negatiiviselle vaikutukselle altis lapsi joutuu laiminlyövään tai vihamieliseen kasvuympäristöön, voi hänen temperamenttinsa muokkautua stressiherkäksi. Samalla todennäköisyys sairastua myöhemmin elämässä masennukseen kasvaa.”

Kengu-Ru-päivähoitokokeilulla on kehitetty tutkimukseen pohjaavaa yksilöllistä hoito-otetta, joka ottaa huomioon lasten synnynnäiset temperamenttierot ja niiden vaikutukset lasten stressinsietokykyyn. ”Tämä on tärkeää, koska lapset kokevat samanlaisen kasvatuksen eri tavoin. Esimerkiksi ujolle lapselle päiväkoti voi olla äärimmäisen stressin aihe”, Keltikangas-Järvinen havainnollistaa. Koska stressi lisää myöhemmin elämässä sairastumisriskiä sydän- ja verisuonitauteihin, on alusta alkaen pyrittävä tukemaan lapsen temperamentin positiivista kehitystä. Nyky-yhteiskunnan synnyttämissä suoriutumispaineissa on stressinsietokyvyllä Keltikangas-Järvisen mukaan muutenkin tärkeä rooli.

Niin kutsutussa syrjäytymisprojektissa on tutkittu temperamentin roolia ja vaikutusta koulussa. Kaikki temperamenttityypit eivät mahdu koululaitoksen ihanteisiin. Koska temperamentti vaikuttaa siihen, miten lapsi opiskelee, voi nykyisenkaltaiseen opetukseen sopimaton temperamentti pahimmillaan aiheuttaa alisuoriutumista, arvioinnin vääristymiä ja syrjäytymistä. ”Opettajien olisikin ensiarvoisen tärkeää osata poistaa temperamentin vaikutus lapsen suoriutumisen arvioinnista”, Keltikangas-Järvinen tähdentää. ”Sama koskee myös opettajan yleistä suhtautumista oppilaaseen.”

Varhaiskasvatushankkeet ovat yliopiston yhteiskunnallista vaikuttamista parhaimmillaan. Hankkeiden tuottamien tulosten avulla pyritään tuottamaan lapsille parasta mahdollista päivähoitoa ja opetusta sekä tarjoamaan päättäjille tutkimustietoa uusien suositusten ja lakien pohjaksi. Samalla tuotetaan konkreettisia välineitä eli oppikirjoja, koulutusmateriaaleja ja oppaita päiväkotihenkilökunnan, opettajien ja lasten vanhempien tarpeisiin.

http://www.helsinki.fi/psykologia/

http://www.helsinki.fi/sokla/