Sisällys
Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
Lakiuudistus leimasi toimintavuotta
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalle vuosi 2009 oli vilkas. Toimintaa leimasi etenkin yliopistouudistus.
– Keväällä pyrimme vaikuttamaan uuteen lakiesitykseen ja syksyllä pureuduimme oman yliopistomme johtosääntöön ja hallituksen valintaan, HYY:n hallituksen puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi kertoo.
Yliopistolakiin vaikuttaminen oli puheenjohtajan mukaan opettavaista.
– Ylioppilaskuntia kuultiin eduskunnan sivistysvaliokunnassa ja monia tavoitteitamme meni lakivalmistelussa läpi. Yksi tavoitteemme esimerkiksi oli, että yliopiston hallitukseen riittää 40 prosenttia ulkopuolisia jäseniä esitetyn enemmistön sijaan. Katsomme, että yliopistolla täytyy viime kädessä olla valta päättää omista asioistaan.
Uuden yliopistolain myötä ylioppilaskunnan tehtäväksi tuli järjestää yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien valinta. Omien edustajistovaaliensa lisäksi HYY:n järjesti viime vuonna siis toisetkin vaalit.
– Ottaen huomioon kiireellisen aikataulun vaalien organisointi meni hyvin. Viestinnällisesti tehtävä oli kuitenkin niin haastava, että se näkyi hallinnon opiskelijaedustajavaalien alhaisena äänestysaktiivisuutena.
Viime vuonna HYY kävi perinpohjaista arvo- ja visiokeskustelua ja hyväksyi uuden strategiansa.
– Mietimme, miksi olemme olemassa ja mitkä ovat keskeiset arvomme. Uusi missiomme on toimia monipuolisemman sivistyksen puolesta ja tuoda sitä kautta opiskelijat yhteiskuntaan.
141 vuotta vanhaan organisaatioon on kertynyt paljon toimintaa, jonka suuntaamista pohdittiin myös taloudellisten realitettien kannalta. Strategia sisältää myös viiden vuoden taloussuunnitelman.
– Kulujen kasvu on pitkäaikainen trendi ylioppilaskunnassa, ja esimerkiksi viime vuonna käyttöönotettu uusi ylioppilastalo Domus Gaudium nosti kustannuksia.
Karvain koulutuspoliittinen tappio ylioppilaskunnalle oli lukukausimaksukokeilun läpimeno.
– Tavoitteemme on, että lukukausimaksukokeilu myös jää nimensä mukaisesti kokeiluksi. Maksuton koulutus on suomalaisen yhteiskunnan perusarvo. Sosioekonominen tausta ei saa vaikuttaa kenenkään opiskelemaan pääsemiseen, Korolainen-Virkajärvi sanoo.
Joulukuussa ehdittiin vielä osallistua alkaneeseen keskusteluun opintotukiuudistuksesta.
– Nykyisellä tuella pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijat eivät voi keskittyä päätoimiseen opiskeluun, etenkin asumiskustannusten vuoksi. Tämä on iso ongelma, kun opiskelijoilta toisaalla vaaditaan nopeaa valmistumista.
Tapio Ollikainen